RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2018

RAUHALLISTA JOULUA

Jouluaatto tasan 75 vuotta sitten

Tiernapojat esiintyvät jatkosodan rintamalla.

24.12.1942 vietettiin jatkosodan toista joulua. Sota oli jämähtänyt asemasotavaiheeseen, mutta jatkui kuitenkin keskityksineen ja pommituksineen. Kuitenkin jouluaato 1942 oli suhteellisen rauhallinen - ainakin Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rintamalla. Muualla, kuten esimerkiksi Stalingradissa käytiin raskasta ja uuvuttavaa taistelua kohti lopullista ratkaisua.

Uutinen Jatkosota Kroniikasta, 24. joulukuuta 1942: 

Lähes 20 000 suomalaislasta viettää joulun Ruotsissa. 

Koululapsien Ruotsista palautusten peruunnuttua syksyllä kuljetusvaikeuksien vuoksi viettää nyt noin 20 000 suomalaislasta edelleen joulunsa poissa kotoa. Sosiaaliministeri Fagerholm on 15.12. radiopuheessaan erikoisesti esittänyt Suomen kiitokset ja hyvän joulun toivotukset ruotsalaiskodeille, jotka ovat ottaneet hoiviinsa suomalaislapset. Suomi arvostaa saamansa tukea ja apua, sillä maalla ei ole varaa menettää lapsiaan.

Vanhempien ilmoitusten mukaan lasten Ruotsiin lähettämisen pääasiallisia syitä ovat evakuointi, lapsen sairaus ja perheen monilapsisuus sekä isän rintamalla olo. Monet äidit eivät ole ilmoittaneet syytä lainkaan. On ilmeistä, että lapsilla on paremmat mahdollisuudet selvitä Ruotsissa kuin sotatilassa olevassa Suomessa: sotalasten kuolleisuus Ruotsissa on selvästi alhaisempi (0,7 promillea / v.) kuin kotimaassa (4,4 promillea/ v.). Lastensiirto on kuitenkin tarkoitettu tilapäiseksi: kun olosuhteet paranevat, lapset palaavat Suomeen.

 Sotalapsia menossa laivalla Ruotsiin 1941.

Jouluaattona muilla sotanäyttömöillä taisteltiin vielä rajummin kuin Suomen rintamalla. Neuvostoliiton ja Saksan välienselvittely Stalingradista oli jo käytännössä ratkeamassa Puna- armeijan hyväksi. Saksalaiset käyvät kuitenkin vielä kiivasta ja epätoivoista vastarintaan toista kuukautta, ennen kuin kenraali Paulus, silloin jo marsalkaksi ylennetty, päättää antautua 5.2.1943.

RAUHALLISTA JA HAUSKAA JOULUA 2017

ITSENÄINEN SUOMI 100 VUOTTA

ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2017

Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen Tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2017 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää pyöreät 100 vuotta.

Pienestä Venäjän Keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin ässäarpavoitto, tai kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Oli miten oli; kuitenkin kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 100-vuotiaalle Suomi-neidolle!

ONNEA!

TAPAHTUMIA 100 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä.Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia

• Lavia → Poriin
• Maaninka → Kuopioon
• Tarvasjoki → Lietoon

19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia

• Hämeenkoski → Hollolaan.
•     Jalasjärvi → Kurikkaan.
•     Köyliö → Säkylään.
•     Nastola → Lahteen.

5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

Finlandia

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄN AATTOA

Huomenna pitäisi suunnistaa töihin ja aloittaa kahdentoista päivän putki yhdellä vapaalla. Kävin siis jo tänään haudalla jättämässä eräälle sotaveteraanille kynttilän Suomen itsenäisyyden sadalle vuodelle, ja tietenkin sille, että hänkin oli osallisena sen yhtenäisen itsenäisyysajan toteutumisessa.

Isäni, Uuno Miettinen, aloitti sotapolkunsa samaan aikaan kun Tuntemattoman sotilaan velikullat.
Löysin hyllystä Suomen rintamamiehet kirjan (1980). Kyseessä on kolmannesta divisioonasta kertova opus. Isäni palveli pääosin Kiestingissä ja siellä Jelettijärven kylällä. Kesällä 1941 urakka alkoi ja loppui 22.11.1944.

3. divisioona oli jatkosodan alussa Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin, johon kuuluivat Oulun ja Raahen suojeluskuntapiirit, perustama Suomen armeijan divisioona. Se liitettiin III armeijakuntaan ja osallistui Operaatio Hopeakettuun ja eteni Uhtualle ja Kiestinkiin. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana 3. divisioona siirrettiin Karjalankannakselle, jossa se osallistui taisteluihin VT- sekä VKT-linjalla.

3. divisioonan kokonaistappiot sodan aikana olivat kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina yhteensä 10 036 miestä.

Sallan ja Kiestingin alueita. 

Maanmittaushallituksen karttapaino, Helsinki 1989.

PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918

Taas tuli kahlattua lisää sisällissodan historiaa. Tällä kertaa oli kierroksessa aihealueeltaan vähän erikoisempi opus. Panssarijunat ja niiden käyttö sodassa ovat olleet minulle aika iso musta-aukko omaksumassani sotahistoriassa. Sisällissotahan oli toisaalta radanvarsisotaa. Autoista ja autoteistä ei vielä huolinut edes puhua, ei vallankaan talvella, jolloin liikkuminen oli paitsi jalkamarssien ja hevoskuljetusten sekä erityisesti junaliikenteen varassa. Punaiset käyttivät panssarijunia vaihtelevalla menestyksellä. Lisäksi venäjältä kävi jokunen juna pyörähtämässä sotanäyttämöllä. Valkoisten panssarijunakalusto oli huomattavasti heikompaa, mutta parani sotasaaliskaluston hankkimisen myötä.

Suomen sisällissodassa käytettyjen panssarijunien määrä on epäselvä, mutta punaisilla oli ilmeisesti ainakin kuusi panssarijunaa. Punaisten junat olivat mukana useissa taisteluissa sodan aikana. Maaliskuun lopulla 1918 panssarijunat 1 ja 3 osallistuivat toimintaan Kangasalan-Messukylän-Suinulan suunnalla, jossa ne törmäsivät toisiinsa vetäytymisvaiheen aikana. Saksan Itämeren divisioonan hyökättyä Vantaalle 11.–14. huhtikuuta panssarijuna toimi näkyvänä osana punaisten puolustusta, samoin kuin kuun loppupuolella Karjalankannaksen alueella.
Tämän teoksen pääosassa on enimmäkseen panssarijuna n:o1 ja sen miehistö.

Punaisten panssarijuna n:o 1 Toijalan asemalla.

Panssarijuna n:o 1:n miehistöä.

Tampereen valtauksen jälkeen valkoisille jäänyt punaisten panssarijuna n:o 3.

Venäläisten aseapuna tullut panssarijuna "Partisaani" valkoisten valtaamana.

Mielestäni kirja oli mielenkiintoinen ja antoi taas uutta ulottuvuutta tietämykseeni Suomen sisällissodasta. Harvemmin tulee muutenkin luetuksi naistutkijan tai kirjailijan historiaan liittyviä kirjoja. Toisaalta luinhan minä Sofi Oksasenkin puhdistuksen, ja sitäkin voi sanoa ainakin osittain historialliseksi romaaniksi. Kirjan oli muuten helppolukuinen ja sain sen runnottua aika nopeasti kannesta kanteen. Kuvamateriaalikin oli mukana, mutta sitä ei ole mielestäni koskaan riittävästi. Varsinaisesti panssarijuniin liittyviä kuvia on varmaankin aika rajallisesti saatavilla.
Ainoa asia joka kirjassa häiritsi oli ihmisten nimien tulva. En aina oikein pysynyt mukana junien miehistön ja muunkaan tarinaan liittyvien ihmisten esille tuonnissa. Pienistä vioista huolimatta kirja oli mielenkiintoinen ja antoi piristävän lisän lukuvalikoimaani.

***************************

PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918

Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssarijunaa. Punakaartin eliittitaistelijoiden miehittämä panssarijuna n:o 1 osallistui sodan tärkeimpiin taisteluihin ympäri Etelä-Suomea. Se nähtiin niin Helsingissä, Tampereella, Lylyssä, Vilppulassa, Orivedellä, Karjaalla, Inkoossa, Riihimäellä, Lahdessa kuin Kouvolassa. Valkoiset pelkäsivät sitä ja punaiset hurrasivat sen puuskuttaessa ohi.

Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. He kokevat sodan toiveikkaan alun, verisen käännekohdan ja paniikinomaisen paon vihollisen tieltä. Punaisten huolimattomuus, epäonnistuneet ajoitukset ja silkka huono onni seuraavat toistaan. Silti periksi ei anneta ja puolustaudutaan, vaikka saartorengas kiristyy kaikilla rintamanosilla.

Tietokirjailja Tuija Wetterstrand on tehnyt vuosien arkistotyön kirjaa varten. Tuloksena on vetävä teos, joka koukuttaa lukijansa alusta loppuun. Vaikka sodan lopputulos tiedetään, kirjan loppuratkaisu on yllättävä.

ISBN: 978-952-264-740-5

Kirjoittaja: Tuija Wetterstrand

Julkaisuajankohta: 8 / 2017

Sivumäärä: 250

EUROOPAN HÄVITTÄJÄKUUME

Euroopassa on alkamassa hävittäjäkoneiden ”vaihtoviikot”. Hävittäjäkuume on nyt lähes koko Euroopan laajuinen. Venäjän aggressiivinen voimapolitiikka ja Trumpin kommentit NATO-maiden puolustuksesta  tai oikeastaan puolustusbudjettien tilasta on varmaankin ollut motivaatio monen hävittäjäprojektin käynnistymiseen.

Alla olevassa kartassa on Euroopan hävittäjävahvuudet vuoden 2017 alussa.  Monella Itä-Euroopan Nato-maalla on vielä käytössä Neuvostoliiton/Venäjän kalustoa. Romanialla, Kroatialla ja Natoon kuulumattomalla Serbialla on vielä käytössä jopa MiG-21 kalustoa.

 

Romanian MiG-21 LancerR

 

Kroatian MiG-21 bis kalustoa

Oheisessa taulukossa on tilattuja ja tilausta odottavia hävittäjäkoneita maittain vuoden 2017 alussa Euroopassa. Venäjän luvut sisältävät tyypilliseen tapaan myös vanhojen koneiden päivitykset uusien koneiden lisäksi. Serbian MiG-29:stä kahdeksan on Valko-Venäjän lahjoittamia vanhoja koneita. Romanian F-16-koneet ovat elinkaaripäivitettyjä, käytettyjä koneita. Norja on jo ottanut käyttöön kolme ensimmäistä F-35-konetta.

Suomen vaihtoehdothan ovat vielä tässä vaiheessa F-35, F-18 Super Hornet, Jas Gripen, Rafale ja Typhoon. Koneiden määrä tullee ilmeisesti olemaan n. 60.

Locheed Martin F-35

 Boeing F-18 Super Hornet

Yhdysvaltalaisten koneiden lisäksi hankintalistoilla on kolme eurooppalaista vaihtoehtoa: Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon ja Jas Gripen.

Artikkelin tekstin lähde: Siivet-Wings 4/2017, Savon Sanomat 11.11.2017

Kuvat: Siivet-Wings 4/2017, Internet

TUNTEMATON SOTILAS

Kävin Iisalmen reissulla katsomassa uuden Tuntemattoman sotilaan. Elokuva oli positiivinen yllätys eli hyvä oli. Taistelukohtaukset oli tehty todella hyvin ja roolijakokin näin ensimmäisellä katsomisella vaikutti hyvältä. Varsinkin Eero Ahon jäätävä suoritus Rokkana oli mainio.

Vanha ”kalusto-expertti” oli erityisesti tyytyväinen siihen, että T-34 panssarin mallit tulivat elokuvassa esiin oikeassa tuotantojärjestyksessä eli ”pitkäputkinen Sotka” oli taistelussa mukana vasta kun oltiin vuodessa 1944. Muita ristiriitaisuuksia elokuvasta pitäisi kuitenkin löytyä erään ystäväni mukaan, mutta ensimmäisellä katselulla en kiinnittänyt käsiaseistukseen paljon huomiota. Pitää sitten ostaa DVD kun kyseinen raina tulee myyntiin ja katsoa uudelleen. Samaan katselukokemukseen ei kuitenkaan pääse kuin elokuvateatterissa.

TRAILERI - 1

TRAILERI - 2

VENÄJÄN VALLANKUMOUKSESTA 100 VUOTTA

Tänään tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun vähemmistökommunistit tekivät Venäjällä onnistuneen vallankaappauksen. Reilu puoli vuotta aiemmin tsaarin kaataneen Venäjän väliaikaisen hallituksen oli nyt vuoro luhistua: pääministeri Aleksandr Kerenski pakeni Ranskaan.

Vallan kaapanneet bolševikit saivat Leninin johdolla pidettyä vallan käsissään. Verettömästä vallankaappauksesta ryhdyttiin puhumaan Lokakuun vallankumouksena – tapahtuma sai myöhemmin Neuvostoliitossa ylleen myyttisen sädekehän.

Venäjän vallankumous tapahtui tasan sata vuotta sitten. Myöhemmin Marx, Engels ja Lenin nousivat Neuvostoliitossa lähes myyttiseen asemaan.

LOKAKUUN VALLANKUMOUS

Risteilijä Auroralta ammutut laukaukset aloittivat neuvostohistorian mukaan Lokakuun vallankumouksen 7. marraskuuta 1917.

Lokakuun vallankumous (myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa 1917 tapahtunut vallankumous, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä. Tämä johti Neuvosto-Venäjän perustamiseen. Lokakuun vallankumous oli jatkumoa aiemmin samana vuonna tapahtuneelle helmikuun vallankumoukselle, jonka yhteydessä keisarinvalta oli kukistunut, ja ne muodostavat yhdessä Venäjän vallankumouksena tunnetun kokonaisuuden. Lokakuun vallankumouksella tarkoitetaan erityisesti maan pääkaupungissa Pietarissa 6.–8. marraskuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 24.–26. lokakuuta) 1917 suoritettua vallankaappausta, mutta vallankumous jatkui sen jälkeen valtataisteluna ja vuosina 1918–1922 käytynä Venäjän sisällissotana, jonka päätteeksi bolševikit saivat vakiinnutettua yksinvaltansa.

Vallankumoustaide oli Neuvostoliitossa valtion virallista taidetta. Tässä Boris Kustodievin maalaus Bolsevikki vuodelta 1920.

Bolševikkien suosio oli kasvanut nopeasti vuoden 1917 aikana, sillä he lupasivat kansalle ”rauhaa, maata ja leipää” ja kaiken vallan siirtämistä neuvostoille, kun taas väliaikainen hallitus menetti suosionsa jatkettuaan tappiollista ensimmäistä maailmansotaa ja viivyteltyään lupaamiaan uudistuksia. Toisin kuin jokseenkin spontaanisti puhjennut helmikuun vallankumous, lokakuun vallankumous oli bolševikkien johdon huolella suunnittelema ja keskitetysti johdettu. Avainhenkilöt olivat bolševikkien johtaja Vladimir Lenin ja Pietarin neuvoston johtaja Lev Trotski, jonka aloitteesta vallankumous suoritettiin samaan aikaan toisen yleisvenäläisen neuvostokongressin kanssa. Vallanvaihdos Pietarissa oli lähes veretön, mutta väliaikaisen hallituksen istuntopaikkana toimineen Talvipalatsin hallinnasta käytiin pienimuotoinen taistelu.

Vallankumoukselliset hyökkäävät Talvipalatsiin. (lavastettu  tilanne)

Lokakuun vallankumouksesta tuli kommunististen liikkeiden esikuva kaikkialla maailmassa.

KUUSI KUOLEMAANTUOMITTUA

Suomen sisällissodan 1918 historian tutkiminen jatkuu. Viikko sitten sain luetuksi loppuun  kirjan ”Kuusi kuolemaantuomittua”.

Olli Korjus selvittää kirjassa millaisia miehiä olivat viimeiset kuusi sisällissodan jälkiselvityksessä teloitettua punaista. Aika hyvin hän tässä onnistuukin.

Nämä kuusi miestä ovat: Kustaa Salminen, Nestori Gylden, Erkki Raide, Kalle Sjögren, Martti Vesa ja Gunnar Mörn.

Kirjassa törmään kuitenkin runsauden pulaan kun päähenkilöiden lisäksi mukaan tulee paljon lisää henkilöitä ja tapahtumia joita kuvataan sivukaupalla.

Itse pidin kuitenkin kirjasta ja se antoi minulle paljon uutta tietoa sisällissodan tapahtumista ja syistä.

Kirja antaa kuitenkin ihan hyvän uuden näkökulman tähän aiheeseen – ainakin minulle. 

Kirjassa mainittiin sivujuonteena yksi lapinlahtelainen, joka kaatui Ikaalisissa 26.2.1918. Tämän valkoisten puolella taistelleen nuorukaisen, Reino Puurusen, haudan löysinkin Lapinlahden sankarihautausmaalta. Hän oli ammatiltaan kirjan mukaan kauppa-apulainen tai kauppapalvelija, kuten internetin Sotasurmat tietokannassa hänestä sanotaan. Enempää hänestä ei kerrota. Katsotaan löydänkö tästä ihmisestä tietoja enemmän?

************************************

KUUSI KUOLEMAANTUOMITTUA

Kuuden kuolemaantuomitun karut tarinat kertovat itsenäistyvästä Suomesta

Suomenlinnan päävartiosta vietiin syyskuisena aamuna 1918 kuusi miestä Kustaanmiekan valleille, missä heidät teloitettiin. Miehet oli tuomittu valtiorikosoikeudenkäynneissä kansalaissodan jälkeen. Keitä nämä miehet olivat ja miten he päätyivät teloitusryhmän
eteen?

Kuuden kuolemaantuomitun tarinat avaavat monia näköaloja vuoden 1918 murhenäytelmään. Miesten elämänkohtaloiden kautta lukijalle piirtyy kuva sotaan johtaneesta ajasta eri puolilla punaista Suomea, vähäväkisen kansan elämästä sekä yhteiskunnallisista ristiriidoista, jotka purkautuivat väkivaltana. Keskushenkilöt olivat aktiivisia punaisia, joista osa tuomittiin murhista tai niihin yllyttämisestä, osa tuomittiin”poliittisina”.

Teloitetut olivat kotoisin eri paikkakunnilta, niin maaseudulta kuin kaupungistakin. Osa heidän tarinoistaan kietoutuu tapahtumiin ja paikkoihin, joista ovat kirjoittaneet myös Joel Lehtonen, Väinö Linna ja F. E. Sillanpää.

Olli Korjus esittää Kuudessa kuolemaantuomitussa voimakkaan kuvan itsenäistyvästä Suomesta. Tietokirja perustuu arkistomateriaaliin ja tutkimustietoon, mutta Korjus ei arkaile tuntea myötätuntoa: näkökulma on hävinneiden ja tuhoutuneiden – voittajien kielellä ”roskaväen” – puolella.

Tekijä: Korjus, Olli

Vuosi: 2014

Kieli: suomi

Kustantaja: Jyväskylä : Atena, 2014

Sivumäärä: 461 

VIIPURI 1918

Jälleen on  yksi Suomen historiaa käsittelevä kirja kahlattu läpi.

Simojoesta kertovan kirjan jälkeen palasin jälleen edellisen kirjan Punainen Viima kuvailemaan maailmaan eli kansalaissotaan, sisällissotaan, vapaussotaan, veljessotaan – tai miksi sitä kutsutaankin. Se riippuu monesti jokaisen henkilökohtaisesta katsantokannasta.

Olin lukenut Keskisarjalta aikaisemmin yhden kirjan,  Tolvajärven jälkeen – Suurtaistelun ihmisten historia. Pidin hänen tavastaan kertoa historiallisia tosiasioita kaunokirjallisin keinoin. Samanlainen tyyli jatkuu myös tässä kirjassa, Viipuri 1918.

Tampere oli tärkein taistelupaikka mutta ei tapahtumapaikkana kun mittapuuksi asettuu syiden ja seurausten kokonaisuus. Sota alkoi Viipurista. Viipuri oli punaisen suomen liikennesolmu ja sitkein hallintokeskus. Vallankumouksen sytyttäneenä piiritettynä vallattuna puhdistettavana kaupunki joku vaiheita joille on vaikea keksiä kyllin voimakasta adjektiivia. Kirjan päähenkilöinä kamppailevat viipurilaiset ja jostakin syystä Viipurin liepeille 1918 paiskautuneet ihmiset, pienet ja muutamat suuretkin. Keskisarja kuljettaa kirjassaan lukijaa niin Karjalan rintamalla kuin punaisen Viipurin kaduilla ja kapakoissa.

Punainen viima teoksessa keskityttiin  punaiseen terroriin.  Keskisarjan kirjassa punaisen terrorin lisäksi käsitellään valkoisten puhdistuksia . Viipurissahan tapahtui suomen suurin yksittäinen joukkoteloitus. Noin 200 ihmistä ammuttiin Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla. Tapahtumaan liittyi myös etnisen puhdistuksen piirteitä venäläisten murhaamisen myötä.

Kirjassa seurataan muutamien ihmisten toimia ja kohtaloita noina kuukausina ja kerrotaan muutenkin heidän historiastaan.  Yksi mielenkiintoinen tapaus on Arbetet-lehden toimittaja Gunnar Mörn. Mies joka ei sodan missään vaiheessa aseeseen tarttunut  teloitettiin Suomenlinnassa syyskuussa 1918. Uusimmassa työn alla olevassa kirjassa, Kuusi kuolemantuomittua, hänestä kerrotaan enemmän. Tuosta nyt siis lukupöydälläni olevasta kirjasta saatan kertoa sanasen sitten myöhemmin.

****************************************

VIIPURI 1918

SBN 9789522341877

Sivumäärä 380

Julkaisuvuosi 2013

Mustavalkoinen kuvitus.
Graafinen suunnittelu: Mika Tuominen

Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista nykypäivän talouteen. Teoksesta Raaka tie Raatteeseen (2012) Keskisarja sai UKK-palkinnon ja Kainuun kirjallisuuspalkinnon. Viipuri 1918 (2013) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.


****************************************

ELIAS SIMOJOKI

Silmääni pisti kirjaston uusien teosten seasta yllä oleva teos Elias Simojoesta. Tiesin, että kyseinen henkilö oli vaikuttanut myös täällä Savon suunnassa – lähinnä Kiuruvedellä. Kirjahan piti ottaa luettavaksi, ja aika nopeasti sen kahlasikin läpi. Aika vaikea kahlattava oli paikoin kaikkine pohdintoineen ja viittauksineen, mutta kaiken sain lopulta jotenkin sisäistettyä. Uskonmiehen lisäksi tämä erikoinen persoona oli myös heimosoturi ja poliitikko.

Tässä pari viikkoa sitten selvisi, että hoidokkieni joukossa on yksi 1923 syntynyt vanhus jonka kyseinen Simojoki on kastanut. Jututin kyseistä ihmistä ja hän muisti hyvin Simojoen sekä tämän isän. Kertoi, että seurojakin on hänen kotonaan Kiuruvedellä pitänyt. Hyvin muisti noista vanhoista asioista kertoa, vaikka muistisairaille tyypillisen tapaan lähimuistissa on lähinnä yhtä suurta aukkoa.

Wikipediasta kokosin tähän pienen esittelyn Elias Simojoesta. Sen jälkeen on kirjan kustantajan esittely.

**********************************

Lauri Elias Simojoki (vuoteen 1926 Simelius, 28. tammikuuta 1899 Rautio, Keski-Pohjanmaa – 25. tammikuuta 1940 Koirinojanlahti, Laatokka, Impilahti) oli suomalainen kansallismielinen luterilainen pappi, Sinimustat-järjestön puheenjohtaja, Isänmaallisen kansanliikkeen kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Hän osallistui talvisotaan rykmentin pastorina JR39:ssä ja hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan.

Hänen vanhempansa olivat kappalainen, myöhemmin lääninrovasti Niilo Iisakki Simelius (1864–1925) ja Kristiina Sofia, o.s. Snellman (1861–1946). Äiti oli Juhani Ahon ikuistaman Hellmannin herran J. A. Snellmanin tytär. Elias Simojoki avioitui vuonna 1937 lastentarhanopettaja Anna-Liisa Kotivuoren kanssa. Heidän poikansa Lauri Aunus (s. 1939) oli Kuopiossa historian lehtorina.

Elias Simelius valmistui ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1919. Papiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1923.

Hän osallistui lyseolaisena luokkatoveriensa Kaarlo Hillilän ja Aaro Pakaslahden kanssa helmikuussa 1918 käytyihin Oulun taisteluihin. Simojoki oli ristiriitainen henkilö. Hän oli samaan aikaan huumorintajuinen ja pidetty Kiuruveden seurakunnan pappi, mutta myös kiihkeä aatteenmies, joka osallistui sekä Suomen sisällissotaan, Aunuksen retkeen, Karjalan vapaustaisteluun 1921[3] että suomalaisten vasemmistolaisten kyydityksiin. Inkerin, Vienan ja Aunuksen kansojen kohtalot 1920- ja 1930-luvun Neuvostoliitossa olivat hänen kirkossa pitämiensä rukousten toistuvana aiheena. Suur-Suomi oli hänen poliittisen toimintansa johtotähti. Simojoki syytti Mannerheimia tämän Vienan kansalle antaman lupauksen (ns. Miekkavala) pettämisestä. Simojoki kirjoitti Mannerheimille:

    ”Sen testamentin vaatimukset olisitte voineet silloin kirjoittaa meidän pistimiemme kärjillä ja silloin ne olisivat voineet toteutua. Mutta Te ette tehneet sitä sillä Te olitte ritari, joka pistitte aikanaan miekkanne tuppeen jättäen hallitusvallan tehtäväksi Vapaussodan kentällä sanellun testamentin täyttämisen. Me kaikki liiankin katkerasti tiedämme kuinka siinä kävi.”

Simojoki osallistui Viron äärioikeiston vapsien vallankaappausyritykseen Viron yksinvaltiasta Konstantin Pätsiä vastaan.

Tehtyjen kotietsintöjen yhteydessä tuli esille Simojoen Jaakko Virkkuselle 15. kesäkuuta 1935 kirjoittama kirje. Kirje koski Sinimusta-lehden saamaa painokannetta lehden herjattua Neuvostoliiton ulkoministeriä Litvinovia. Kirjeessä todettiin:

    ”Oikeusministerin ruotsalaispiiska on sivaltanut vasten kasvojani, mutta hänen paikkansa on oleva Petsamon Heinäsaarien keskitysleirillä, jossa hän kerran Sasun, Eeron ja muiden matelijoiden kanssa viettää loppuikänsä linnunsontaa keräten ja vapisten kuunnellen Sinimustien tahdikkaita askelia vartiotulien ääreltä.”

Kun talvisota syttyi, Elias Simojoki ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle. Hän kaatui Impilahden Konnunsaarella Koirinojan jäällä ollessaan lopettamassa haavoittunutta hevosta, joka makasi rintamalinjojen välissä. Hevosta ei ollut onnistuttu lopettamaan suomalaisten tai neuvostoliittolaisten joukkojen puolelta, jolloin Simojoki hiihti hevosen viereen, lopetti sen pistoolilla ja joutui neuvostoliittolaisten konekiväärin ampumaksi.

Tampereen vapaudenpatsaan ja Lahden sankaripatsaan mallina oli nuori Elias Simelius. Molemmat teokset ovat kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa. Patsaat valmistuivat samaan aikaan ja paljastettiin 1921

**********************************

MUSTAN LIPUN ALLA - Elias Simojoen elämä ja utopia

Äärioikeistolaisen papin tarina avaa suomalaisen fasismin syntyhistoriaa.Akateemisen Karjala-Seuran perustaja, fasistisen IKL:n nuorisojohtaja, sisällissodan valkoinen veteraani – Elias Simojoki (1899–1940) oli kiihkeä äärioikeistolainen.Mustan lipun alla kuvaa ääriajattelun syntyä erään sotien välisen ajan näkyvimmän poliittisen hahmon kautta. Jo lukiolaispoikana Simojoki osallistui sisällissotaan ja Itä-Karjalan heimosotaretkeen. 1920-luvun Suomi oli sodan runtelema epävakaa valtio, jota Simojoki aatetovereineen yritti yhtenäistää ryssävihalla ja Suur-Suomi-unelmilla. Syntyi opiskelijajärjestö Akateeminen Karjala-Seura ja myöhemmin Isänmaallinen Kansanliike, suomalaisen fasismin keskeisin organisaatio. IKL:n kansanedustajana ja karismaattisena nuorisojohtajana Simojoki lietsoi uskonnollista ja kansallista herätystä 1930-luvulla. Hän oli aina valmis ajamaan ideologiaansa myös väkivallalla.Mustan lipun alla -teos piirtää kuvan jyrkästä ja traagisesta hahmosta, joka eli uskonnon ja äärinationalismin ristipaineessa. Yksilön kuvauksesta teos laajenee kertomukseksi luterilaisen uskon, rasismin ja fasismin epäpyhästä kolminaisuudesta.VTT Miika Siironen (s. 1973) on poliittiseen historiaan erikoistunut tutkija. Hän on aiemmin kirjoittanut teoksen Valkoiset – vapaussodan perintö (2012).


    Kirjailija:
    Miika Siironen
    Alaotsikko:
    Elias Simojoen elämä ja utopia
    Kieli:
    suomi
    Julkaistu:
    2017-01

    ISBN:
    9789523003163
    Kustantaja:
    Atena

    Sivumäärä:
    328
    Paino:
    585 grammaa