RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2021

MERRY CHRISTMAS 2020

 RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA 2020

 

RAUHAA JOULUKSI - KIITOS!

VÄINÖ LINNAN SYNTYMÄSTÄ 100 VUOTTA

 

Väinö Linnan syntymästä on tänään kulunut 100 vuotta. Kouluttamaton puuvillatehtaan työläinen nousi itsenäisyyden ajan tärkeimmäksi kirjailijaksemme 1950-luvulla; ensin Tuntematon sotilas ja sitten kolmiosainen Täällä Pohjantähden alla.

Väinö Linna Wikipediassa: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Linna

ISÄNI & MARSKIN RITARI

Nyt sairastaessa oli aikaa lukea läpi taannoin hankkimani Terho Paltamon kirja: Sodassa, vankilassa ja naimisissa.  Teoksen loppupuolelta selvisi sekin mysteeri, että missä Isäni ja Mannerheimin-ristin ritari Gerdt olivat olleet työkavereita. Tämä oli jäänyt hieman epäselväksi, eikä Uunokaan ole ollut vastaamassa enää 17 vuoteen. Kaukaan tehdas Oy:n Savonlinnan toimisto oli tuo paikka, jossa miehet työskentelivät silloin sodan jälkeen.

ITSENÄINEN SUOMI 103 VUOTTA

  ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2020

Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen Tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2020 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää 103 vuotta.

Pienestä Venäjän Keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Olkoon kuinka vaan, mutta kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 103-vuotiaalle Suomi-neidolle!

ONNEA!

TAPAHTUMIA 103 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä.Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia

• Lavia → Poriin
• Maaninka → Kuopioon
• Tarvasjoki → Lietoon

19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia

• Hämeenkoski → Hollolaan.
•     Jalasjärvi → Kurikkaan.
•     Köyliö → Säkylään.
•     Nastola → Lahteen.

5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

1.1.2018 Kangasalasta tuli kaupunki

28.1.2018 Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros. Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkamaan tehtävässään seuraavan kuuden vuoden ajan.

1.2.2018 Presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa. Koska Niinistö oli valittu toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella, virkakauden alku oli 1. helmikuuta normaalin päivämäärän 1. maaliskuuta sijaan.

24.2.2018 Iivo Niskanen voittaa kultaa hiihdon 50 kilometrin perinteisellä matkalla Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

1.3.2018 Suomen alkoholilain anniskelua koskevat säädökset uudistuivat: muun muassa anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat ja useiden juomien tilaaminen kerralla laillistettiin.

26.3.2018 Yli 20 maata karkotti yhteensä yli 100 venäläistä diplomaattia. Taustalla oli Sergei Skripalin myrkytystapaus. Myös Suomi karkotti yhden venäläisen diplomaatin, jolla sanottiin osoitettavan Suomen kuulumista "länteen."

1.7.2018 Taksien hinnoittelu ja kilpailu vapautuivat Suomessa.

24.8.2018 Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 19 loukkaantui linja-auton syöksyttyä sillalta rautatielle Kuopiossa. Bussissa oli 20 matkustajaa, joista kaikki oli Ruotsissa asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Loukkaantuneista osa matkusti kolmessa henkilöautossa, joihin bussi törmäsi.

6.9.2018 Uuden lastensairaalan avajaisia vietettiin Helsingin Meilahdessa. Sairaala otetaan käyttöön vaihettain syyskuun aikana.

20.9.2018  Kauppakeskus REDI avattiin Helsingin Kalasatamaan.

23.9.2018 Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa. Vajaat pari viikkoa myöhemmin esitutkinta vahvisti palon tuhopoltoksi ja poliisin kiinniottama mies tunnusti teon.

23.10.2018 Suomen väkiluku on 5521553

23.11.2018 Neljä suomalaismiestä kuoli pienkoneen törmättyä vuoreen Zimbabwessa Masvingon provinssissa. Kuolleista yksi oli Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja yksi UPM:n johtaja Heikki Vappula. Myös zimbabwelainen lentäjä menehtyi turmassa.

5.12.2018 Helsingin keskustakirjasto Oodi avattiin yleisölle.

6.12.2018 Suomi juhlii 101-vuotista itsenäisyyttään.

31.3.2019 Neljä ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui henkilöauton ja pikkubussin törmätessä toisiinsa Kiteellä. Henkilöauton kuljettaja sekä pikkubussin kaksi matkustajaa kuolivat onnettomuuspaikalla, ja pikkubussin kuljettaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja ajoi ylinopeutta kovassa humalassa.

12.4.2019  Kolme saman perheen alaikäistä lasta kuoli ja yksi pelastautui hirsimökin rajussa tulipalossa Kittilän Levillä. Mökissä ei ollut palon aikaan huoltajia. Perhe oli kotoisin Pyhtäältä ja oli vuokrannut mökin lomakäyttöön. Mökki tuhoutui palossa täysin, ja palon todettiin saaneen alkunsa virheellisesti asennetusta lattialämmityskaapelista.

12.4.2019  Suomen 38. eduskuntavaalit. Eniten paikkoja saivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sekä Perussuomalaiset, tosin ensimmäistä kertaa eduskuntavaalien historiassa yksikään puolue ei saanut yli 20 prosentin osuutta kaikista äänistä. Suomen Keskusta menetti huomattavan paljon paikkoja. Naisten osuus valituista kansanedustajista oli suurempi kuin koskaan aiemmin.

26.5.2019  Suomi voitti kultaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Slovakiassa kaataen Kanadan maalein 3–1.

6.6.2019  Antti Rinteen hallitus astui toimeensa.

1.7.2019 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelle vuoden loppuun asti.

25.8.2019   Kaksi vaarallisesti aseistautunutta veljestä ampui ja haavoitti kahta poliisia Porvoossa.Ampumavälikohtausta seurasi lähes vuorokauden mittainen takaa-ajo, joka päättyi lopulta ampujien kiinnijäämiseen Hämeenkyrössä. Yhdellä miehistä oli Ruotsin kansalaisuus ja toisella Suomen sekä Ruotsin kaksoiskansalaisuus.

7.9.2019 Katri Kulmuni valittiin Suomen Keskustan uudeksi puoluejohtajaksi.

23.9.2019  Presidentti Sauli Niinistö puhui New Yorkissa YK:n ilmastokokouksessa. Hän totesi että maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraaliuteen tarkoittaa yhteiskuntien kokonaisvaltaista muutosta. Niinistö toi esille että Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia, ja että ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen.

1.10.2019  Kuopion kouluhyökkäys: yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui, kun aseistautunut nuorehko mieshenkilö hyökkäsi ammattioppilaitoksen koululuokkaan Kuopiossa.

30.10.2019 Suomen väkiluku on 5526306.

15.11.2019  Suomi pääsi historiansa ensimmäistä kertaa jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen kaataen karsintaottelussa Liechtensteinin lukemin 3-0.

3.12.2019  Rinteen hallitus jätti eronpyyntönsä.

6.12.2019 Suomi juhlii 102-vuotista itsenäisyyttään.

1.1.2020 Sipilän hallituksen käyttöönottama aktiivimalli purettiin.

1.1.2020  Valtimon kunta liitettiin Nurmeksen kaupunkiin. Se oli kolmen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen kuntaliitos Suomessa, ja samalla vuoden 2020 ainoa kuntaliitos.

1.1.2020 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Kroatialle.

6.2.2020  6. helmikuuta–29. helmikuuta: Finnair perui kaikki tämän aikavälin lennot Manner-Kiinaan SARS-CoV-2:n aiheuttaman koronavirusepidemian takia.

12.3.2020  Suomessa Valtioneuvosto suositteli koronaviruspandemian vuoksi, että toukokuun loppuun saakka kaikki yli 500 henkilön yleisötapahtumat peruutetaan.

12.3.2020 Ulkoministeriö kehotti suomalaisia välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille koronaviruspandemian vuoksi.

13.3.2020  Jääkiekon SM-liigakausi lopetettiin ennenaikaisesti koronaviruspandemian vuoksi ja jääkiekon Suomen mestaruus vuodelta 2020 päätettiin jättää myöntämättä.

16.3.2020  Suomen hallitus teki päätöksen valmiuslain käyttöönotosta koronaviruspandemian vuoksi. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön sekä muun muassa kirjastot, museot, teatterit ja urheiluhallit suljettiin.

18.3.2020 Kaikki Suomen peruskoulut sekä oppilaitokset suljettiin koronaviruspandemian vuoksi ja opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Koulut olivat suljettuna toukokuun puoliväliin asti.

20.3.2020  Koronaviruspandemia aiheutti ensimmäisen kuolemantapauksen Suomessa.Tällöin Suomessa oli vahvistettu noin 500 tartuntaa.

28.3.2020  Uudenmaan maakunta eristettiin muusta Suomesta koronaviruspandemian seurauksena. Eristys päättyi 15. huhtikuuta.

6.4.2020  Ravintolat, kahvilat ja baarit suljettiin koko Suomessa ulosmyyntiä lukuun ottamatta valtioneuvoston päätöksellä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

20.4.2020 Suomessa vahvistettiin ensimmäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien avioparien perheisiin.

14.5.2020 Varhaiskasvatus ja peruskoulut avattiin lähiopetukselle porrastetusti Suomen hallituksen päätöksellä. Myös toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut avattiin lähiopetukselle hallitusti ja porrastetusti hallituksen päätöksellä.

1.6.2020  Koronavirusepidemian takia asetettuja rajoituksia lievennettiin Suomessa: muun muassa ravintolat, kahvilat, kirjastot, museot ja urheilutilat avattiin sekä enintään 50 hengen julkiset kokoontumiset sallittiin.

5.6.2020  Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä viestintäpalvelujen ostoista syntyneen arvostelun seurauksena. Hän kuitenkin jatkaa Keskustan puheenjohtajana. Valtiovarainministerin virkaan siirtyi Matti Vanhanen, ja Vanhasen tilalle eduskunnan puhemieheksi valittiin Anu Vehviläinen.

3.8.2020  Kymenlaaksossa Iitin ja Kouvolan (entisen Jaalan kunnan) rajalla sijaitseva, uittokanavaksi alkujaan rakennettu noin viiden ja puolen kilometrin pituinen Kimolan kanava avattiin vesiliikenteelle.

29.9.2020 Tasavallan presidentin kanslia tiedotti, että vuoden 2020 itsenäisyyspäivän vastaanotto on peruttu koronaviruspandemian vuoksi. 

21.10.2020 Psykoterapiakeskus Vastaamo tiedotti, että sen asiakasrekisteri on joutunut tietomurron ja kiristyksen kohteeksi ja mahdollisesti jopa tuhansien asiakkaiden luottamuksellisia tietoja on päätynyt vääriin käsiin.

30.10.2020 Suomen väkiluku on 5 534 578.

3.12.2020  Helsingin, Espoon ja Vantaan toisen asteen oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen.

6.12.2020 Suomi juhlii 103-vuotista itsenäisyyttään.

MAAMME-LAULU

FINLANDIA

ETSI JA LAMAUTA

SUOMEN karhu elämöi Rovajärvellä maavoimien vaikuttamisharjoituksessa, joka päättyy 27. marraskuuta. Puolustusvoimat ampui siellä ensimmäistä kertaa raskaiden raketinheitinten täsmäohjuksin. Tätä Yhdysvalloista hankittua järjestelmää kuvataan erittäin tarkaksi, ja se kantaa noin 80 kilometrin päähän. Ilmavoimien Hornetit pudottivat Jdam-täsmäpommeja ja maajoukot ampuivat K9-panssarihaupitsein ja Spike-ohjuksin.

Kovien ammusten rytinä ja räiske kuvattiin näyttävälle Etsi ja lamauta! -videolle.

TUOMAS GERDT

 Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt on kuollut.

Tuomas Gerdt kättelee presidenttiparia itsenäisyyspäivän vastaanotossa.

Tuomas Gerdt oli 191 ritarista viimeinen elossa oleva. Gerdt kuoli sunnuntaina aamupäivällä Oulunkylän kuntoutussairaalassa. Hän oli kuollessaan 98-vuotias.

Mannerheim-ristin ritarit muistaa Gerdtiä muistokirjoituksessaan.

Gerdt syntyi 28. toukokuuta 1922 Heinävedellä. Nuorena poikana perheensä mukana siirtynyt Tuomas Gerdt työskenteli talvisodan aikana 17-vuotiaana suojeluskuntalaisena vartiointitehtävissä ja Karjalan evakkojen auttamistyössä. Jatkosodassa hän toimi aluksi taistelulähettinä ja ryhmänjohtajana.

Kesällä 1943 hänet komennettiin Reserviupseerikoulun kurssille Niinisaloon. Sen käytyään hän toimi sodan loppuun saakka vänrikiksi ylennettynä joukkueenjohtajana. Vuonna 1968 hänet ylennettiin reservissä kapteeniksi.

Gerdt haavoittui jatkosodassa kolmesti. Ritariristinsä hän vastaanotti 8. syyskuuta 1942 kersantiksi ylennettynä Tilkan sotasairaalassa ollessaan toipumassa vaikeasta haavoittumisestaan.

Ylipäällikkö Mannerheim halusi, että kunniamerkki myönnettäisiin sodassa tehtyjen tekojen, ei sotilasarvon perusteella. Nimitysperusteissa sai painokkaan maininnan se, että hän kantoi Sevastopol-tukikohdan taistelussa kuolettavasti haavoittuneen komppanianpäällikön, Mannerheim-ristin ritarin Caj Tofferin, rintamalinjojen väliseltä haavoittumispaikalta suojaan.

Kansainvälisen tason reserviurheilija

Sodan jälkeisen siviilityönsä Gerdt suoritti metsäteollisuuden palveluksessa. Hän oli aktiivisesti mukana myös Mannerheim-ristin ritarien säätiön tehtävissä säätiön vuonna 1954 tapahtuneesta perustamisesta lähtien. Vuodesta 1998 vuoteen 2017 hän toimi säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Hänet muistetaan myös aktiivisena ja menestyneenä kansainvälisen tason reserviurheilijana ja hän vieraili usein veteraani- ja reserviläisjärjestöjen kunniajäsenenä.

Gerdt oli naimisissa ja hänellä on kaksi lasta ja lapsenlapsia. Ihmisenä ja ystävänä hänet muistetaan lempeänä, luotettavana ja toiset huomioon ottavana.

STALININ LAVASTUKSET

  

Viime viikolla Vi...us – ei kun keljutus alkoi laimentua, kun asiat alkoivat taas selviytyä ilman isompaa ”väkivaltaa" - eli pieni palaveri sai kaikkien mielestä toivotun tuloksen! Tämän kunniaksi ostin uuden kirjan. Kirjassa selvennetään miten Isä Aurinkoinen eli J.Stalin hoiti asiansa toisinajattelijoiden kanssa. Luvassa on siis romanttisia ja hauskoja lukuhetkiä – tai ainakin opettavaisia?

Tosiasiassa tästä kirjasta on hauskuus kaukana! Aloittelin kirjan tänään kahden muun lukuprojektin rinnalla. Alku onkin lupaava – ja ainakin opettava!

Niin nuo kaksi muuta lukuprojektia ovat: Bismarck – taistelu Atlantin herruudesta ja Toisen maailmansodan historia.

Lopuksi laitoin vielä kustantajan esittely tästä uusimmasta hankinnasta: Stalinin lavastukset – näytösoikeudenkäynnit 1936-1938.

********************

"Luulen etteivät nämä brutaalit dokumentit ole menettäneet ajankohtaisuuttaan. Vaikka kommunistinen ideologia on nyt aallonpohjassa, ei suinkaan ole varmaa, että itse totalitarismin idea olisi jo peruuttamattomasti haudattu." - Timo Vihavainen, professori

Kokonaisesitystä Moskovan näytösoikeudenkäyntien dokumenteista ei ole aikaisemmin julkaistu. Stalinin lavastukset on ainutlaatuinen teos historian ystäville.

Stalin teloitutti salaisen poliisin NKVD:n avulla puolueen johtoon kuuluneita kilpailijoitaan kolmessa suuressa näytösoikeudenkäynnissä sekä salaisessa upseeripuhdistuksessa 1936-1938. Ne järkyttivät Neuvostoliiton lisäksi muutakin maailmaa. Kun kaikkiaan noin 60 johtoasemassa ollutta miestä sai kuolemantuomion, voitiin todeta, että Neuvostoliiton poliittinen ja sotilaallinen johto oli mullistettu äärimmäisen brutaalilla tavalla.

Sadistiset NKVD-päälliköt Jagoda ja Jezov auttoivat Stalinia käynnistämään väkivaltakoneiston vuoden 1934 lopulla. Maan talous oli rappiolla, ja kansalaisissa näkyi tyytymättömyyttä. Stalin valmistutti 1936 uuden ”vapaan” perustuslain, mutta hän oli jo varautunut opposition nujertamiseen.

NKVD hankki vangituilta ”trotskisteilta” tunnustukset etukäteen. ”Pääsyyllinen” Trotski oli karkotettu 1929 ulkomaille. Stalinin käsikassaroina toimivat yltiötehokkaat syyttäjä Vysinski ja ylituomari Ulrich, joita kuvasi lause ”anna minulle ihminen, niin löydän hänestä rikollisen”. Uhrit todettiin syyllisiksi maanpetokseen ja heidät teloitettiin. Salaisessa oikeudessa 1937 ammuttiin marsalkka Tuhatsevski sekä seitsemän kenraalia.

Näytösoikeudenkäynneistä kirjoitettiin paljon ulkomailla ja pöytäkirjat julkaistiin venäjäksi, saksaksi ja englanniksi. Suomeksi julkaistiin vain lyhennetyt versiot Petroskoissa Punainen Karjala -lehdessä ja Tukholmassa Arbetarkulturin kirjoissa vuosina 1936-1938.

Antero Uitto (s. 1944) on insinööri, tietokirjailija ja bibliofiili. Hän on toimittanut useita historiateoksia.

Ossi Kamppinen on historianharrastaja, jonka teos Palkkana pelko ja kuolema - Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat (2019) sai suurta arvostusta.

DOLGORUKI

 Jokin aika sitten selasin loppuun Suomen sodan 1808-1809 historian. Tämän kunniaksi pysähdyimme syyskuun puolessavälissä Koljonvirran kohdalla moikkaamaan ruhtinas Dolgorukia.

Dolgoruki - Ruhtinas taistelukentällä, Keisarin uskottu

"Tietäjänainen ennusti ruhtinas Dolgorukille kädestä, ja kertoi, että ruhtinas kaatuu seuraavassa taistelussa".

Mihail Dolgoruki syntyi Pietarissa vuonna 1780. Hän kuului Moskovan perustajasukuun ja keisarin läheisiin ystäviin. Dolgoruki oli sotinut useilla Euroopan sotarintamilla ennen Suomen sotaa. Hän oli mukana myös Aleksanteri I ja Napoleonin kohtaamisessa Tilsitissä 1807. Napoleonia vihaava Dolgoruki joutui väistymään keisarin viereltä, ja vuonna 1808 hänet lähetettiin "periferiaan" Karjalan eli Sortavalan osaston päälliköksi.

Dolgorukia pidettiin taitavana ja rohkeana sotilaana. Muutoin hänet on kuvattu itsevarmaksi ja komeaksi herrasmieheksi, joka sodankin keskellä piti kiinni sivistyneistä tavoista. Toisin väittää kuitenkin tarina, jota on kerrottu Iisalmen seudulla: "Tietäjänainen ennusti ruhtinas Dolgorukille kädestä, ja kertoi, että ruhtinas kaatuu seuraavassa taistelussa. Tuolloin ruhtinas käski naista ennustamaan, millainen varsa eräälle ruhtinaan tammoista tulisi. Nainen vastasi: valkoinen. Dolgoruki käski teurastaa hevosen, ja löysi valkoisen varsan. Tästä vimmastuneena ruhtinas käski puhkaista tietäjänaisen silmät." Kansantarinat ovat usein liioiteltuja, eikä niitä voida pitää ehdottoman totuudenmukaisina, mutta jokin ne kertovat omasta ajastaan.

Ruhtinas Dolgoruki sai surmansa Koljonvirralla 27.10.1808 ratsastaessaan keskellä taistelua. Hänen ruumiinsa palsamoitiin Iisalmessa, minkä jälkeen hänet kuljetettiin Pietariin ja haudattiin Nevskin luostariin. Dolgorukin kuolemaan liittyy erilaisia uskomuksia. Kansantarinan mukaan Dolgoruki kääntyi taistelussa ratkaisevalla hetkellä kohti tieltä lähestyvää sotakuriiria, toivoen kuriirilla olevan vastaus kosintakirjeeseen mukanaan, ja tuolloin vinhasti pyörivä vitjakuula surmasi ruhtinaan. Dolgorukin valkoinen ratsu laukkasi satula tyhjänä vieden suruviestiä pappilaan. Toisen tarinan mukaan vitjakuula olisi katkaissut Dolgorukin kahtia, ja valkoinen hevonen olisi vauhkoontuneena paennut toinen puolikas ruhtinasta mukanaan.

Mihail Petrovitš Dolgorukov (1780–1808) 

SODASSA, VANKILASSA JA NAIMISISSA

 Ostin Lapinlahden kirjakaupasta vaihteeksi vähän erilaisen opuksen. Paltamon sukutarinan lisäksi mukana on Lapinlahden ja Suomen historiaa. Sisältää paljon kuvia! 

Omasta isäukko vainaastakin on mukana pari riviä. Niissä kuitenkin on pieni asiavirhe.

JAPANI ANTAUTUI 75 VUOTTA SITTEN

Toinen maailmansota päättyi 75 vuotta sitten Japanin antautumiseen – takana oli kuusi sodan vuotta ja kymmeniä miljoonia kuolleita

Kaivattu rauha vaihtui pian kylmään sotaan ja maailman jakautumiseen suurvaltojen välillä.

Japani antautumisseremonia yhdysvaltalaisen taistelulaiva USS Missourin kannella 2.9.1945.

Japanin keisari Hirohito ilmoitti ensimmäisessä radiopuheessaan elokuun 1945 puolivälissä, että toinen maailmansota on päättynyt.

Japanin pakotti antautumaan ennennäkemätön hävitys, jonka Yhdysvaltain Hiroshimaan ja Nagasakiin pudottamat atomipommit olivat aiheuttaneet.

Vaikka taistelut Euroopassa olivat päättyneet toukokuussa, oli sota Japanin ja Yhdysvaltain välillä jatkunut. Atomipommien aiheuttama tuho pakotti lopulta Japanin antautumaan ehdoitta.

Samalla ydinaseet muodostuivat kansainvälisiä suhteita määrittäväksi pelotteeksi.

Ilmakuva Hiroshimasta pian atomipommin pudottamisen jälkeen. Universal History Archive / AOP

Sotatoimien päättyminen sinetöitiin allekirjoituksin syyskuun toinen päivä 1945. Toinen maailmansota oli päättynyt.

Kenraali Douglas MacArthur (vas.) ottaa vastaan Japanin antautumisen, jonka japanilaiskenraali Yoshijiro Umezo allekirjoittaa. Northcliffe Collection / AOP

Osapuolet kohtasivat Tokion lahdelle ankkuroidun yhdysvaltalaisen taistelulaiva USS Missourin kannella. Voittajaa edusti korkean profiilin amerikkalaiskenraali Douglas McArthur.

Hän julisti allekirjoitusseremonian jälkeen: "Tänään aseet ovat vaienneet. Valtava tragedia on ohi. Suuri voitto on saavutettu."

Japanilaiskomentaja luovuttaa antautumisen merkkinä miekkansa brittiläiselle lordi Mountbattenille.Northcliffe Collection / AOP

Militarisoitunut Japani oli aloittanut sodan Yhdysvaltoja vastaan joulukuussa 1941 Pearl Harborin laivastotukikohtaan kohdistuneella yllätyshyökkäyksellä.

Tyynenmeren saarilla käydyssä julmassa sodassa hyökkääjä oli jo jäänyt tappiolle, kun Yhdysvallat sinetöi sodan päätöksen ydinasein elokuun 1945 alkupäivinä.

Neuvostoliittokin julisti sodan

Myös Neuvostoliitto oli julistanut sodan Japanille ja valloitti Japanin miehittämän Mantšurian. Tämä jäi suursodan ison kuvan varjoon, mutta Yhdysvaltain käyttämän ydinaseen tavoin ennakoi jo tulevaa. Sodan voittajat paaluttivat tulevia asemiaan.

Neuvostoupseeri kerää japanilaisten aseita.

Euroopassa sota päättyi ensin

Euroopassa sota oli päättynyt jo toukokuussa. Maailmansodan päättymistä juhlittiin kaikkialla.

Amerikkalaisia kerääntyneenä New Yorkin Times Squarelle juhlimaan Japanin antautumista 15. elokuuta 1945.Nara Archives / AOP

Kymmenien miljoonien kuolleiden ja laajan tuhon myötä kamppailun hinta oli noussut käsittämättömiin mittasuhteisiin. Kuusi vuotta kestäneen sodassa arvioidaan menehtyneen 60–80 miljoonaa ihmistä, maailman väestöstä 3–4 prosenttia.

Kuolleista valtaosa oli siviilejä. Holokaustissa murhattiin kuusi miljoonaa juutalaista. Kaikkiaan natsien vainoissa menehtyi ainakin 11 miljoonaa ihmistä.(siirryt toiseen palveluun)

Maailma jakautui kahtia

Kaivatusta rauhasta huolimatta toinen maailmansota jätti kahtia jakautuneen maailman perinnön.

Kukistuneen Saksan jakaminen sektoreihin miehittäjävaltojen kesken ennakoi maan jakoa Länsi- ja Itä-Saksaan. Berliinin muurin sinetöimä jako tulisi kestämään yli neljä vuosikymmentä – samoin kuin Moskovan vaikutus Itä-Euroopassa.

Neuvostoliittoon sodan myötä liitetyt kansakunnat saivat odottaa itsenäistymistään vuoteen 1991 asti.

Ydinasepelotteen perintö

Sodanaikaiset liittolaiset ajautuivat kylmään sotaan ja sovittamattomaan vastakkainasetteluun.

Hiroshiman ja Nagasakin muisto jäi pysyväksi. Päätyminen ydinaseiden käyttöön pohjusti asevarustelua ja ohjuskilpaa, johon sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat varautuivat ydinasekokeita tehden.

Atomipommin tuhoja Nagasakissa 9. elokuuta 1945.Nagasaki Atomic Bomb Museum / EPA

Teksti ja kuvat: YLE

HIROSHIMAN TUHOSTA 75 VUOTTA

Ilmahyökkäysharjoitus Hiroshimassa 1942

B-29 pommittaja "Enola Gay"

Samaan aikaan kapteeni Paul Tibbetsin ohjaama Enola Gay lähestyy Japanin rannikkoa raskaan lastinsa kanssa vielä 80 kilometrin päässä ja sai odottamansa viestin. Enola Gayn uumenissa oli atomipommi. Lentokoneen oikealla puolella Great Artiste lensi yhtä vakaasti mukanaan laskuvarjoilla pudotettavat laitteet jotka mittaisivat pommin synnyttämän ilma – aallon voimakkuuden. Vasemmalla puolella kolmas, nimetön B-29 numerolla 91 kantoi mukanaan useita filmikameroita kuvaamaan tulevan. Pommikoneet olivat aloittaneet pitkän lentonsa Mariaaneihin kuuluvalta Tinianin saarelta. Ne olivat yhtyneet toisensa Iwo Jiman saaren yllä . Niillä ei ollut mukanaan lentosuojaa, ja koneiden ainoana aseistuksena oli perässä olevat kaksoiskonekivääri. Pommittajien miehistöt eivät olleet kuulleet koko koulutusvuotensa aikana sanoja ”atomi” tai ”ydin”. Tinianin viimeisessä käskynjaossakin Tibbets oli puhunut ylimalkaisesti aseesta, joka oli ”erittäin voimakas” ja jonka avulla kenties oli mahdollista lopettaa koko sota. ”Tehkää tehtävänne. Täyttäkää saamanne käskyt. Varokaa hutiloimasta. Älkää ottako turhia riskejä.” Siinä olivat Tibbetsin täsmällisimmät ohjeet.

Enola Gayn moottorit oi käynnistetty yöllä 1.27 Hiroshiman aikaa. Japania lähestyttäessä, klo 6.30 kapteeni William Parsons ilmoitti, että lastina ollut pommi oli ladattu ohjeiden mukaisesti räjähdys valmiiksi. Vasta sen jälkeen Tibbets oli kuuluttanut miehistölle lastin todellisen luonteen.

Maailman ensimmäinen atomipommi "Little boy" Tinianin saarella 1945.

Kun Straight Flushin radiosanoma saavutti tunti myöhemmin Enola Gayn, Tibbets ilmoitti sisäpuhelimen välityksellä , että maalina oli Hiroshima. Kaupungin ääriviivat tulivat näkyviin klo 8.09.

”Se on tähtäimessäni”, ilmoitti pommittaja Thomas Ferebee klo 8.14. Hän näki 9 450 merin korkeudesta allaan kohteen , jonka hän oli opetellut ulkoa mustavalkoisista ilmakuvista ja kartoista. Se oli Aionin silta, joka oli T- kirjanimenmuotoinen . Enola Gayn pommisäiliön luukut avautuivat klo 8.15,17.

Kun pommi irtautui Enola Gay menetti neljä tonnia painostaan ja heilahti kolme meriä ylemmäksi. Tibbets käänsi koneensa 155 asteen kulmassa syöksykäännökseen oikealle. Perässä tullut Staright Flush pudotti kolme laskuvarjolla varustettua mittauslaitetta ja teki suunnitelmien mukaisen vastaavan käännöksen vasemmalle. Koneilla oli 43 pitkää sekuntia aikaa. Ne ehtivät siinä ajassa seitsemän kilometrin päähän. Pommi oli viritetty räjähtämään 580 metrin korkeudessa.

Taivas leimahti. Valo alkoi sinipunertavana ja muuttui valkoiseksi, kaiken sokaisten. Atomipommin aiheuttama shokkiaalto lennätti Enola Gayta korkeammalle. Miehistö luuli sitä ilmatorjunnaksi. Sen jälkeen tuli toinen, heijastusaalto.

Enola Gayn pyrstössä konekivääriampuja George Caron näki yläilmoissa kaiken paraatipaikalta. Vaikka hänellä oli voimakkaat suojalasit, silmiin sattui. Caron kuvaili näkemänsä nauhurille.

”Savupatsas kohoaa nopeasti. Siinä oli tulipunaisena hehkuva sisus. Poreileva massa, sinipunertavan harmaa, ja tuo punainen sisua. Ja kaikki yhtä myllerrystä. Tulipaloja syttyy leimahdellen joka puolella. Aivan kuin liekkejä, jota synty siellä tällä suuressa hiilloksessa.”

”Alan laskea, montako noita tulipaloja on. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi kuusi… ei voi laskea. ja tuolla se tulee, se sienen muotoinen, josta Parsons puhui.. Se on mustaa siirappimassaa. Sieni levittyy. Lienee mailin tai kahden levyinen (2-3 km) ja puolen mailin korkuinen. Se on melkein meidän tasollamme ja kohoaa ylemmäksi…”

”Sienen tyven seutu on kuin raskasta pilveä, täynnä liekkejä. Kaupungin täytyy olla sen alla. Liekit ja savu leviävät aaltoilleen, kieppuvat kukkuloiden vaiheilla…

Räjähdyksen valtava sienipilvi

Enola Gay teki kierroksen sienipilven ympärillä. Perämies Robert Lewis kuiskasi historiaan jäävät sanat. ”Jumalani, mitä olemme tehneet?”

Enola Gay aloitti 3000 kilometrin paluumatkansa Tinianille. Vielä 600 kilometrin päästä lentokoneen miehistä saattoi nähdä sienimäisen tuhopilven Hiroshiman yllä. Se oli noussut 15 kilometrin korkeuteen asti.

Hiroshima atomipommin jäljiltä

MANNERHEIM JA HEINÄKUUN KIRJAT

Olin menossa Iisalmen Rossoon lounaalle ja kävelin Suomalaisen kirjakaupan ohi. Kappas vaan – siellä on ALE. Tietenkin kampesin sisään ja pöperöt unohtui heti! Kyllä kannatti mennä. Ostin kun sain halvalla. Nyt kannattaa hankkia vaikka ei osaisi lukea! Viisi opusta lähti Juhani Ahontielle yhteishintaan 37,75 euroa. Jos tästä nyt jotain negatiivista etsii, niin taas varmaan joutuu IKEAan lähtemään kun hyllytila loppuu!

 Niinhän siinä jälleen kävi! Viime viikolla löysin netistä Finlandia-kirjasta koko Grimbergin Kansojen historia kirjasarjan eli 22 osaa. Samalla CDON:sta löysin muutaman ”romanttisen leffan”. Näitä tuotteita postista hakiessani huomasin KIPA:n kirja-alesta pari mielenkiintoista nidettä. Tästä tapahtumasarjasta johtuen valkoinen kenraali Mannerheim sai vierelleen valkoisen hyllyn.

RANSKA ANTAUTUI 80 VUOTTA SITTEN

Ranska antautui Saksalle tasan 80 vuotta sitten allekirjoittamalla Compiègnessä 22. kesäkuuta 1940 antautumissopimuksen, joka suurimmaksi osaksi riisti ranskalaisilta vallan päättää omista asioistaan. Saksalaiset miehittivät maan pohjois- ja länsiosan, vain kaakkoinen osa maata, “Vichyn Ranska”, sai pitää rajoitetun itsemääräämisoikeuden. Maan asevoimat kotiutettiin ja niiden kalusto siirtyi Saksalle sotasaaliina. Poikkeuksen muodostivat Ranskan merentakaiset siirtomaat sekä laivasto, jotka jäivät ranskalaisten käsiin. Sopimus sisälsi ranskalaisille kipeitä asioita, mm. Pariisi jäi Saksan miehitysvyöhykkeelle.

Ranskan tilanne oli käynyt sodassa erittäin vaikeaksi. Belgia oli hyväksynyt Saksan ehdottoman antautumisen ehdot ja allekirjoittanut antautumissopimuksen jo 28. toukokuuta, Englannin yhdeksän divisioonan siirtoarmeija puolestaan oli poistunut 27.5.-4.6 Dunkerquen saartorenkaasta kotisaarelleen menettäen raskaan kalustonsa ja suurimman osan aseistuksestaan. Italia liittyi sotaan Ranskaa vastaan 10. kesäkuuta. Ranskan armeija oli menettänyt vahvuudestaan noin 30 divisioonaa, joukossa enemmän kuin puolet vakinaisista divisioonista ja nopeiden joukkojensa pääosa. Suuren osan maata pohjoisessa vallanneet Saksan divisioonat olivat asemissa, joista hyökkäystä oli helppo jatkaa.

Konkreettista tukea ei Ranskalle ollut tarjolla mistään. Englannin pääministeri Winston Churchill vaati voimakkaasti taistelun jatkamista ja häneen yhtyi Englantiin siirtynyt kenraali Charles de Gaulle, joka näin alkoi nousta tuntemattomuudesta tielle, joka johti hänet aikanaan Ranskan presidentiksi.

Ranskan asevoimien ylipäällikkö, kenraali Maxime Weygand epäili taistelun jatkamisen mielekkyyttä jo toukokuun lopussa je ehdotti antautumista Ranskan hallitukselle ensimmäisen kerran jo 12. kesäkuuta. Ranskan armeija ei kyennyt vastaamaan lähes kaikessa ylivertaisen Saksan armeijan hyökkäykseen, saksalaiset panssaridivisioonat olivat lähes pitelemättömiä. Ranskan armeija oli pahasti perässä kehityksestä ja koko maan asenteessa taisteluun oli toivomisen varaa. Syynä oli ensimmäisen maailmansodan raskaat koettelemukset, jotka olivat vielä tuoreessa muistissa.

Ranskassa vaihtui hallitus marsalkka Philippe Pétainin muodostaessa pääministerinä uuden 17. kesäkuuta. Uusi hallitus pyysi jo 18. kesäkuuta Saksalta aselepoa.

Antautumissopimuksen allekirjoituksen näyttämöksi Saksa eli käytännössä valtakunnankansleri Adolf Hitler valitsi Compiègnen metsän, joka sijaitsee 80 kilometriä Pariisista koilliseen. Paikka ja neuvotteluissa käytetty rautatievaunu olivat samat, joissa Saksa oli ensimmäisen maailmansodan päätteeksi allekirjoittanut aseleposopimuksen 11. marraskuuta 1918. “Versaillesin häpeärauha”, kuten sitä monet Saksassa olivat nimittäneet oli näin saanut revanssin Hitlerin voitokkaiden asevoimien toimesta.

Saksan puolesta antautumissopimuksen allekirjoitti Hitlerin valtuuttaman Oberkommando der Wehrmachtin eli Saksan asevoimien pääesikunnan päällikkö, kenraalieversti Wilhelm Keitel, Ranskaa edustivat kenraali Charles Hunziger, suurlähettiläs Léon Noel, vara-amiraali Maurice LeLuc, kenraali Georges Parisot ja kenraali Jean Bergeret. Ranskalaiset edustivat kaikkia asevoimiensa puolustushaaroja. Sopimuksen allekirjoittivat siis sotilaat eivätkä poliitikot. Hitler oli lähimpien miestensä kanssa käynyt paikalla, mutta ei osallistunut aseleposopimuksen neuvotteluun tai allekirjoitukseen.