Aselajeja

Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori

lauantai 12. syyskuuta 2020

SODASSA, VANKILASSA JA NAIMISISSA

 Ostin Lapinlahden kirjakaupasta vaihteeksi vähän erilaisen opuksen. Paltamon sukutarinan lisäksi mukana on Lapinlahden ja Suomen historiaa. Sisältää paljon kuvia! 

Omasta isäukko vainaastakin on mukana pari riviä. Niissä kuitenkin on pieni asiavirhe.

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

JAPANI ANTAUTUI 75 VUOTTA SITTEN

Toinen maailmansota päättyi 75 vuotta sitten Japanin antautumiseen – takana oli kuusi sodan vuotta ja kymmeniä miljoonia kuolleita

Kaivattu rauha vaihtui pian kylmään sotaan ja maailman jakautumiseen suurvaltojen välillä.

Japani antautumisseremonia yhdysvaltalaisen taistelulaiva USS Missourin kannella 2.9.1945.

Japanin keisari Hirohito ilmoitti ensimmäisessä radiopuheessaan elokuun 1945 puolivälissä, että toinen maailmansota on päättynyt.

Japanin pakotti antautumaan ennennäkemätön hävitys, jonka Yhdysvaltain Hiroshimaan ja Nagasakiin pudottamat atomipommit olivat aiheuttaneet.

Vaikka taistelut Euroopassa olivat päättyneet toukokuussa, oli sota Japanin ja Yhdysvaltain välillä jatkunut. Atomipommien aiheuttama tuho pakotti lopulta Japanin antautumaan ehdoitta.

Samalla ydinaseet muodostuivat kansainvälisiä suhteita määrittäväksi pelotteeksi.

Ilmakuva Hiroshimasta pian atomipommin pudottamisen jälkeen. Universal History Archive / AOP

Sotatoimien päättyminen sinetöitiin allekirjoituksin syyskuun toinen päivä 1945. Toinen maailmansota oli päättynyt.

Kenraali Douglas MacArthur (vas.) ottaa vastaan Japanin antautumisen, jonka japanilaiskenraali Yoshijiro Umezo allekirjoittaa. Northcliffe Collection / AOP

Osapuolet kohtasivat Tokion lahdelle ankkuroidun yhdysvaltalaisen taistelulaiva USS Missourin kannella. Voittajaa edusti korkean profiilin amerikkalaiskenraali Douglas McArthur.

Hän julisti allekirjoitusseremonian jälkeen: "Tänään aseet ovat vaienneet. Valtava tragedia on ohi. Suuri voitto on saavutettu."

Japanilaiskomentaja luovuttaa antautumisen merkkinä miekkansa brittiläiselle lordi Mountbattenille.Northcliffe Collection / AOP

Militarisoitunut Japani oli aloittanut sodan Yhdysvaltoja vastaan joulukuussa 1941 Pearl Harborin laivastotukikohtaan kohdistuneella yllätyshyökkäyksellä.

Tyynenmeren saarilla käydyssä julmassa sodassa hyökkääjä oli jo jäänyt tappiolle, kun Yhdysvallat sinetöi sodan päätöksen ydinasein elokuun 1945 alkupäivinä.

Neuvostoliittokin julisti sodan

Myös Neuvostoliitto oli julistanut sodan Japanille ja valloitti Japanin miehittämän Mantšurian. Tämä jäi suursodan ison kuvan varjoon, mutta Yhdysvaltain käyttämän ydinaseen tavoin ennakoi jo tulevaa. Sodan voittajat paaluttivat tulevia asemiaan.

Neuvostoupseeri kerää japanilaisten aseita.

Euroopassa sota päättyi ensin

Euroopassa sota oli päättynyt jo toukokuussa. Maailmansodan päättymistä juhlittiin kaikkialla.

Amerikkalaisia kerääntyneenä New Yorkin Times Squarelle juhlimaan Japanin antautumista 15. elokuuta 1945.Nara Archives / AOP

Kymmenien miljoonien kuolleiden ja laajan tuhon myötä kamppailun hinta oli noussut käsittämättömiin mittasuhteisiin. Kuusi vuotta kestäneen sodassa arvioidaan menehtyneen 60–80 miljoonaa ihmistä, maailman väestöstä 3–4 prosenttia.

Kuolleista valtaosa oli siviilejä. Holokaustissa murhattiin kuusi miljoonaa juutalaista. Kaikkiaan natsien vainoissa menehtyi ainakin 11 miljoonaa ihmistä.(siirryt toiseen palveluun)

Maailma jakautui kahtia

Kaivatusta rauhasta huolimatta toinen maailmansota jätti kahtia jakautuneen maailman perinnön.

Kukistuneen Saksan jakaminen sektoreihin miehittäjävaltojen kesken ennakoi maan jakoa Länsi- ja Itä-Saksaan. Berliinin muurin sinetöimä jako tulisi kestämään yli neljä vuosikymmentä – samoin kuin Moskovan vaikutus Itä-Euroopassa.

Neuvostoliittoon sodan myötä liitetyt kansakunnat saivat odottaa itsenäistymistään vuoteen 1991 asti.

Ydinasepelotteen perintö

Sodanaikaiset liittolaiset ajautuivat kylmään sotaan ja sovittamattomaan vastakkainasetteluun.

Hiroshiman ja Nagasakin muisto jäi pysyväksi. Päätyminen ydinaseiden käyttöön pohjusti asevarustelua ja ohjuskilpaa, johon sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat varautuivat ydinasekokeita tehden.

Atomipommin tuhoja Nagasakissa 9. elokuuta 1945.Nagasaki Atomic Bomb Museum / EPA



Teksti ja kuvat: YLE