RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2023

MERRY CHRISTMAS 2022

                       RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA 2022

 

RAUHAA JOULUKSI - KIITOS!

RUSSIAN LOSSES IN UKRAINE

VENÄJÄN TAPPIOT UKRAINASSA

 These loss figures are estimates and data provided by Ukraine. It is likely that they are somewhat overstated.

Nämä tappioluvut ovat Ukrainan arvioita ja heidän antamiaan tietoja. Todennäköisesti nämä on ilmoitettu jonkin verran yläkanttiin.

TIME: PERSON OF THE YEAR

ITSENÄINEN SUOMI 105 VUOTTA

    ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2022

Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2021 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää 105 vuotta.

Pienestä Venäjän keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Olkoon kuinka vaan, mutta kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 105-vuotiaalle Suomi-neidolle!

ONNEA!

TAPAHTUMIA 105 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä.Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia

• Lavia → Poriin
• Maaninka → Kuopioon
• Tarvasjoki → Lietoon

19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia

• Hämeenkoski → Hollolaan.
•     Jalasjärvi → Kurikkaan.
•     Köyliö → Säkylään.
•     Nastola → Lahteen.

5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

1.1.2018 Kangasalasta tuli kaupunki

28.1.2018 Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros. Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkamaan tehtävässään seuraavan kuuden vuoden ajan.

1.2.2018 Presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa. Koska Niinistö oli valittu toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella, virkakauden alku oli 1. helmikuuta normaalin päivämäärän 1. maaliskuuta sijaan.

24.2.2018 Iivo Niskanen voittaa kultaa hiihdon 50 kilometrin perinteisellä matkalla Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

1.3.2018 Suomen alkoholilain anniskelua koskevat säädökset uudistuivat: muun muassa anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat ja useiden juomien tilaaminen kerralla laillistettiin.

26.3.2018 Yli 20 maata karkotti yhteensä yli 100 venäläistä diplomaattia. Taustalla oli Sergei Skripalin myrkytystapaus. Myös Suomi karkotti yhden venäläisen diplomaatin, jolla sanottiin osoitettavan Suomen kuulumista "länteen."

1.7.2018 Taksien hinnoittelu ja kilpailu vapautuivat Suomessa.

24.8.2018 Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 19 loukkaantui linja-auton syöksyttyä sillalta rautatielle Kuopiossa. Bussissa oli 20 matkustajaa, joista kaikki oli Ruotsissa asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Loukkaantuneista osa matkusti kolmessa henkilöautossa, joihin bussi törmäsi.

6.9.2018 Uuden lastensairaalan avajaisia vietettiin Helsingin Meilahdessa. Sairaala otetaan käyttöön vaihettain syyskuun aikana.

20.9.2018  Kauppakeskus REDI avattiin Helsingin Kalasatamaan.

23.9.2018 Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa. Vajaat pari viikkoa myöhemmin esitutkinta vahvisti palon tuhopoltoksi ja poliisin kiinniottama mies tunnusti teon.

23.10.2018 Suomen väkiluku on 5521553

23.11.2018 Neljä suomalaismiestä kuoli pienkoneen törmättyä vuoreen Zimbabwessa Masvingon provinssissa. Kuolleista yksi oli Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja yksi UPM:n johtaja Heikki Vappula. Myös zimbabwelainen lentäjä menehtyi turmassa.

5.12.2018 Helsingin keskustakirjasto Oodi avattiin yleisölle.

6.12.2018 Suomi juhlii 101-vuotista itsenäisyyttään.

31.3.2019 Neljä ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui henkilöauton ja pikkubussin törmätessä toisiinsa Kiteellä. Henkilöauton kuljettaja sekä pikkubussin kaksi matkustajaa kuolivat onnettomuuspaikalla, ja pikkubussin kuljettaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja ajoi ylinopeutta kovassa humalassa.

12.4.2019  Kolme saman perheen alaikäistä lasta kuoli ja yksi pelastautui hirsimökin rajussa tulipalossa Kittilän Levillä. Mökissä ei ollut palon aikaan huoltajia. Perhe oli kotoisin Pyhtäältä ja oli vuokrannut mökin lomakäyttöön. Mökki tuhoutui palossa täysin, ja palon todettiin saaneen alkunsa virheellisesti asennetusta lattialämmityskaapelista.

12.4.2019  Suomen 38. eduskuntavaalit. Eniten paikkoja saivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sekä Perussuomalaiset, tosin ensimmäistä kertaa eduskuntavaalien historiassa yksikään puolue ei saanut yli 20 prosentin osuutta kaikista äänistä. Suomen Keskusta menetti huomattavan paljon paikkoja. Naisten osuus valituista kansanedustajista oli suurempi kuin koskaan aiemmin.

26.5.2019  Suomi voitti kultaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Slovakiassa kaataen Kanadan maalein 3–1.

6.6.2019  Antti Rinteen hallitus astui toimeensa.

1.7.2019 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelle vuoden loppuun asti.

25.8.2019   Kaksi vaarallisesti aseistautunutta veljestä ampui ja haavoitti kahta poliisia Porvoossa.Ampumavälikohtausta seurasi lähes vuorokauden mittainen takaa-ajo, joka päättyi lopulta ampujien kiinnijäämiseen Hämeenkyrössä. Yhdellä miehistä oli Ruotsin kansalaisuus ja toisella Suomen sekä Ruotsin kaksoiskansalaisuus.

7.9.2019 Katri Kulmuni valittiin Suomen Keskustan uudeksi puoluejohtajaksi.

23.9.2019  Presidentti Sauli Niinistö puhui New Yorkissa YK:n ilmastokokouksessa. Hän totesi että maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraaliuteen tarkoittaa yhteiskuntien kokonaisvaltaista muutosta. Niinistö toi esille että Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia, ja että ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen.

1.10.2019  Kuopion kouluhyökkäys: yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui, kun aseistautunut nuorehko mieshenkilö hyökkäsi ammattioppilaitoksen koululuokkaan Kuopiossa.

30.10.2019 Suomen väkiluku on 5526306.

15.11.2019  Suomi pääsi historiansa ensimmäistä kertaa jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen kaataen karsintaottelussa Liechtensteinin lukemin 3-0.

3.12.2019  Rinteen hallitus jätti eronpyyntönsä.

6.12.2019 Suomi juhlii 102-vuotista itsenäisyyttään.

1.1.2020 Sipilän hallituksen käyttöönottama aktiivimalli purettiin.

1.1.2020  Valtimon kunta liitettiin Nurmeksen kaupunkiin. Se oli kolmen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen kuntaliitos Suomessa, ja samalla vuoden 2020 ainoa kuntaliitos.

1.1.2020 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Kroatialle.

6.2.2020  6. helmikuuta–29. helmikuuta: Finnair perui kaikki tämän aikavälin lennot Manner-Kiinaan SARS-CoV-2:n aiheuttaman koronavirusepidemian takia.

12.3.2020  Suomessa Valtioneuvosto suositteli koronaviruspandemian vuoksi, että toukokuun loppuun saakka kaikki yli 500 henkilön yleisötapahtumat peruutetaan.

12.3.2020 Ulkoministeriö kehotti suomalaisia välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille koronaviruspandemian vuoksi.

13.3.2020  Jääkiekon SM-liigakausi lopetettiin ennenaikaisesti koronaviruspandemian vuoksi ja jääkiekon Suomen mestaruus vuodelta 2020 päätettiin jättää myöntämättä.

16.3.2020  Suomen hallitus teki päätöksen valmiuslain käyttöönotosta koronaviruspandemian vuoksi. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön sekä muun muassa kirjastot, museot, teatterit ja urheiluhallit suljettiin.

18.3.2020 Kaikki Suomen peruskoulut sekä oppilaitokset suljettiin koronaviruspandemian vuoksi ja opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Koulut olivat suljettuna toukokuun puoliväliin asti.

20.3.2020  Koronaviruspandemia aiheutti ensimmäisen kuolemantapauksen Suomessa.Tällöin Suomessa oli vahvistettu noin 500 tartuntaa.

28.3.2020  Uudenmaan maakunta eristettiin muusta Suomesta koronaviruspandemian seurauksena. Eristys päättyi 15. huhtikuuta.

6.4.2020  Ravintolat, kahvilat ja baarit suljettiin koko Suomessa ulosmyyntiä lukuun ottamatta valtioneuvoston päätöksellä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

20.4.2020 Suomessa vahvistettiin ensimmäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien avioparien perheisiin.

14.5.2020 Varhaiskasvatus ja peruskoulut avattiin lähiopetukselle porrastetusti Suomen hallituksen päätöksellä. Myös toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut avattiin lähiopetukselle hallitusti ja porrastetusti hallituksen päätöksellä.

1.6.2020  Koronavirusepidemian takia asetettuja rajoituksia lievennettiin Suomessa: muun muassa ravintolat, kahvilat, kirjastot, museot ja urheilutilat avattiin sekä enintään 50 hengen julkiset kokoontumiset sallittiin.

5.6.2020  Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä viestintäpalvelujen ostoista syntyneen arvostelun seurauksena. Hän kuitenkin jatkaa Keskustan puheenjohtajana. Valtiovarainministerin virkaan siirtyi Matti Vanhanen, ja Vanhasen tilalle eduskunnan puhemieheksi valittiin Anu Vehviläinen.

3.8.2020  Kymenlaaksossa Iitin ja Kouvolan (entisen Jaalan kunnan) rajalla sijaitseva, uittokanavaksi alkujaan rakennettu noin viiden ja puolen kilometrin pituinen Kimolan kanava avattiin vesiliikenteelle.

29.9.2020 Tasavallan presidentin kanslia tiedotti, että vuoden 2020 itsenäisyyspäivän vastaanotto on peruttu koronaviruspandemian vuoksi. 

21.10.2020 Psykoterapiakeskus Vastaamo tiedotti, että sen asiakasrekisteri on joutunut tietomurron ja kiristyksen kohteeksi ja mahdollisesti jopa tuhansien asiakkaiden luottamuksellisia tietoja on päätynyt vääriin käsiin.

30.10.2020 Suomen väkiluku on 5 534 578.

3.12.2020  Helsingin, Espoon ja Vantaan toisen asteen oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen.

6.12.2020 Suomi juhlii 103-vuotista itsenäisyyttään.

12.1.2021 Marko Hietala ilmoitti eroavansa Nightwish-yhtyeestä.

8.4.2021 Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa Suomen rikoshistorian laajimpiin huumevyyhteihin kuuluvassa Katiska-jutussa. Sen päätekijät Janne ”Nacci” Tranberg ja Niko Ranta-Aho tuomittiin yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin, ja lisäksi seitsemän muuta syytettyä sai yli kahdeksan vuoden tuomion.

11.5.2021 Rauman Lukko voitti jääkiekon Suomen mestaruden 58 vuoden tauon jälkeen.

18.–22.5.2021 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Alankomaiden Rotterdamissa. Tapahtumapaikkana toimi Rotterdam Ahoy. Kilpailun voitti Italian Måneskin kappaleellaan ”Zitti e buoni”. Suomen Blind Channel sijoittui 6. kappaleellaan ”Dark Side”.

2.6.2021 Oulu valittiin toiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

6.6.2021  Kanada voitti jääkiekon maailmanmestaruuden kaatamalla loppuottelussa Suomen.

12.6.2021 Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelasi kaikkien aikojen ensimmäisen arvokisaottelunsa kohtaamalla Kööpenhaminassa isäntäjoukkue Tanskan. Suomi voitti ottelun 1–0. Ottelu keskeytettiin ensimmäisen puoliajan loppuminuuteilla Tanskan Christian Eriksenin lyyhistyttyä yllättäen kentälle. Hänet vietiin elvytyksen jälkeen sairaalahoitoon ja hän selvisi kohtauksesta hengissä. Ottelu pelattiin myöhemmin loppuun vielä samana iltana.

13.6.2021 kesäkuuta Kuntavaalit järjestettiin Suomessa. Eniten ääniä keräsi Kansallinen Kokoomus, kun taas suurimman nousun sekä kannatusprosentissa että valtuustopaikoissa edellisiin vaaleihin verrattuna teki Perussuomalaiset, 5,6 prosenttiyksikköä ja 581 valtuustopaikkaa. Eniten kannatusta ja paikkoja menetti Suomen Keskusta, 2,7 prosenttiyksikköä sekä 379 valtuustopaikkaa. Uusista puolueista Hjallis Harkimon johtama Liike Nyt onnistui saamaan valtuustopaikkoja yhteensä 49 paikan edestä 1,6 prosentin kannatuksella.

16.7.2021 Lokakuussa 2012 kadonnut 18-vuotias riihimäkeläinen Jussi Peltola löytyi Äänekosken vesistöstä. Hänen kuljettama Citroën-merkkinen henkilöauto löytyi katoltaan Suojoen ylittävän sillan vierestä

1.8.2021 Oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja toisen asteen oppimateriaalit muuttuivat samalla maksuttomiksi.

9.8.2021 Tampereen raitiotie avattiin säännölliselle matkustajaliikenteelle.

14.–15.8.2021 Perussuomalaiset piti puoluekokouksensa Seinäjoella. Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra valittiin uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Jussi Halla-ahon tilalle. Varapuheenjohtajiston vaalissa kansanedustaja Leena Meri nousi Purran seuraajaksi, kun taas kansanedustaja Mauri Peltokangas syrjäytti kansanedustaja Arja Juvosen ja kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Juho Eerolan. Puoluesihteeri Simo Grönroos joutui luovuttamaan paikkansa PS:n ajatuspajan puheenjohtajalle, dosentti Arto Luukkaselle. 

1.9.2021 Kimi Räikkönen kertoi lopettavansa uransa Formula 1 -sarjassa.

2.9.2021  Tasavallan presidentin kanslia ilmoitti presidentti Martti Ahtisaaren luopuvan kaikesta julkisesta toiminnastaan. Kanslian ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n tiedotteen mukaan 84-vuotias Ahtisaari sairasti Alzheimerin tautia, jonka vuoksi hän vietti ajoittain hoitojaksoja hoivakodissa.[

5.10.2021 Kahdeksan ihmistä loukkaantui koulubussin törmättyä ratatyökoneeseen vartioimattomassa rautatien tasoristeyksessä Kaskisissa. Loukkaantuneista seitsemän oli koululaisia ja yksi linja-auton kuljettaja. Kaksi loukkaantui vakavasti ja kuusi lievemmin.

31.10.2021 Suomen väkiluku on 5 548 097 . 

6.12.2021 Suomi juhlii 104-vuotista itsenäisyyttään.

13.1.2022  Matti Mattsson valittiin Suomen urheilugaalassa Vuoden urheilijaksi.

23.1.2022 Suomessa järjestettiin ensimmäiset aluevaalit. Kokoomus sai eniten ääniä mutta keskusta eniten paikkoja aluevaltuustoihin.

20.2.2022 Suomi voitti jääkiekossa kultaa Pekingin talviolympialaisissa 2022.

24.2.2022 Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.

26.2.2022 The Rasmus–  voitti UMK:n kappaleella Jezebel.

12.3.2022  Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmas yksikkö kytkettiin Suomen sähköverkkoon.

27.3.2022 VR keskeytti Allegro-henkilöjunaliikenteen ja VR Transpointin tavarajunaliikenteen Venäjän kanssa pakotteiden vuoksi.

5.4.2022  Jokerit ilmoitti vetäytyvänsä KHL-liigasta.

28.4.2022 Tappara voitti jääkiekon Suomen mestaruuden.

2.5.2022 Fennovoima purki sopimuksensa venäläisten kanssa Hanhikiven ydinvoimalan toimituksesta.

12.5.2022 Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

18.5.2022 Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff luovuttivat Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille.

29.5.2022 Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuskullan neljännen kerran historiassaan, ja ensimmäisen mitalinsa isäntämaana. Loppuottelu Kanadaa vastaan päättyi jatkoerässä maalein 4-3.

29.6.2022 Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Mevlüt Çavuşoğlu, Pekka Haavisto ja Ann Linde allekirjoittivat kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa Suomi ja Ruotsi mm. antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan ja sanoutuvat irti kurdian PKK, YPG, PYD -järjestöistä ja FETÖ-järjestöstä ja lakkauttavat asevientikiellot Turkkiin. Sopimusta valvomaan perustetaan maiden välinen vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi.

29.6.2022 Nato virallisesti kutsui Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi.

1.7.2022 HUS aloitti Euroopan ensimmäisen suun kautta otettavan koronaviruslääkkeen käytön.

17.8.2022  Wilma Murto voitti seiväshypyssä Euroopan-mestaruuden.

19.8.2022 Topi Raitanen voitti 3000 m estejuoksussa  Euroopan-mestaruuden.

2.10.2022 Kalle Rovanperä voitti Uuden-Seelannin rallin ja varmisti rallin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana.

31.10.2022 Suomen väkiluku on 5 561 309. 

28.11.2022 Alfa-tv:n lähetykset päättyivät Brilliance Communications Oy:n mennessä konkurssiin.

3.12.2022 Länsimetron toinen vaihe Espoon Matinkylästä Kivenlahteen avattiin liikenteelle.

6.12.2022 Suomi juhlii 105-vuotista itsenäisyyttään.

 

MAAMME-LAULU

FINLANDIA

 

 Reilut viikko sitten hommasin Prisman kirjaosastolta Antony Beevorin uusimman historiateoksen.

Kirja kertoo ajankohtaisesti Venäjästä, mutta tässä tapauksessa historiasta. Kirjan aiheesta Venäjän vallankumous ja sisällissota voidaan löytää yhtymäkohtia nykytilanteeseen ja sotaan Ukrainassa.

Aloitin tässä jokin päivä sitten kirjan lukemisen ja ensimmäiset 100 sivua ovat olleet taattua Beevorin laatua ja mukaansa tempaava tarinaa historiasta.

Jo alun perusteella kirjaa voi suositella kaikille asiasta kiinnostuneille. Pienen katsaukseni lopussa on kustantajan julkaisema info teoksesta.

******************

ANTONY BEEVOR

Venäjän vallankumous ja sisällissota

Maailman verisimmän sisällissodan historia.

Historioitsija Antony Beevor kertoo uusiin arkistolähteisiin nojaten Venäjän sisällissodan tarinan koko kauheudessaan ja osoittaa, miten sodan laineet ovat lyöneet omaan aikaamme saakka.

Venäjän vallankumous ja sitä seurannut sisällissota ravisteli maailmanjärjestystä. Suomelle Leninin valtaannousu avasi ikkunan itsenäisyyteen – ja laukaisi omaan sisällissotaamme johtaneet tapahtumat. Bolsevismin pelko juurtui Eurooppaan ja siivitti 15 vuotta myöhemmin Hitlerin valtaan. Uudessa kirjassaan palkittu brittiläinen historioitsija Antony Beevor näyttää Venäjän sisällissodan koko verisyydessään. Valkoisten joukoilla ei alun alkaenkaan ollut mahdollisuuksia päihittää Trostkin johtamaa puna-armeijaa, mutta länsivaltojen sekaantumisen seurauksena sota jatkui neljä vuotta. Sodassa ei säästetty ketään, ja sen päätyttyä yli 10 miljoonaa ihmistä oli menettänyt henkensä. Tuoreisiin arkistolähteisiin turvautuen Beevor piirtää kauhistuttavan tarkan kuvan Venäjän kaaoksen vuosista ja syvenevästä väkivallan kierteestä, joka jätti pysyvän jäljen venäläiseen yhteiskuntaan. Vallankumouksen tarinaa elävöittävät lukuiset aikalaiskertomukset: ääneen pääsee niin petrogradilainen työläinen, taistelukentällä karaistunut ratsuväen upseeri kuin improvisoidun kenttäsairaalan naislääkäri.

Kustantaja:

WSOY

Julkaisu:

Marraskuu 2022 (MP3-äänikirja),

Lokakuu 2022 (Kovakantinen kirja),

Lokakuu 2022 (E-kirja / ePub 2)

Sivumäärä:

619 s. (MP3-äänikirja), 619 s. (Kovakantinen kirja), 619 s. (E-kirja / ePub 2)

Alkuperäisteos:

Russia: Revolution and Civil War 1917 - 1921

Äänikirjan kertoja:

Jari Nissinen

Suomentaja:

Markku Päkkilä

Kategoria:

Suomennettu asiaproosa, Historia

Kirjastoluokka:

97.14

EAN:

9789510482216 (MP3-äänikirja),

9789510482193 (Kovakantinen kirja),

9789510482209 (E-kirja / ePub 2)

RUSSIAN LOSSES IN UKRAINE

  VENÄJÄN MENETYKSET UKRAINASSA

 

These loss figures are estimates and data provided by Ukraine. It is likely that they are somewhat overstated.

Nämä tappioluvut ovat Ukrainan arvioita ja heidän antamiaan tietoja. Todennäköisesti nämä on ilmoitettu jonkin verran yläkanttiin.

GLORY TO UKRAINE

Neuvostoliiton ylpeys, isänmaallisen sodan sankari, Moskovan suojelija länsimaista imperialismia vastaan, ykkösnyrkki Natoa vastaan, 1. Kaartin tankkiarmeija tuhoutui 2022 

Muistoa kunnioittaen 

Ukraina asevoimat

KUNINGATAR ELISABET II ON KUOLLUT

 

MIHAIL GORBATSHOV ON KUOLLUT

Mihail Sergejevitš Gorbatšov (ven. Михаи́л Серге́евич Горбачёв); 2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.

Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen.

UKRAINAN ITSENÄISYYSPÄIVÄ

YHDYSVALLAT RATIFIOI SUOMEN NATO-JÄSENYYDEN

Naton suurin jäsenmaa ja sotilasvoiman selkäranka, Yhdysvallat, on ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden.

 Maan senaatti hyväksyi eilen illalla liittymisprotokollan äänin 95-1 (ja yksi tyhjä).

Vastaan harasivat lähinnä Donald Trumpin kannattamaa eristäytymispolitiikkaa tukemat republikaanit, joiden mukaan maan ei tulisi ainakaan ottaa lisävastuuta Euroopan puolustuksesta.

Kovin looginen näkemys ei toki ole, sillä Suomen jäsenyys auttaa merkittävästi etenkin Baltian puolustamista, johon USA on jo aiemmin sitoutunut.

Mitä Yhdysvaltain ratifioinnista sitten seuraa?

Ei varsinaisesti mitään muuta kuin se, että puolustusliiton merkittävimmän maan sitoutuminen Suomeen ja Ruotsiin on nyt tehty erittäin selväksi.

Jos Turkki ei aiheuta suurempia ongelmia, Suomi on turvallisesti Natossa luultavasti jo tämän vuoden puolella ja ainakin ennen Yhdysvaltain seuraavia presidentinvaaleja, jotka olisivat prosessia luultavasti mutkistaneet. Nyt jäsenyytemme on lopullisesti hyväksynyt 23 Nato-maata.

Kaikkien kolmenkymmenen valtion ratifioinnin jälkeen liittymissopimus menee vielä hyväksyttäväksi Suomen eduskuntaan.

MESSERSCHMITT Bf109E-4

 Pienoismalliharrastuksen aloitin uudelleen 40 vuoden tauon jälkeen vuoden 2019 puolella.

Tänne blogiini jaksoin päivittää urakan edistymistä lähes reaaliajassa kolmen kootun koneen verran. Sen jälkeen innostus päivittää homman edistymistä lopahti. Toisaalta parina viime vuonna postauksien teko on ollut aika harvinaista pois lukien urheilu-blogi.

Ehdin siis julkaista postaukset kolmesta pienoismallista: Saab Tunnan, Defiant ja Dornier Do-17Z.

Olen kuitenkin saanut tuon Dornierin jälkeen tehtyä useita malleja valmiiksi- hitaasti, mutta varmasti.

Dornierin jälkeen otin työn alle legendaarisen ME-109:n. Pienoismalli kuului Airfixin settiin Dogfiht doubles.

Sen kummemmin en pienoismallin tekemistä kuvaile, mutta täytyy sanoa, että tämä onnistui tähän mennessä helpoiten eikä mitään suurempia vaikeuksia ollut. 

Ohjeet olivat helppolukuiset ja osia ei ollut liikaa eikä niissä ollut valmistevikoja.

 

”Mersun” jälkeen vuoroon tuli setin toinen kone eli Spitfire. Siitä saan toivottavasti tehtyä tekstin vähän nopeammin kuin tästä sen saksalaisesta "dogfight-kaverista"!

***************************************************************

MESSERSCHMITT Bf109E-4

Moottori: 12-sylinterinen V-moottori Daimler-Benz DB601, 1175 hv

Aseistus: kaksi 20 mm:n MG FF-tykkiä siivissä ja kaksi 7,9 mm:n konekivääriä rungossa

Nopeus: 560 km/h

Nousunopeus: 7 minuuttia 45 sekuntia 6000 metrin korkeuteen

Lakikorkeus: 10500 km

Toimintasäde: 660 km

Paino tyhjänä/kuormattuna: 1900/2660 kg

Tasojen kärkiväli: 9,9 m

Pituus: 8,6 m

Korkeus: 2,5 m

NATO KUTSUI SUOMEN JA RUOTSIN JÄSENIKSEEN

 Naton julkilausuman Suomea ja Ruotsia koskeva osuus:

We reaffirm our commitment to NATO’s Open Door Policy. Today, we have decided to invite Finland and Sweden to become members of NATO, and agreed to sign the Accession Protocols. In any accession to the Alliance, it is of vital importance that the legitimate security concerns of all Allies are properly addressed. We welcome the conclusion of the trilateral memorandum between Türkiye, Finland, and Sweden to that effect. The accession of Finland and Sweden will make them safer, NATO stronger, and the Euro-Atlantic area more secure. The security of Finland and Sweden is of direct importance to the Alliance, including during the accession process.

MIDWAY -TAISTELUSTA 80 VUOTTA

 

Keskellä Tyyntämerta sijaitsevilla Midwayn atollisaarilla käytiin tasan 80 vuotta sitten yksi toisen maailmansodan ratkaisevimmista taisteluista.

SAARILLA SIJAITSI Yhdysvaltojen sotilastukikohta, mutta strategisesti oli kyse isommista asioista: japanilaisten tavoitteena oli houkutella Yhdysvaltojen Tyynenmeren laivasto ansaan ja tuhota se.

Amerikkalaiset olivat kuitenkin perillä japanilaisten aikeista. Yhdysvaltalaiset olivat onnistuneet murtamaan japanilaisten käyttämän koodin, ja radioliikenne oli paljastanut Japanin suunnittelevan hyökkäystä kohteeseen ”AF”. Yhdysvaltojen radiotiedustelussa uskottiin AF:n tarkoittavan Midwayta, mutta varmuutta asiasta ei ollut. Se saatiin kuitenkin virittämällä japanilaisille ovela ansa.

Midwayn radioasema määrättiin lähettämään viesti tukikohdassa vallitsevasta juomavesipulasta. Japanilaiset nielaisivat syötin, ja pian Yhdysvaltain radiotiedustelu sieppasi japanilaisten viestin, jossa kerrottiin juomavesipulasta kohteessa AF.

KESÄKUUN 4. PÄIVÄNÄ 1942 Japani aloitti ilmahyökkäyksen Midwayta kohtaan neljältä lentotukialukselta käsin. Polttoainevarastoja syttyi tuleen ja rakennuksia tuhoutui. Saaria puolustaneet amerikkalaishävittäjät olivat helisemässä ilmataistelussa japanilaisten nopeampia ja ketterämpiä Zero-hävittäjiä vastaan.

Yhdysvaltalaisten pommi- ja torpedokoneiden vastahyökkäys japanilaisia tukialuksia vastaan epäonnistui täysin. Taistelu oli kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi. Vara-amiraali Chuichi Nagumo oli huolissaan siitä, että Yhdysvaltain laivastosta ei näkynyt vielä jälkeäkään.

Kun näytti siltä, että Midwayhin olisi iskettävä vielä toistamiseen saaren puolustuksen nujertamiseksi, Nagumo käski varustaa kaikki käytössä olleet koneet torpedojen sijasta maakohteisiin tarkoitetuilla pommeilla. Nagumon päätös oli kohtalokas virhe, sillä torpedoita olisi tarvittu kipeästi myöhemmin. Japanilaisamiraali jahkaili myös liian pitkään koneiden lähettämisessä ilmaan.

TAISTELU SAI kuitenkin uuden ja ratkaisevan käänteen, kun Enterpriselta ja Yorktownilta nousseet Dauntless-syöksypommittajat löysivät lopulta kohteensa ja syöksyivät japanilaistukialusten kimppuun. Japanilaiset eivät pystyneet puolustautumaan kunnolla, koska japanilaiset hävittäjälentäjät olivat juuri tyhjentäneet ammuksensa amerikkalaisiin torpedokoneisiin.

Dauntless-syöksypommittajia

Pian tukialukset Akagi, Kaga ja Soryu olivat liekeissä ja tuhon omia. Hieman pohjoisempana ollut Hiryu oli jäänyt amerikkalaisilta syöksypommittajilta huomaamatta ja säästynyt.

Hiryulta nousseet koneet kävivät vastahyökkäykseen Yorktownia vastaan. Jo ennestään puolikuntoinen tukialus sai pahoja osumia ja miehistö sai käskyn jättää laiva.

Yorktown sinnitteli kuitenkin pinnalla, ja amerikkalaiset yrittivät vielä sen hinausta Pearl Harborin tukikohdan telakalle korjattavaksi. Japanilainen I-168-sukellusvene onnistui kuitenkin laukaisemaan alusta kohti neljä torpedoa, joista kaksi osui Yorktowniin ja yksi tukialusta suojanneeseen hävittäjäalukseen, joka upposi välittömästi. Yorktownilla ollut pelastusryhmä luopui toivosta pelastaa alus, joka upposi lopulta 7. kesäkuuta. Japani menetti lopulta kaikki neljä tukialustaan. Viimeisenä upposi Hiryu illansuussa 5. kesäkuuta.

Yorktown ja hävittäjäalus

NELJÄN TUKIALUKSEN lisäksi Japani menetti Midwayn taistelussa lähes 250 lentokonetta ja kaatuneina yli 3000 sotilasta. Yhdysvaltojen tappiot jäivät yhteen tukialukseen ja hävittäjäalukseen, 150 lentokoneeseen ja hieman yli 300 sotilaaseen.

Midwayn taistelu ja sitä edeltänyt Korallimeren taistelu pysäyttivät japanilaisten siihen asti menestyksekkään etenemisen Tyynenmeren alueella.

Vaikka Japanin keisarillinen laivasto oli yhä Yhdysvaltojen Tyynenmeren laivastoa voimakkaampi, japanilaisten hyökkäysoperaatiot kuihtuivat suurisuuntaisista strategisista offensiiveista paikallisiksi tai alueellisiksi manöövereiksi.

Midwayn taistelua seurasi tasapainon kausi, jonka aikana kummallakaan osapuolella ei ollut selvää meriherruutta Tyynellä valtamerellä. Taistelun tulos takasi kuitenkin, ettei japanilaisilla ollut enää toiveita sen riistämisestä itselleen.

PUOLUSTUSVOIMAIN LIPPUJUHLA

Tänään on puolustusvoimain lippujuhlan päivä: Suomen marsalkan Mannerheimin syntymästä on tänään kulunut 155 vuotta.

 

SUOMI JA RUOTSI NATOON

Suomi ja Ruotsi jättävät yhdessä Nato-hakemuksen huomenna.

Eduskunta hyväksyi Nato-hakemuksen jättämisen äänin 188–8, Suomi allekirjoittaa jäsenhakemuksen tänä iltana.

FALKLANDIN SOTA 1982

FALKLANDIN SODASTA 40 VUOTTA

Falklandin sota (Guerra de las Malvinas/Guerra del Atlántico Sur) käytiin maalis–kesäkuussa 1982 Argentiinan itäpuolella sijaitsevien Falklandinsaarten (Islas Malvinas) sekä kauempana Etelä-Atlantilla sijaitsevien Etelä-Georgian saaren ja Eteläisten Sandwichsaarten hallinnasta. Saaret kuuluvat Yhdistyneelle Kuningaskunnalle, mutta Argentiina oli pitkään vaatinut niitä itselleen. Kenraali Leopoldo Galtierin johtama Argentiinan sotahallitus yritti lopulta saarten valtaamista. Otaksuttiin, että Britannia ei ryhtyisi sotilaallisiin vastatoimiin ja että onnistunut aluelaajennus kasvattaisi sotilasjuntan kannatusta talouskriisin kouriin joutuneessa kotimaassaan

Operaatio Azul - Argentiina valtaa Etelä-Georgian ja Falklandinsaaret

Operaatio Azul

Argentiinan hallitus päätti 23. maaliskuuta lähettää 18. maaliskuuta Ushuaiasta merelle lähteneen laivaston jäänmurtaja ARA Bahía Paraíson miehittämään Etelä-Georgian saaren. Seuraavana päivänä HMS Endurance saapui Etelä-Georgian hallintokeskukseen Grytvikeniin aloittaen partioinnin rannikon edustalla. Bahía Paraíso saapui hieman ennen puolta yötä 24. maaliskuuta Leithiin, jossa kymmenen luutnantti Alfredo Astizin komennossa ollutta argentiinalaista sotilasta rantautuivat kohtaamatta vastarintaa. Jäänmurtajan Alouette-helikopteri seurasi HMS Endurancea.

Argentiinan laivaston korvetti ARA Guerrico saapui 2. huhtikuuta Etelä-Georgian rannikolle, minkä jälkeen argentiinalaiset joukot valtasivat Etelä-Georgian ja Eteläiset Sandwichsaaret. Argentiinalainen Puma-helikopteri ammuttiin alas käsiaseilla, jolloin neljä sen kyydissä ollutta sai surmansa.

Falklandin saaret

Argentiinalainen erikoisjoukkojen sotilas ohjaa Brittiläisiä antautuneita

Kuvernööri sai 1. huhtikuuta varoituksen seuraavana aamuna tapahtuvasta argentiinalaisten joukkojen maihinnoususta. Hän oli kuitenkin ennakoinut ongelmia saatuaan tiedon Argentiinan laivaston pysäyttäneen puolalaisen huoltoaluksen 110 merimailia saarten pohjoispuolella. Alusta oli kielletty jatkamasta matkaansa etelämmäs.

Saaren puolustuksesta vastasi majuri Gary R. H. Nootin johtama merijalkaväen osasto Naval Party 8901 (NP8901), jonka kokonaisvahvuus oli 69 miestä. Näiden lisäksi oli HMS Endurancen 11 laivaston merimiestä sekä yksi alueella asunut eläkkeelle jäänyt merijalkaväensotilas. Aseistuksena oli henkilökohtaisten aseiden lisäksi Carl Gustaf- ja LAW66-singot. Uhan kasvaessa 23-miehinen  kutsuttiin aseisiin Falkland Islands Defence Force ja miehittämään vartiopaikat, jotka sijaitsivat Sapper Hillillä ja Cape Pembroken majakassa.

Argentiinan laivaston ARA Santísima Trinidadlaski 2. huhtikuuta 90 merijalkaväen sotilasta Seal Pointin edustalla kumilautoille (kuvassa kohta A). Maihin noustuaan osasto jakautui kahtia suuremman osan hyökätessä merijalkaväen kasarmeille Moody Brooksiin ja pienemmän osan hyökätessä kuvernöörin palatsiin (kohta B). Sukellusvene ARA Santa Felähetti sukeltajia Cape Pembroken itäpuolella Yorke Bayhin (kohta C). Maihinnousualus ARA Cabo San Antonio sekä kuljetusalukset ARA Almirante Irízar ja ARA Isla de los Estados suojanaan ARA Hércules, ARA Drummond ja ARA Granville. Suojaavien alusten oli lisäksi tarvittaessa tuettava maihinnousua tykkitulella. Lentotukialusosasto ARA Veinticinco de Mayo suojanaan ARA Hipólito Bouchard, ARA Piedra Buena, ARA Seguí ja ARA Comodoro Py olivat saarten pohjoispuolella. Maihinnousuosaston kokonaisvahvuus oli noin 1000 sotilasta, joista pääosa oli merijalkaväkeä.

Tieto maihinnoususta saatiin vasta sen alettua. Kello 06.00 kuultiin laukauksia merijalkaväen kasarmeilta, jossa ei kuitenkaan ollut miehitystä (kohta D). Hieman myöhemmin havaittiin liikettä kuvernöörinpalatsin takana (kohta G). Hyökkääjien avattua tulen saatiin tieto Yorke Bayn maihinnoususta (kohta F). Puolustajien resurssit eivät riittäneet maihinnousun estämiseen, ja pian myös lentokenttä oli argentiinalaisten hallussa (kohta J).

Brittien merijalkaväen sotilaat torjuivat ensimmäisen hyökkäyksen kuvernöörin palatsiin. Argentiinalaisten pääjoukon edetessä kohti Port Stanleya ne joutuivat brittien ylläkköön (kohta H). Ylläkön tehneiden irtauduttua argentiinalaiset jatkoivat matkaansa Port Stanleyyn (kohta I). Ylivoiman edessä brittiläinen kuvernööri Rex Hunt määräsi britit antautumaan argentiinalaisille. Yksikään britti ei ollut saanut surmansa.

 Vangit kuljetettiin Montevideoon.

Poliittisen ratkaisun etsintä

Yhdysvaltain ulkoministeri Alexander Haig

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto antoi 3. huhtikuuta päätöslauselman numero 502, jossa Argentiinaa kehotettiin välittömään väkivaltaisuuksien lopettamiseen ja vetäytymiseen. Päätöslauselmassa Zaire, Guyana, Irlanti, Jordania, Japani, Togo, Ranska ja USA antoivat tukensa Britannialle. Argentiina sai tukea Panamalta, Kiinalta, Puolalta, Espanjalta. Neuvostoliitto ei osallistunut päätöksen tekoon.

Argentiinalaisten otettua saaret haltuunsa yritti Yhdysvaltain ulkoministeri Alexander Haig sovitella Argentiinan ja Britannian välillä. 8. huhtikuuta 1982 Haig saapui  Lontooseen pikaneuvotteluun Falklandin tilanteesta. Seuraavana päivänä, 9. huhtikuuta, Haig saapui Buenos Airesiin keskustelemaan Argentiinan hallituksen kanssa. Ulkovalloista Euroopan talousyhteisö ilmoitti antavansa täyden tukensa Britannialle ja julistavansa Argentiinan kauppasaartoon. 15. huhtikuuta – 19. huhtikuuta ulkoministeri Haig kävi toiset neuvottelut Argentiinan hallituksen kanssa. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Neuvottelujen ja Haigin käymän "sukkuladiplomatian" tuloksena Britannian onnistui saada itselleen YK:n turvallisuusneuvoston,Euroopan talousyhteisön, Naton ja Brittiläisen kansainyhteisön tuen. Argentiina puolestaan epäonnistui pyrkimyksessään saada tukea Amerikan yhtenäisyysjärjestöltä, OAS:ltä.

Haigin epäonnistuttua sovittelua jatkoi Yhdistyneet kansakunnat, joka päätöslauselmassaan määräsi Argentiinan lopettamaan saarten miehityksen ja kiistan osapuolet ryhtymään kahdenvälisiin neuvotteluihin. Yhdysvalla  tuki Britanniaa ja Euroopan talousyhteisö julisti Argentiinan kauppasaartoon. Latinalaisen Amerikan maista vain Kolumbia ja Augusto Pinochetin johtama Chile ilmaisivat tukensa Britannialle. Chilen ja Argentiinan välit olivat vanhastaan huonot, ja maat olivat 1970-luvun lopulla olleet sodan partaalla Tulimaata koskevan aluekiistan takia.

Argentiinan varustautuminen

Argentiinalainen Super Etendard

Falklandin saari jaettiin kahteen puolustusalueeseen, joiden väliraja kulki Bougainvillen saaren länsirannikolta suoraan pohjoiseen. Läntinen rannikkosektori, jonka komentajana oli prikaatikenraali O. E. Parada, käsitti Fox Bayn (8. rykmentti ja 9. pioneerikomppania), Port Howardin (5. rykmentti) ja Goose Greenin tukikohdat (12. rykmentti ja 25. rykmentin C-komppania) sekä Pebblesaaren ja Goose Greenin lentotukikohdat. Itäisen Stanleyn sektorin joukot oli keskitetty Port Stanleyhin, jossa oli kaikkiaan viisi jalkaväkirykmenttiä, 5. merijalkaväkipataljoona, 3. kenttätykistörykmentti, 4. ilmakuljetteinen tykistörykmentti, 10. panssariautokomppania, 601. helikopteripataljoona ja tukevia joukkoja, kuten pioneerikomppanioita ja ilmatorjuntaa.

Britannian vastatoimet

Brittiläinen lentotukialus Hermes

23. huhtikuuta Britannian ulkoasiainministeriö kehotti brittejä lähtemään Argentiinasta. Pääministeri Margaret Thatcher määräsi 29. maaliskuuta kolme ydinsukellusvenettä sekä RFA Fort Austinin lähtemään Etelä-Atlantille. Seuraavana päivänä pääministeri antoi laivaston esikuntapäällikölle amiraali Sir Henry Leachille ohjeen valmistautua saarten takaisin valtaukseen.

Leach lähetti 1. huhtikuuta määräyksen keskeyttää Välimerellä pidetyn harjoituksen ja aloittaa valmistautumisen Etelä-Atlantille siirtymiseen. Edustajainhuone hyväksyi 2. huhtikuuta voimankäytön sekä laivasto-osaston lähettämisen alueelle. Osastoon kuului lopulta 127 alusta, joista 43 varsinaisia laivaston aluksia, 22 Royal Fleet Auxiliaryn sekä loput 62 kauppalaivastosta palvelukseen kutsuttuja.

Britannian hallitus muodosti 6. huhtikuuta sotakabinetin, jonka tehtävänä oli seurata ja ottaa kantaa poliittiseen tilanteeseen. Kabinetti kokoontui joka päivä 12. elokuuta saakka.

Huhtikuun puoleen väliin mennessä Kuninkaalliset ilmavoimat olivat perustaneet tilapäisen lentotukikohdan Ascensioniin (RAF Ascension Island), joka sijaitsi Yhdysvaltain Wideawaken lentotukikohdan alueella. Tukikohtaan sijoitettiin Avro Vulcan B Mk.2 -pommittajia, Handley Page Victor K. Mk.2 -ilmatankkauskoneita ja McDonnell Douglas Phantom FGR Mk.2 -hävittäjiä. Suurin piirtein saman aikaisesti saapui laivaston pääosasto saarelle.

Argentiinan ja Britannian kohtaaminen alkoi jo huhtikuussa, kun etelään matkannutta laivasto-osastoa varjosti Argentiinan ilmavoimien Boeing 707 -lentokone. Osa tiedustelulennoista estettiin lähettämällä Sea Harrier -hävittäjät ilmaan lentotukialuksilta, mutta varsinaisia taistelutoimia ei suoritettu.

 Operaatio Paraquet - Etelä-Georgian takaisinvaltaus

HMS Plymouth operaation aikana

Brittien Special Air Servicen vuoristojoukkoja laskettiin maihin 21. huhtikuuta Fortunan jäätikölle, josta niiden oli tarkoitus siirtyä edelleen Leithiin. Osaston eteenmisen kuitenkin esti lumivyöry. HMS Antrimin Wessex-helikopteri nouti osaston takaisin alukselle seuraavana päivänä RFA Tidespringin 845. laivueen Wessex-helikopterien tuhouduttua noutoyrityksissä. SAS:n veneosasto nousi maihin 22. huhtikuuta Grass Islandilla valvoakseen Leithiä ja SBS nousi maihin Houndin lahdella, josta se pyrki etenemään Cumberlandin lahden itärannalle. Jäät kuitenkin estivät siirtymisen ja lopulta osasto siirrettiin helikoptereilla Morainen vuonoon.^[

Etelä-Georgian edustalla olleelle laivasto-osastolle annettiin sukellusvenehälytys, jolloin ne siirtyivät HMS Endurancea lukuun ottamatta avomerelle. RFA Tidespring jatkoi 24. huhtikuuta sukellusvenejahtia, kun Argentiinan ilmavoimien Boeing 707 lensi laivasto-osaston yli. Seuraavana päivänä helikopterit vaurioittivat Argentiinan laivaston sukellusvenettä ARA Santa Fetä, jonka miehistö hylkäsi King Edward Pointin laituriin. Sukellusveneuhan päätyttyä maihinnousuosasto laskettiin maihin Hesteslettenissä.

HMS Antrim ja HMS Plymouth tukivat maihin nousseita joukkoja tykkitulella. Joukot etenivät Grytvikeniin ja King Edward Pointiin, jolloin argentiinalaisjoukot antautuivat. 26. huhtikuuta Etelä-Georgian Leithin argentiinalaisjoukkojen komentaja kapteeni Largos allekirjoitti antautumissopimuksen HMS Antrimin kannella. Luutnantti Alfredo Astiz antautui joukkonsa kanssa Stromnessissa. Vangitut joukot sijoitettiin HMS Plymouthille ja HMS Enduranceen.
25. toukokuuta brittiläiset Harrier-hävittäjät ja Avro Vulcan -pommittaja hyökkäsivät Port Stanleyn lentokentälle. Kolme argentiinalaista lentokonetta ammuttiin alas. Päivää myöhemmin Perun presidentti Belaúnde Terry esitti rauhanehdotuksen, johon Argentiinan presidentti Galtieri suostuu periaatteessa ehdottaen joitain muutoksia.

 

ARA General Belgranon upotus

General Belgrano uppoaa

Britannian kuninkaallisen laivaston sukellusvene HMS Conqueror varjosti Argentiinan laivaston risteilijä ARA General Belgranon ympärille muodostettua osasto TG79.3:a. Sukellusvene muun muassa ilmoitti osaston sijainnin 2. toukokuuta kello 05.00. Amiraali Woodward antoi kello 08.05 määräyksen upottaa risteilijä, vaikka hänellä ei siihen valtuutusta ollutkaan. Britannian amiraalineuvosto teki kello 09.15 päätöksen, jonka mukaan upottaminen olisi mahdollista myös sotatoimialueen ulkopuolella. Lounaalla asia esiteltiin pääministeri Thatcherille, joka viidentoista minuutin keskustelun jälkeen siunasi päätöksen. Sukellusveneen päällikkö sai tiedon ohjeiden muuttumisesta kello 12.07.

HMS Conqueror laukaisi kello 18.57 1400 jaardin etäisyydeltä kolme vanhan mallista Mk.8-torpedoa, joissa oli suurimmat mahdollisimmat lataukset risteilijän panssarivyön läpäisemiseksi. Kaksi niistä osui upottaen ARA General Belgranon, jolloin sodan tuhoisimmassa yksittäisessä sotatoimessa sai surmansa 323 miehistönjäsentä. The Sun -sanomalehti julkaisi seuraavana päivänä etusivullaan kuuluisan ja keskustelua herättäneen "Gotcha"-otsikon. Sotatoimen jälkeen Argentiinan hallitus torjui Perun tekemän rauhanehdotuksen.

 

HMS Sheffieldin upotus

HMS Sheffield palaa

Argentiinan ilmavoimien Super Étendard -hävittäjät upottivat 4. toukokuuta Exocet-ohjuksella brittiläisen hävittäjä HMS Sheffieldin, jonka miehistöstä kuoli 20. Yksi brittiläinen Harrier-hävittäjä ammuttiin alas.

 

Britannian maihinnousua valmistelevat hyökkäykset

Sea Harrier tukialus Hermeksen kannella

7. toukokuuta YK ryhtyi rauhanvälitykseen. 9. toukokuuta britit pommittivat Falklandinsaaria mereltä ja ilmasta. Sea Harrier -tukialushävittäjät upottivat argentiinalaisen hinaaja Narwalin. 14. toukokuuta kolme Argentiinan ilmavoimien A-4 Skyhawk -hävittäjää ammuttiin alas. Britannian pääministeri Margaret Thatcher varoitti, ettei rauhanomainen ratkaisu ole ehkä mahdollinen.

Britannian erikoisjoukot hyökkäsivät 14.-15. toukokuuta välisenä yönä Pebblesaarelle, jolla sijaitsi argentiinalainen lentotukikohta. Yksitoista argentiinalaista lentokonetta tuhottiin maassa. 18. toukokuuta Britannia torjui YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllarin esittämän rauhansuunnitelman. Brittien maihinnousujoukot lähestyivät Falklandinsaaria suuressa laivasaattueessa.

 

Brittijoukkojen maihinnousu ja eteneminen

Brittijoukkoja rantautumassa San Carlosin lahdella

21. toukokuuta brittijoukot nousivat maihin amfibioajoneuvoilla San Carlosin lahdella (San Carlos Water) itäisen Falklandinsaaren luoteisrannalla. Yhdeksän maihinnousua häirinnyttä argentiinalaista hävittäjää ammuttiin alas, mutta myös HMS Ardent upposi saatuaan pommiosumia. Maihinnousujoukot lähtivät etenemään jalkaisin kohti kahta tavoitetta: etelässä kohde oli Darwinin ja Goose Greenin asutuskeskus ja idässä Port Stanley.

Argentiinalaisten lentotoiminta jatkui vilkkaana. 23. toukokuuta brittiläinen HMS Antelope upposi alukseen osuneen pommin myöhästyneen räjähtämisen vuoksi. Argentiina menetti taisteluissa 10 lentokonetta. 25. päivä HMS Coventryllä kuoli 19 miehistön jäsentä Argentiinan ilmavoimien Skyhawk-hävittäjien upotettua sen kolmella 500 kg:n pommilla. Lisäksi argentiinalainen Exocet-ohjus osui kuljetusalus MV Atlantic Conveyoriin, joka upposi 28.toukokuuta 12 miehistön jäsentä kuoli.

28. toukokuuta brittien ilmahyökkäykset Port Stanleyn lentokentälle jatkuivat. Sodan kovimmat maataistelut käytiin Darwinissa ja Goose Greenissä brittien maahanlaskurykmentin 2. pataljoonan ja argentiinalaisten välillä. 17 brittisotilasta ja noin 50 argentiinalaissotilasta kaatui. 1400 argentiinalaista antautui sotavangiksi.

29. – 30. toukokuuta sotalaivat ja Harrier-hävittäjät pommittivat argentiinalaisten asemia. Britit etenivät ja Douglas varmistettiin. Kolmas maahanlaskurykmentti valtasi takaisin Teal Inletin asutuskeskuksen. 1. kesäkuuta britit toistivat tulitaukoehtonsa. 4. kesäkuuta Britannia torjui Yhdistyneiden kansankuntien turvallisuusneuvostossa Panaman ja Espanjan aselepoa koskevan päätöslauselmaehdotuksen. Kaksi päivää myöhemmin Versailles'n kokous ilmaisi tukensa briteille.

8. kesäkuuta Argentiinan ilmavoimat hyökkäsivät brittiläisiä maihinnousualuksia, RFA Sir Galahadia ja RFA Sir Tristamia, vastaan Port Pleasantissa Bluff Covesta etelään. 53 brittiä kuoli.

 

Port Stanleyn valtaus ja sodan loppu

Argentiinalaisia sotavankeja

12. kesäkuuta brittien maahanlaskurykmentin 3. pataljoona iski Mount Longdonin vuorelle, jolla sijaitsi Port Stanleyta puolustavien argentiinalaisten asemia. Vastarinta oli sitkeää ja lopulta lähitaistelua käytiin pistimin. 23 brittiä kuoli ja 47 haavoittui, joista 6 kuoli myöhemmin. Argentiinalaisia kaatui 50 ja useampi haavoittui. Myös Two Sisters -vuoren ja Mount Harrietin argentiinalaiset asemat vallattiin brittien kärsiessä vain lieviä tappioita. Kiivaammassa Mount Tumbletownin taistelussa 2. skottilaisrykmentti valtasi argentiinalaisten asemat. Yhdeksän brittiä ja 40 argentiinalaista kaatui sekä 32 antautui. 32 brittiä haavoittui. Brittiläinen hävittäjä HMS Glamorgan vaurioitui Exocet-ohjuksen osumasta, jolloin 13 brittiä haavoittui.

11. - 12. kesäkuuta Stanleyn yöllisessä tykistötulituksessa kolme falklandilaista siviiliä sai surmansa brittialukselta ammutun kranaatin osuttua heidän asuntoonsa. 14. kesäkuuta Port Stanleyn argentiinalainen varuskunta luopui vastarinnasta ja päätti sotatoimet. Argentiinalaiskomentaja Mario Menéndez allekirjoitti antautumissopimuksen. 20. kesäkuuta britit valtasivat vielä takaisin Eteläiset Sandwichsaaret. Britannia päätti muodollisesti vihollisuudet sotatoimialueella.

OSAPUOLTEN TAPPIOT

(Artikkelissa käytetyt lähteet: Teksti: Wikipedia, HS - Kuvat: Internet - Video: Youtube)