Englanti ja Ranska nousivat maihin Norjassa 80 vuotta sitten eli 14. huhtikuuta 1940. Pääkohde oli Narvikissa, koska operaation pääasiallinen tavoite oli estää em. sataman kautta Ruotsin rautamalmin kuljetukset vihollismaa Saksaan. Narvik oli rautateitse yhteydessä ruotsalaisiin malmikaivoksiin ja myös ao. radan haltuunotto oli ollut erityisesti Englannin suunnitelmissa jo Suomen talvisodan aikana. Suomen sotaa oli tarkoitus käyttää savuverhona sille, että varsinainen kohde oli rautamalmi. Suomen asia oli julkisuudessa esitetty syy, mutta taustalla oli siis toiset asiat. Tuolloin asia kaatui siihen, että sen kummemmin Norja kuin Ruotsikaan eivät halunneet vieraiden joukkojen käyttävän aluettaan. Suomikaan ei lopulta tarttunut tähän ”avuntarjoukseen”.
Liittoutuneet eivät näytä jakaneen ajatuksiaan huhtikuun maihinnoususta Norjan kanssa tai siltä aikeeseensa lupaa edes pyytäneen. Tämä kuvastaa myös puolustuksensa laiminlyöneen Norjan tilaa Saksan ja toisaalta liittoutuneiden kohdistaessa siihen kiinnostustaan lopputalvesta 1940, oltiin puun ja kuoren välissä eikä omaa puolustusvalmiuttakaan haluttu tehostaa.
Liittoutuneiden operaatioon varatut joukot ja laivat olivat Suomen yhteyden takia kuitenkin olemassa ja Norjan osalta syntyi Saksan ja länsiliittoutuneiden välille kilpailu, jonka voitti Saksa nousemalla maihin Norjan tärkeimmissä satamakaupungeissa 9. huhtikuuta. Rautamalmin osalta tärkeässä Narvikissa saksalaisjoukot tuotiin paikalle kymmenellä hävittäjällä, jotka eivät kovin hyvin joukkojenkuljetukseen soveltuneet, mutta niitä oli käytettävä nopeuden takia, maihinnousseella joukolla oli pisin merimatka kuljettavanaan ja normaalit hitaat rahtilaivat olisivat varmasti paljastuneet Norjaa vahtivalle Englannin laivastolle.
Liittoutuneiden maihinnousua edelsi kaksi Narvikin edustalla vuonossa käytyä meritaistelua 10. ja 13. huhtikuuta. Näissä tuhoutuivat kaikki kymmenen saksalaista hävittäjää brittilaivaston yllätettyä ne. Saksalaisten hävittäjien olisi suunnitelman mukaan pitänyt poistua paikalta aavalle merelle jo aikaisemmin, mutta niille polttoainetäydennystä tuovista aluksista vain toinen oli päässyt Narvikiin ja pulaa tuli myös ampumatarvikkeista. Osan saksalaisista hävittäjistä niiden miehistö ajoi rantaan tai tuhosi muuten. Menetys oli Kriegsmarinelle erittäin kipeä, se menetti puolet hävittäjistään Narvikissa. Kun tähän lisätään vielä yhden raskaan ja yhden kevyen risteilijän menetys operaatio Weserübungissa niin voi sanoa Saksan merivoimien kokeneen kohtuuttoman suoneniskun muihin asevoimien osiin nähden. Hävittäjien miehistöistä suurin osa eli yli 2000 miestä säästyi ja heidät liitettiin jalkaväkenä maihinnousseisiin saksalaisiin.
Narvikissa maihin nousi 9. huhtikuuta kenraaliluutnantti Eduard Dietlin komennossa vahvennettu vuoristojääkärirykmentti 139. Gebirgsjäger-Regiment sekä 3. Vuoristodivisioonan esikunta. Kuljetustavasta johtuen mukana oli vain vähän raskasta aseistusta, mm. tykistöä oli erittäin vähän ja se oli kevyttä vuoristotykistöä. Narvikissa oli hyvin vähän norjalaisia joukkoja ja se antautui käytännössä heti ilman vastarintaa. Dietlistä ja hänen joukoistaan tuli koko saksalaisten Norjan valtauksen suurin sankaritarina eikä syyttä. Ylivoimaa vastaan taistellen se peräytyi kohden Ruotsin rajaa ja vain vaikeissa oloissa ilmateitse tehty huolto ja täydennys sekä länsirintaman tapahtumat pelastivat sen. Alun perin vahvennettu rykmentti sai täydennykseksi ilmateitse pataljoonan laskuvarjojääkäreitä ja pikakoulutetun, laskuvarjoilla hypänneen vuoristojääkäripataljoonan. Dietlin alaisuudessa taisteli lopulta englantilaisia ja ranskalaisia vastaan saksalaisia vuoristojääkäreitä, ilmavoimiin kuuluvia laskuvarjojääkäreitä ja merivoimien matruuseja. Narvikin taistelu toi Dietlille Rautaristin ritariristin ja myöhemmin Suomessa 1941 operoineen vuoristojääkäriarmeijakunnan komentajuuden sekä lopulta Wehrmachtin Suomessa toimineen vuoristoarmeijan johdon sekä kenraalieverstin arvon.
Liitoutuneiden maihinnousupaikkoja olivat 14. huhtikuuta myös Namsos ja pari päivää myöhemmin Andalsnes, mutta nämä jäivät sivusotanäyttämöiksi, ratkaisuun liittoutuneet pyrkivät Narvikissa. Nämä sivujuonteet evakuoitiin jo toukokuun alussa parisen viikkoa maihinnousun jälkeen.
Saksalainen hävittäjä tuhoutuneena Narvikissa.
Brittejä 1-6th Duke of Wellington’s Regimentistä menossa Norjaan puolalaisella Sobieski-rahtilaivalla. Huomaan Bren-pikakivääri ilmatorjuntalavetilla.
Narvikin kaupunki kärsi taisteluissa. Taustalla satamaa ja uponneita laivoja, huomaa vuonon erittäin jyrkät rannat.
***************************
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti