RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2020

NICOLAE CEAUSESCUN TELOITUKSESTA 30 VUOTTA

Tänään tuleee kuluneeksi 30 vuotta Romaniaa hallinneen diktaattorin Nicolae Ceausescun teloituksesta.

Nicolae Ceausescu ja hänen vaimonsa Elena pikaisessa oikeudenkäynnissä juuri ennen teloitusta 25. joulukuuta 1989.

Ceausescun kuolema päätti vuosikymmeniä kestäneen kommunistisen diktatuurin.

Ceausescu pakeni vaimonsa Elenan kanssa pääkaupungista Bukarestista kommunistihallintoa vastustaneiden laajojen mielenosoitusten seurauksena joulukuussa 1989. Vain muutaman tunnin paon jälkeen heidät saatiin kiinni, tuomittiin ja teloitettiin 25. joulukuuta.

Vuonna 1918 syntynyt Ceausescu nousi Romanian kommunistisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 1965. Hän oli johtajakautensa alkuvuosina suosittu hahmo kotimaassaan ja lännessä Neuvostoliiton ylivaltaa vastustavan linjansa vuoksi. Ceausescun Romania ei esimerkiksi osallistunut Tshekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968.

Ajan myötä Ceausescu ryhtyi kuitenkin harjoittamaan yhä itsevaltaisempaa politiikkaa. Hän rakensi ympärilleen henkilökultin ja nimitti kymmeniä sukulaisiaan korkeisiin virkoihin. Sortohallintoa tuki salainen poliisi Securitate ja tiukka mediasensuuri.

Tuhannet hallitusta vastustavat ihmiset täyttivät Bukarestin keskustan joulukuussa 1989

Romania velkaantui rajusti 1970-luvun mittaan, ja 1980-luvulla maassa jouduttiin toteuttamaan ankara säästöohjelma, mikä osaltaan lisäsi kansan tyytymättömyyttä Ceausescua kohtaan.

Ceausescun hallinto oli yksi Euroopan viimeisistä kaatuneista kommunistihallinnoista. Sen kaatuminen oli myös poikkeuksellisen verinen, sillä muualla Itä-Euroopassa ei esimerkiksi teloitettu valtionjohtajia.

Nicolae Ceaușescu (26. tammikuuta 1918 – 25. joulukuuta 1989)

Ceausescu oli Romanian kommunistisen puolueen pääsihteeri 1965–1989, valtioneuvoston puheenjohtaja vuodesta 1967 ja Romanian sosialistisen kansantasavallan presidentti 1974–1989. Ceaușescun ympärille luotiin mittava henkilökultti ja sukulaisia suosiva hallintojärjestelmä.

Ceaușescu kieltäytyi mukautumasta itäblokin läpi käyneeseen muutosten aaltoon 1980-luvun viimeisinä vuosina, mikä maksoi hänen henkensä vallankumouksessa. Häntä vastaan kääntyneet armeijan sotilaat teloittivat pikaoikeudenkäynnin jälkeen vallasta syöstyn diktaattorin ja hänen vaimonsa Elenan joulupäivänä 1989. Ceaușescun itselleen keräämät arvonimet, kuten Karpaattien nero ja Ajatusten Tonava, olivat hallinnon kaaduttua yleisen pilkan kohteena.

RAUHALLISTA JOULUA

JOULUAATTO TASAN 80 VUOTTA SITTEN

24.12.1939: Joulu ei tuo rauhaa rintamille

Kotiseudulta tulleita joulupaketteja avataan aattoiltana rintamilla innokkaasti. Useimmissa paketeissa on käytännöllistä tavaraa, kuten lämpimiä vaatteita, ruokaa ja tupakkaa.

Pakettien ohella mieltä lämmittivät kotoa tulleet kirjeet.

Lotta Svärd ja Marttaliitto pitävät huolen siitä, että lahjoja saavat myös ne, joilla ei ole omaisia. Tuntemattomille sotilaille tarkoitettuja paketteja lähetetään rintamalle kymmeniä tuhansia.

Lotta Svärd-merkki.
 

Rintamilla taistelut kuitenkin jatkuvat jouluaatosta huolimatta. Tolvajärvellä vihollinen työnnetään Aittojoen taakse, jonne rintama vakiintuu sodan loppuajaksi.

Tolvajärven taistelijoita.

Ryhmä Ilomäki hyökkää Jyrkänkoskelta Rastin tienhaaraan Kuhmossa, mutta joutuu vetäytymään takaisin lähtöasemiinsa menetettyään kaatuneina 16 miestä ja 37 haavoittuneina.

Kuhmon taistelualueen kartta.

Vihollinen aloittaa ankaran vastahyökkäyksen Suomussalmen kirkonkylässä ja Hulkonniemessä sekä Raatteen tien suunnalla. Siilasvuo saa käyttöönsä kaksi uutta rykmenttiä, jonka varustus ja aseistus on puutteellista. Suomalaiset onnistuvat vain vaivoin säilyttämään asemansa.

Karttaa tutkitaan Suomussalmen suunnalla.

Suomi päättää miinoittaa Neuvostoliiton laivastotukikohtien edustat Baltiassa. Kohteina ovat etenkin Paldinski ja Liepaja, mutta myös Tallinna. Viro ei ole Suomen mielestä noudattanut puolueettomuutta salliessaan neuvostoliittolaisten alusten toimia satamistaan käsin.

Miinalaiva Louhi ja sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso.

Presidentti Kyösti Kallio käy tervehtimässä rintamalla haavoittuneita sotilaita sotasairaaloissa.

Kyösti Kallio ja yksi haavoittuneista.

Ensimmäinen amerikansuomalaisten vapaaehtoisten ryhmä saapuu Tornioon.

Monikansallinen hiihtopartio: Alvar Sarkanen, Byrne Viking Richards, Harold Durrant ja Charles Mellin.

*****************************************************

RAUHALLISTA JA HAUSKAA JOULUA 2019

ITSENÄINEN SUOMI 102 VUOTTA

ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2019

Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen Tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2019 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää 102 vuotta.

Pienestä Venäjän Keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Oli miten oli; kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 102-vuotiaalle Suomi-neidolle!

ONNEA!

TAPAHTUMIA 102 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä.Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia

• Lavia → Poriin
• Maaninka → Kuopioon
• Tarvasjoki → Lietoon

19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia

• Hämeenkoski → Hollolaan.
•     Jalasjärvi → Kurikkaan.
•     Köyliö → Säkylään.
•     Nastola → Lahteen.

5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

1.1.2018 Kangasalasta tuli kaupunki

28.1.2018 Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros. Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkamaan tehtävässään seuraavan kuuden vuoden ajan.

1.2.2018 Presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa. Koska Niinistö oli valittu toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella, virkakauden alku oli 1. helmikuuta normaalin päivämäärän 1. maaliskuuta sijaan.

24.2.2018 Iivo Niskanen voittaa kultaa hiihdon 50 kilometrin perinteisellä matkalla Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

1.3.2018 Suomen alkoholilain anniskelua koskevat säädökset uudistuivat: muun muassa anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat ja useiden juomien tilaaminen kerralla laillistettiin.

26.3.2018 Yli 20 maata karkotti yhteensä yli 100 venäläistä diplomaattia. Taustalla oli Sergei Skripalin myrkytystapaus.[16] Myös Suomi karkotti yhden venäläisen diplomaatin, jolla sanottiin osoitettavan Suomen kuulumista "länteen."

1.7.2018 Taksien hinnoittelu ja kilpailu vapautuivat Suomessa.

24.8.2018 Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 19 loukkaantui linja-auton syöksyttyä sillalta rautatielle Kuopiossa. Bussissa oli 20 matkustajaa, joista kaikki oli Ruotsissa asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Loukkaantuneista osa matkusti kolmessa henkilöautossa, joihin bussi törmäsi.

6.9.2018 Uuden lastensairaalan avajaisia vietettiin Helsingin Meilahdessa. Sairaala otetaan käyttöön vaihettain syyskuun aikana.

20.9.2018  Kauppakeskus REDI avattiin Helsingin Kalasatamaan.

23.9.2018 Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa. Vajaat pari viikkoa myöhemmin esitutkinta vahvisti palon tuhopoltoksi ja poliisin kiinniottama mies tunnusti teon.

23.10.2018 Suomen väkiluku on 5521553

23.11.2018 Neljä suomalaismiestä kuoli pienkoneen törmättyä vuoreen Zimbabwessa Masvingon provinssissa. Kuolleista yksi oli Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja yksi UPM:n johtaja Heikki Vappula. Myös zimbabwelainen lentäjä menehtyi turmassa.

5.12.2018 Helsingin keskustakirjasto Oodi avattiin yleisölle.

6.12.2018 Suomi juhlii 101-vuotista itsenäisyyttään.

31.3.2019 Neljä ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui henkilöauton ja pikkubussin törmätessä toisiinsa Kiteellä. Henkilöauton kuljettaja sekä pikkubussin kaksi matkustajaa kuolivat onnettomuuspaikalla, ja pikkubussin kuljettaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja ajoi ylinopeutta kovassa humalassa.

12.4.2019  Kolme saman perheen alaikäistä lasta kuoli ja yksi pelastautui hirsimökin rajussa tulipalossa Kittilän Levillä. Mökissä ei ollut palon aikaan huoltajia. Perhe oli kotoisin Pyhtäältä ja oli vuokrannut mökin lomakäyttöön. Mökki tuhoutui palossa täysin, ja palon todettiin saaneen alkunsa virheellisesti asennetusta lattialämmityskaapelista.

12.4.2019  Suomen 38. eduskuntavaalit. Eniten paikkoja saivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sekä Perussuomalaiset, tosin ensimmäistä kertaa eduskuntavaalien historiassa yksikään puolue ei saanut yli 20 prosentin osuutta kaikista äänistä. Suomen Keskusta menetti huomattavan paljon paikkoja. Naisten osuus valituista kansanedustajista oli suurempi kuin koskaan aiemmin.

26.5.2019  Suomi voitti kultaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Slovakiassa kaataen Kanadan maalein 3–1.

6.6.2019  Antti Rinteen hallitus astui toimeensa.

1.7.2019 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelle vuoden loppuun asti.

25.8.2019   Kaksi vaarallisesti aseistautunutta veljestä ampui ja haavoitti kahta poliisia Porvoossa.Ampumavälikohtausta seurasi lähes vuorokauden mittainen takaa-ajo, joka päättyi lopulta ampujien kiinnijäämiseen Hämeenkyrössä. Yhdellä miehistä oli Ruotsin kansalaisuus ja toisella Suomen sekä Ruotsin kaksoiskansalaisuus.

7.9.2019 Katri Kulmuni valittiin Suomen Keskustan uudeksi puoluejohtajaksi.

23.9.2019  Presidentti Sauli Niinistö puhui New Yorkissa YK:n ilmastokokouksessa. Hän totesi että maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraaliuteen tarkoittaa yhteiskuntien kokonaisvaltaista muutosta. Niinistö toi esille että Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia, ja että ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen.

1.10.2019  Kuopion kouluhyökkäys: yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui, kun aseistautunut nuorehko mieshenkilö hyökkäsi ammattioppilaitoksen koululuokkaan Kuopiossa.

30.10.2019 Suomen väkiluku on 5526306.

15.11.2019  Suomi pääsi historiansa ensimmäistä kertaa jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen kaataen karsintaottelussa Liechtensteinin lukemin 3-0.

3.12.2019  Rinteen hallitus jätti eronpyyntönsä.

6.12.2019 Suomi juhlii 102-vuotista itsenäisyyttään.

MAAMME-LAULU

FINLANDIA

TALVISODAN SYTTYMISESTÄ 80 VUOTTA

Ensimmäiset pommitukset iltapäivällä 30.11.1939 Helsinkiin

(Lönnrotinkadun ja Abrahaminkadun kulma)

Talvisodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi tasan 80 vuotta. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939.

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat kiristyneet pitkin syksyä 1939. Taustalla oli Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmima Molotov-Ribbentrop-sopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat itselleen etupiirit. Suomi laskettiin kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin.

Neuvostoliitto esitti Suomelle aluevaatimuksia, joita Suomi ei hyväksynyt. 26.11.1939 Neuvostoliitto väitti Suomen ampuneen rajan yli tykillä Mainilassa. Näin ei todellisuudessa ollut, mutta Neuvostoliitto sai tästä tekosyyn katkaista irti hyökkäämättömyyssopimuksen ja diplomaattisuhteet.

Sota alkoi 30.11.1939 kello 07.00. Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomeen koko itärajan pituudelta.

Suomalaisia joukkoja etenemässä hiihtäen.

Sota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista, suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”.

Kaatuneita neuvostosotilaita ja tuhottua kalustoa Raatteen tiellä.

Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan.

Suomalaiset sotilaat tutkimassa alasammuttua neuvostoliittolaista SB-2 pommikonetta.

Blogitekstin lähde: Iltasanomat, Wikipedia 

Kuvat: Internet

Video: Youtube

BERLIININ MUURIN MURTUMISESTA 30 VUOTTA

Tänään on kulunut 30 vuotta siitä, kun Berliinin muuri murtui. Berliinin jakanut betonimuuri avautui marraskuun 9. päivän iltana vuonna 1989.

Muistopäivän juhlallisuuksiin Berliinissä osallistui joukko Euroopan maiden johtajia.

Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier otti vastaan Bellevuen linnassa Puolan, Slovakian, Tsekin ja Unkarin presidentit.

Myöhemmin Itä-Euroopan johtajat siirtyivät Berliinin muurin muistomerkille, missä on säilytetty joitakin kymmeniä metrejä entistä muurialuetta. Juhlallisuuksiin osallistui myös Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka tapasi kansalaisia Berliinin Sovituksen kappelissa.

Muurilla kuoli vuosina 1961–1989 ainakin 140 länteen pyrkijää. Viimeinen heistä oli Chris Gueffroy, jonka Itä-Saksan rajavartijat ampuivat vain muutamaa kuukautta ennen muurin murtumista.

********************

BERLIININ MUURI

Berliinin muuri (saks. Berliner Mauer) oli muuri, joka erotti Itä-Berliinin ja sitä ympäröineen Itä-Saksan valtion Länsi-Berliinistä 1961–1989. Sen tarkoituksena oli lännen mielestä estää itäberliiniläisten ja itäsaksalaisten pääsy länteen kun taas idän mielestä pohjimmainen tarkoitus oli suojella DDR:n kansalaisia lännen fasismilta.

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet jakoivat Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Myös pääkaupunki Berliini jaettiin samalla tavalla Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan vyöhykkeisiin, vaikka se sijaitsikin keskellä Neuvostoliiton vyöhykettä. Neuvostoliitto hallitsi kaupungin itäosaa, kolme länsivaltaa sen länsiosaa.

Kun Neuvostoliitto poliittisen kiistan vuoksi saartoi Berliinin länsivyöhykkeet kesäkuussa 1948, kaikki elintarvikkeet oli kuljetettava kaupunkiin lentoteitse ilmasiltaa pitkin toukokuuhun 1949 saakka. Tämän jälkeen Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan Saksan-vyöhykkeistä muodostui Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa) ja Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta (Itä-Saksa eli DDR). Länsi-Berliinistä tuli tällöin käytännössä osa läntistä Saksaa Itä-Saksan alueen sisällä. Kun Saksan sisäraja suljettiin vuonna 1952, jäi Berliini ainoaksi paikaksi, jossa raja oli yhä avoin. Miljoonat itäberliiniläiset ja -saksalaiset pakenivat sen kautta länteen, joukossaan paljon korkeasti koulutettuja ja työikäisiä kansalaisia. Berliinin muuri rakennettiin tämän joukkopaon estämiseksi.

Vielä vähän ennen muurin rakentamista kesällä 1961 Itä-Saksan kommunistipuolueen johtaja Walter Ulbricht vannoi Neues Deutschland -lehdessä, ettei kellään ole aikomusta pystyttää muuria (”Niemand hat die Absicht, eine Mauer zu errichten”). 13. elokuuta 1961 40 000 Itä-Saksan kansallisen kansanarmeijan sotilasta, poliisia ja työläistä sulki Länsi-Berliiniin johtavat tiet ja kadut. Ensin kaupungin jako tehtiin piikkilangalla, mutta pari päivää myöhemmin ryhdyttiin rakentamaan muuria betoniharkoista. Itä-Saksan viranomaisten mukaan muuri oli ”antifasistinen suojavalli” (antifaschistischer Schutzwall).

Berliinin muuri oli yli 155 kilometriä pitkä. Sitä rakennettiin neljässä eri vaiheessa:

    1. piikkilanka-aita (1961)

    2. parannettu piikkilanka-aita ja muurattu muuri (1962–1965)

    3. betonimuuri (1965–1975)selvennä

    4. rajamuuri 76,8 km (betonielementtimuuri 75 km) (1975)

Vuoden 1962 kesäkuussa aloitettiin toisen vaiheen rakennustyöt, jolloin muurin vieressä sijainneet talot hajotettiin ja noin sadan metrin päähän rakennettiin uusi muuri. Väliin jäi tyhjä kaistale, jota alettiin kutsua ”kuoleman käytäväksi”. Se oli täytetty hienojakoisella soralla, jotta pakoa yrittävien jalanjäljet näkyisivät helposti. Alue oli täysin suojaton ja ansoitettu muun muassa paukkupanoksilla, jotka oli liitetty mutkittelevaan lankaan. Pienikin töytäisy laukaisi paukkupanokset, jotka haavoittivat pakenijaa ja hälyttivät rajavartijat paikalle. Alueen tärkein ominaisuus oli vartiotorneissa oleville vartijoille avautuva vapaa tulilinja. Aluetta ei ollut Saksan sisärajan tavoin miinoitettu.

Viimeinen rakennusvaihe alkoi vuonna 1975. Lopullisen muurin korkeus oli 3,6 metriä ja leveys 1,5 metriä. Rakentaminen maksoi 16 155 000 DDR:n markkaa. Muurin yläosassa oli betoninen putki, joka hankaloitti sen yli kiipeämistä. Ennen betonista putkea kokeiltiin lasinsirpaleita muurin päällä, mutta päättäjät katsoivat paremmaksi siirtyä betoniseen putkeen. Rakennelmaan kuului myös 302 vahtitornia ja 30 bunkkeria.

Muurin rakentamisen jälkeen pako Länsi-Berliiniin oli erittäin vaikeaa. Piikkilankavaiheessa, kun raja vielä kulki pitkin kaupungin katuja, pakoa saattoi yrittää yksinkertaisesti loikkaamalla talon ikkunasta kadun toiselle puolelle, jossa muun muassa Länsi-Berliinin palomiehet auttoivat pakenijoita. Erityisesti Bernauer Strasse -niminen katu tarjosi tällaisen pakotien, koska siellä talojen julkisivut olivat lähellä toisiaan muurin molemmin puolin. Pakojen estämiseksi ikkunat muurattiin umpeen ja katoille laitettiin piikkilankaesteitä. Pakenemista yrittäneistä 5 000 onnistui, mutta ainakin 230 kuoli ja 200 haavoittui vakavasti. Suurin osa pakoyrityksistä pysäytettiin ja pakoa yrittäneitä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin.

Betonimuurin ja suojavyöhykkeen valmistuttua pako rakennusten kautta muuttui mahdottomaksi. Myöhemmin pakoa yritettiin muun muassa kaivamalla tunneleita muurin ali tai lentämällä muurin yli. Raskailla ajoneuvoilla tai puskutraktoreilla saattoi alkuaikoina onnistua ajamaan muurin läpi, jos pystyi välttämään vartijoiden luodit.

Muurin murtumisen aikoihin oli suunnitteilla muurin valvonnan tehostaminen esimerkiksi elektronisilla valonheittimillä ja hämäränäkölaseilla. Niitä ei kuitenkaan ehditty asentaa paikoilleen ennen muurin murtumista.

Itä- ja Länsi-Berliinin välillä oli vain muutamia rajanylityspaikkoja, joista ainoat ulkomaisille matkailijoille avoimet olivat Checkpoint Charlie ja Friedrichstraßen metroasema. Muut rajanylityspaikat olivat avoimia vain tietyille erikoisryhmille kuten diplomaateille ja valtiovieraille. Lisäksi Länsi-Berliinin länsirajalla oli rajanylityspaikkoja Länsi-Berliinin ja läntisen Saksan välistä, Itä-Saksan alueen kautta kulkevaa läpikulkuliikennettä varten.

Itä-Saksan kansalaisilla ei ollut oikeutta ylittää rajaa ilman erityistä lupaa, joita varsinkaan alkuvuosina ei juuri myönnetty. Pakenemisia rajanylityspaikkojen kautta tapahtui väärennettyjä Länsi-Berliinin passeja käyttäen ja salakuljettamalla matkustajia autoissa. Itä-Saksan viimeisinä vuosina rajanylitysluvan saivat varsinkin eläkeläiset helposti, mutta samaan aikaan rajan valvontaa tiukennettiin niin, että luvaton rajanylitys kävi entistä mahdottomammaksi.

Muurin murtuminen johtui oikeastaan väärinkäsityksestä. Syksyllä 1989 alkoivat suuret Itä-Saksan hallituksen vastaiset mielenosoitukset. Maan johtaja Erich Honecker erosi 18. lokakuuta. Uusi hallitus päätti marraskuussa lievittää hiukan ankaria matkustusrajoituksia ihmisten lepyttämiseksi. Tiedotteen lukija Günter Schabowski ei ollut mukana päätöksenteossa eikä tiennyt yksityiskohtia, ei myöskään sitä, että päätöksen piti astua voimaan vasta seuraavana päivänä. Schabowski sekosi papereissaan suorassa lähetyksessä ja ilmoitti, että matkoja muurin toiselle puolelle tehtäisiin vastedes ilman ennakkoehtoja. Hän vastasi italialaistoimittajan kysymykseen: ”Minun tietääkseni voimassa heti, ilman viivettä.” Tämä ilmoitettiin myös länsisaksalaisilla televisiokanavilla ja pian kymmenet tuhannet uteliaat ihmiset ryntäsivät muurille. Hämmästyneet rajavartijat eivät tienneet, mitä tehdä pääsyä muurin toiselle puolelle vaatineille ihmismassoille. Koska vaihtoehtona olisi ollut omien kansalaisten ampuminen, rajavartijat antoivat periksi ja päästivät kansanjoukot läpi. Muurin toisella puolella heitä tervehtivät riemuitsevat länsiberliiniläiset. Tätä marraskuun yhdeksättä päivää vuonna 1989 pidetään muurin murtumispäivänä.

Rajan ylitys oli tämän jälkeenkin periaatteessa sallittua vain virallisilla rajanylityspaikoilla, mutta käytännössä ihmisten sallittiin kiipeillä muurin ylikin. Seuraavien viikkojen aikana kuitenkin avattiin joukko uusia rajanylityspaikkoja, joiden kohdalta muuri purettiin. Ensimmäisten joukossa avattiin kulkuyhteys Potsdamin aukion kautta ja 22. joulukuuta 1989 avattiin myös Brandenburgin portti. Seuraavien vuosien aikana, Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen muuri purettiin lähes kokonaisuudessaan ja vain muutamia lyhyitä osia siitä on enää pystyssä.