RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2018

RAUHALLISTA JOULUA

Jouluaatto tasan 75 vuotta sitten

Tiernapojat esiintyvät jatkosodan rintamalla.

24.12.1942 vietettiin jatkosodan toista joulua. Sota oli jämähtänyt asemasotavaiheeseen, mutta jatkui kuitenkin keskityksineen ja pommituksineen. Kuitenkin jouluaato 1942 oli suhteellisen rauhallinen - ainakin Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rintamalla. Muualla, kuten esimerkiksi Stalingradissa käytiin raskasta ja uuvuttavaa taistelua kohti lopullista ratkaisua.

Uutinen Jatkosota Kroniikasta, 24. joulukuuta 1942: 

Lähes 20 000 suomalaislasta viettää joulun Ruotsissa. 

Koululapsien Ruotsista palautusten peruunnuttua syksyllä kuljetusvaikeuksien vuoksi viettää nyt noin 20 000 suomalaislasta edelleen joulunsa poissa kotoa. Sosiaaliministeri Fagerholm on 15.12. radiopuheessaan erikoisesti esittänyt Suomen kiitokset ja hyvän joulun toivotukset ruotsalaiskodeille, jotka ovat ottaneet hoiviinsa suomalaislapset. Suomi arvostaa saamansa tukea ja apua, sillä maalla ei ole varaa menettää lapsiaan.

Vanhempien ilmoitusten mukaan lasten Ruotsiin lähettämisen pääasiallisia syitä ovat evakuointi, lapsen sairaus ja perheen monilapsisuus sekä isän rintamalla olo. Monet äidit eivät ole ilmoittaneet syytä lainkaan. On ilmeistä, että lapsilla on paremmat mahdollisuudet selvitä Ruotsissa kuin sotatilassa olevassa Suomessa: sotalasten kuolleisuus Ruotsissa on selvästi alhaisempi (0,7 promillea / v.) kuin kotimaassa (4,4 promillea/ v.). Lastensiirto on kuitenkin tarkoitettu tilapäiseksi: kun olosuhteet paranevat, lapset palaavat Suomeen.

 Sotalapsia menossa laivalla Ruotsiin 1941.

Jouluaattona muilla sotanäyttömöillä taisteltiin vielä rajummin kuin Suomen rintamalla. Neuvostoliiton ja Saksan välienselvittely Stalingradista oli jo käytännössä ratkeamassa Puna- armeijan hyväksi. Saksalaiset käyvät kuitenkin vielä kiivasta ja epätoivoista vastarintaan toista kuukautta, ennen kuin kenraali Paulus, silloin jo marsalkaksi ylennetty, päättää antautua 5.2.1943.

RAUHALLISTA JA HAUSKAA JOULUA 2017

ITSENÄINEN SUOMI 100 VUOTTA

ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2017

Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen Tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2017 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää pyöreät 100 vuotta.

Pienestä Venäjän Keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin ässäarpavoitto, tai kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Oli miten oli; kuitenkin kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 100-vuotiaalle Suomi-neidolle!

ONNEA!

TAPAHTUMIA 100 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä.Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia

• Lavia → Poriin
• Maaninka → Kuopioon
• Tarvasjoki → Lietoon

19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia

• Hämeenkoski → Hollolaan.
•     Jalasjärvi → Kurikkaan.
•     Köyliö → Säkylään.
•     Nastola → Lahteen.

5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

Finlandia

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄN AATTOA

Huomenna pitäisi suunnistaa töihin ja aloittaa kahdentoista päivän putki yhdellä vapaalla. Kävin siis jo tänään haudalla jättämässä eräälle sotaveteraanille kynttilän Suomen itsenäisyyden sadalle vuodelle, ja tietenkin sille, että hänkin oli osallisena sen yhtenäisen itsenäisyysajan toteutumisessa.

Isäni, Uuno Miettinen, aloitti sotapolkunsa samaan aikaan kun Tuntemattoman sotilaan velikullat.
Löysin hyllystä Suomen rintamamiehet kirjan (1980). Kyseessä on kolmannesta divisioonasta kertova opus. Isäni palveli pääosin Kiestingissä ja siellä Jelettijärven kylällä. Kesällä 1941 urakka alkoi ja loppui 22.11.1944.

3. divisioona oli jatkosodan alussa Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin, johon kuuluivat Oulun ja Raahen suojeluskuntapiirit, perustama Suomen armeijan divisioona. Se liitettiin III armeijakuntaan ja osallistui Operaatio Hopeakettuun ja eteni Uhtualle ja Kiestinkiin. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana 3. divisioona siirrettiin Karjalankannakselle, jossa se osallistui taisteluihin VT- sekä VKT-linjalla.

3. divisioonan kokonaistappiot sodan aikana olivat kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina yhteensä 10 036 miestä.

Sallan ja Kiestingin alueita. 

Maanmittaushallituksen karttapaino, Helsinki 1989.

PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918

Taas tuli kahlattua lisää sisällissodan historiaa. Tällä kertaa oli kierroksessa aihealueeltaan vähän erikoisempi opus. Panssarijunat ja niiden käyttö sodassa ovat olleet minulle aika iso musta-aukko omaksumassani sotahistoriassa. Sisällissotahan oli toisaalta radanvarsisotaa. Autoista ja autoteistä ei vielä huolinut edes puhua, ei vallankaan talvella, jolloin liikkuminen oli paitsi jalkamarssien ja hevoskuljetusten sekä erityisesti junaliikenteen varassa. Punaiset käyttivät panssarijunia vaihtelevalla menestyksellä. Lisäksi venäjältä kävi jokunen juna pyörähtämässä sotanäyttämöllä. Valkoisten panssarijunakalusto oli huomattavasti heikompaa, mutta parani sotasaaliskaluston hankkimisen myötä.

Suomen sisällissodassa käytettyjen panssarijunien määrä on epäselvä, mutta punaisilla oli ilmeisesti ainakin kuusi panssarijunaa. Punaisten junat olivat mukana useissa taisteluissa sodan aikana. Maaliskuun lopulla 1918 panssarijunat 1 ja 3 osallistuivat toimintaan Kangasalan-Messukylän-Suinulan suunnalla, jossa ne törmäsivät toisiinsa vetäytymisvaiheen aikana. Saksan Itämeren divisioonan hyökättyä Vantaalle 11.–14. huhtikuuta panssarijuna toimi näkyvänä osana punaisten puolustusta, samoin kuin kuun loppupuolella Karjalankannaksen alueella.
Tämän teoksen pääosassa on enimmäkseen panssarijuna n:o1 ja sen miehistö.

Punaisten panssarijuna n:o 1 Toijalan asemalla.

Panssarijuna n:o 1:n miehistöä.

Tampereen valtauksen jälkeen valkoisille jäänyt punaisten panssarijuna n:o 3.

Venäläisten aseapuna tullut panssarijuna "Partisaani" valkoisten valtaamana.

Mielestäni kirja oli mielenkiintoinen ja antoi taas uutta ulottuvuutta tietämykseeni Suomen sisällissodasta. Harvemmin tulee muutenkin luetuksi naistutkijan tai kirjailijan historiaan liittyviä kirjoja. Toisaalta luinhan minä Sofi Oksasenkin puhdistuksen, ja sitäkin voi sanoa ainakin osittain historialliseksi romaaniksi. Kirjan oli muuten helppolukuinen ja sain sen runnottua aika nopeasti kannesta kanteen. Kuvamateriaalikin oli mukana, mutta sitä ei ole mielestäni koskaan riittävästi. Varsinaisesti panssarijuniin liittyviä kuvia on varmaankin aika rajallisesti saatavilla.
Ainoa asia joka kirjassa häiritsi oli ihmisten nimien tulva. En aina oikein pysynyt mukana junien miehistön ja muunkaan tarinaan liittyvien ihmisten esille tuonnissa. Pienistä vioista huolimatta kirja oli mielenkiintoinen ja antoi piristävän lisän lukuvalikoimaani.

***************************

PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918

Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssarijunaa. Punakaartin eliittitaistelijoiden miehittämä panssarijuna n:o 1 osallistui sodan tärkeimpiin taisteluihin ympäri Etelä-Suomea. Se nähtiin niin Helsingissä, Tampereella, Lylyssä, Vilppulassa, Orivedellä, Karjaalla, Inkoossa, Riihimäellä, Lahdessa kuin Kouvolassa. Valkoiset pelkäsivät sitä ja punaiset hurrasivat sen puuskuttaessa ohi.

Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. He kokevat sodan toiveikkaan alun, verisen käännekohdan ja paniikinomaisen paon vihollisen tieltä. Punaisten huolimattomuus, epäonnistuneet ajoitukset ja silkka huono onni seuraavat toistaan. Silti periksi ei anneta ja puolustaudutaan, vaikka saartorengas kiristyy kaikilla rintamanosilla.

Tietokirjailja Tuija Wetterstrand on tehnyt vuosien arkistotyön kirjaa varten. Tuloksena on vetävä teos, joka koukuttaa lukijansa alusta loppuun. Vaikka sodan lopputulos tiedetään, kirjan loppuratkaisu on yllättävä.

ISBN: 978-952-264-740-5

Kirjoittaja: Tuija Wetterstrand

Julkaisuajankohta: 8 / 2017

Sivumäärä: 250