Operation Barbarossa, Seventy years ago

OPERAATIO BARBAROSSA, SEITSEMÄNKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN

Kesäkuun 22.päivänä aamunkoitteessa 1941 klo 3.30 3 400 000 saksalaista ryhtyi yllätyshyökkäykseen  Neuvostoliittoa vastaan, jota puolusti 4 700 000 Puna-armeijaksi kutsutun Neuvostoliiton maavoimien miestä. Sotatoimiin osallistuneiden lukumäärän ja molempien puolien kärsimien tappioiden suhteen tälle jättiläsmäiselle kamppailulle, jolle ihmiskunnan historiassa ei ole vertaista, eivät vetäneet vertoja myöskään mitkään toisen maailmansodan muilla sotanäyttämöillä suoritetut sotatoimet.

Tämä taistelu jatkui  aina Saksan sotavoimien tuhoutumiseen Berliinin savuaville raunioille saakka. Sen lopetti vasta ehdotonta antautumista edellyttyvä asiakirja, jonka allekirjoittivat sotamarsalkka Keitel ja hänen jälkeensä suuramiraali von Friedeburg ja ilmavoimien kenraalieversti Stumpff  Neuvostoliiton marsalkan Zukovin, Yhdysvarmeija ilmavoimien kenraalin Carl Spaatzin, Englannin ilmavoimien marsalkan Arhtur Tedderin ja ranskalaisen kenraalin de Lattre de Tassignyn läsnäollessa.

OPERAATIO BARBAROSSA

Saksalaisten alkuperäinen suunnitelma

Saksalaisten alku-ylivoimaa ilmassa

Kentälle tuhottuja Neuvostokoneita

...ja Saksalaisten alku-ylivoimaa maassa

Tuhottu Neuvostoliittolainen BT-7 tankki ja kuollut Neuvostosotilas Saksalaissotilaan tarkasteltavana

Palaa tulevissa kirjoituksissani tähän kahden totalitaarisen valtion ja kahden vastakkaisen idealogian taisteluun. Taisteluun joka kiihkeydessään ja fanattisuudessaan aiheutti esimerkiksi yli 20 miljoonan neuvostokansalaisen kuoleman ja jonka loppunäytöksessä Neuvostoarmeija murskasi Saksan niin loistavan armeijan täydellisesti. Aivan yksin Neuvostoliitto ei tähän (ehkä) olisi pysynyt vaan on otettava myös huomioon se valtava apu jotka liittoutuneet ja lähinnä Yhdysvallat antoivat Neuvostoliitolle.

Amerikkalaisvalmisteinen Bell P-39 Airacobra Neuvostoväreissä

 Pelkästään tätä konemallia toimitettiin 4773 kpl Neuvostoliiton ilmavoimille

Tänä päiväna on myös tasan 7 vuotta erään henkilön kuolemasta, henkilön joka myös oli yhdessä sivujuonteessa  II maailmansodassa. Hänkin aloitti sotansa kesällä 1941 ja palveli suuren osan ajasta Kiestingissä, joka oli saksalaisten rintamavastuualuetta. Tuo henkilö oli isäni, Uuno Eelis Miettinen (25.12.1921-22.6.2004). Otetaanhan ryypyt Unski! (Jäit muuten kossupullon velkaa!). RIP!