Normandian maihinnousu

Historian suurin maihinnousu yllätti natsi-Saksan 70 vuotta sitten

6.6.1944 noin 156 000 liittoutuneiden sotilasta nousi maihin rannikkokaistaleella Pohjois-Ranskassa. Normandia on edelleen sotahistorian suurin maihinnousu. Toisen maailmansodan kulun kääntänyt maihinnousu oli tarkkaan harkittu operaatio, jossa muun muassa sääolosuhteilla oli suuri merkitys.

 

Yhdysvaltalaisjoukkoja nousemassa maihin Normandiassa.

Normandia oli natsi-Saksan lopun alku

• Normandian maihinnousu 6.6.1944
• Pariisin vapauttaminen 25.8.1944
• Brysselin vapauttaminen 3.9.1944
• Adolf Hitlerin itsemurha 30.4.1945
• Saksan antautuminen 7.5.1945

Kun rampit laskettiin, saksalaiset konekivääriampujat keskittivät tulituksensa aukkoon. Liiankin monessa tapauksessa vene oli takertunut hiekkasärkkään jonkin matkan päästä rannasta, kirjoittaa historioitsija Antony Beevor teoksessaan Normandia 1944.
Edessä olevan rantakaistaleen ylittäminen näytti mahdottomalta. Ajatus juoksemisesta matalassa vedessä kantaen painavia varusteita vaatteet läpimärkinä vaikutti pahalta unelta, jossa raajat tuntuvat lyijynraskailta ja puutuneilta, Beevor jatkaa.
Hän kuvailee amerikkalaisten joukkojen maihinnousua koodinimellä Omaha tunnetulle rantakaistaleelle Normandiassa aamunkoitteessa 6. kesäkuuta 1944.

Liittoutuneiden joukot suorittivat maihinnousun Ranskan rannikolla Normandiassa 6.6.1944. Runsaista tappioista huolimatta liittouneet saivat riittävän tukevan jalansijan ja pääsivät etenemään lopulta aina Berliiniin saakka.

Normandian maihinnousua pidetään sotahistorian suurimpana maihinnousuna. Kyseessä oli operaatio, jonka suunnittelu oli aloitettu jo vuosia ennen varsinaista maihinnousua. Maihinnousua pohjustettiin kuukausia aikaisemmin syöttämällä saksalaisille virheellisiä tietoja maihinnousun ajasta ja paikasta. Esimerkiksi Fortitude-ohjelman avulla saksalaisille uskoteltiin, että maihinnousu tapahtuisi Pas-de-Calais'ssa, noin 250 kilometriä Normandiasta koilliseen.

  

Sää sekoitti sotasuunnitelmat

Normandian maihinnousu oli tarkkaan suunniteltu. Alkuperäisen suunnitelman mukaan maihinnousu, niin sanottu D-Day, olisi tapahtunut vuoden 1944 vapunpäivänä. Maihinnousua kuitenkin lykättiin, koska meteorologit eivät olleet yksimielisiä päivän sääennusteesta. Lisäksi lykkäys tarjosi mahdollisuuden keskittää lisää joukkoja ja tarvikkeita maihinnousua varten.
Maihinnousun arkkitehdeilla oli mielessään täsmälliset säävaatimukset. Onnistunut maihinnousu vaati täysikuun, sopivan vuoroveden ja oikean kellonajan. Näiden vaatimusten vuoksi vain muutama päivä kuukaudessa oli maihinnousun kannalta kelvollisia.
Uutta yritystä suunniteltiin kesäkuun 5. päivälle, mutta jälleen kerran huono sää esti suunnitelmat. Lopulta sääolot näyttivät suotuisilta ja maihinnousu päätettiin aloittaa 6. päivänä – muussa tapauksessa maihinnousua olisi pitänyt lykätä pari viikkoa ja siltikään olosuhteet eivät olisi olleet ihanteelliset.

Normandian maihinnousussa laivoilla saapuineiden joukkojen ohella käytettiin maahanlaskujoukkoja.

Saksa johdettiin sivuraiteille tekaistuilla tiedustelutiedoilla

Puoli seitsemän aikaan aamulla noin 156 000 liittoutuneiden sotilasta rantautui Normandian rannoille. Amerikkalaisista, briteistä ja kanadalaisista sotilaista koostuvat joukot nousivat maihin viidestä kohtaa.
Saksalaiset oli johdettu harhaan virheellisillä tiedustelutiedoilla. Tästä huolimatta saksalaisten vastarinta oli kovaa. Esimerkiksi amerikkalaisten maihinnousu niin sanotulla Omaha Beachin rantakaistaleella ei ollut itsestäänselvyys.
Maihinnousun tukena olivat liittoutuneiden ilmavoimat. Reilut 11 000 lentokonetta osallistui sotatoimiin.

  

Yli 400 000 uhria

Arviot maihinnousun uhreista vaihtelevat. Yleisesti arvioidaan, että noin 7 500 liittoutuneiden sotilasta haavoittui ja noin 2 500 sotilasta kuoli maihinnousun ensimmäisenä päivänä. Tuoreet amerikkalaisen National D-Day Memorial Foundationin tutkimukset kuitenkin nostavat liittoutuneiden miestappiot 4 400 sotilaaseen. On mahdollista, että kuolleiden sotilaiden määrä nousee vielä tulevaisuudessa.
Saksan joukkojen tappioista Normandian maihinnousussa ei ole tarkkaa tietoa. Arvioiden mukaan loukkaantuneita tai kuolleita olisi 4 000–9 000.
Liki kolme kuukautta kestäneissä Normandian taisteluissa kuoli, haavoittui tai katosi yli 425 000 liittoutuneiden ja Saksan sotilasta. Taisteluissa kuolleiden saksalaissotilaiden määrä on hyvinkin karkea arvio. Lisäksi liittoutuneet vangitsivat noin 200 000 Saksan sotilasta.

 

 

(Tekstin lähde: YLE , Video: Youtube)

 

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 2014

Tänään on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Vastaavaa juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä 16. toukokuuta 1919–1939. Sillä muistettiin valkoisten voittoa punaisista sisällissodassa 1918, sillä kenraali Gustaf Mannerheimin johtama valkoisten voitonparaati oli aikanaan järjestetty Helsingissä 16. toukokuuta 1918.
Talvisodan jälkeen kansallisesta kahtiajaosta muistuttava päivä haluttiin vaihtaa toukokuun kolmanteeni sunnuntaihin kunnioittamaan kaikkien sisällissodassa ja... talvisodassa kuolleiden suomalaisten muistoa, jolloin alkoi kaatuneiden muistopäivän vietto. Jatkosodan aikana puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta hänet ylennettiin Suomen marsalkaksi ja hänen syntymäpäiväänsä 4. kesäkuuta määrättiin uudeksi puolustusvoimien juhlapäiväksi. Sitä vietettiin aluksi nimellä Suomen marsalkan syntymäpäivä, mutta pian nimeksi vakiintui puolustusvoimain lippujuhlan päivä.

Tämä toikin mieleeni, että kesä-heinäkuussa tasan 70 vuotta sitten Tali-Ihantalassa ratkaistiin torjuntavoitolla Suomen kohtalo. Toinen lopputulos olisi saattanut johtaa kohti Baltian maiden kohtaloa...eli itsenäistymiseen vasta 90-luvun alussa.

День Победы 2014

VOITONPÄIVÄ 2014

 

 

Venäjällä on vietetty perinteistä voitonpäivää massiivisella sotilasparaatilla Moskovan Punaisella torilla.

Mukana paraatissa oli 11.000 sotilasta, 49 erilaista sotilasajoneuvoa sekä 69 lentokonetta. Tällä kertaa Puna-armeija esitteli myös Krimin valtauksessa käytettyjä erikoisjoukkoja sekä niiden käyttämää kalustoa: GAX-2330 "Tiger" -maastoajoneuvoja, aseistusta ja suojavarusteita.
Mukana oli myös BTR-80 ja BTR-82A panssariajoneuvoja, T-90 -taistelupanssarivaunuja. Buk M2, C...-400 ja Pantsir S1 ilmatorjuntaohjusjärjestelmät, taktinen Iskander -ohjusjärjestelmä sekä Topol-M mannertenvälinen ballistinen ohjusjärjestelmä.

Paraatissa esiteltiin myös ensimmäistä kertaa mm. panssaroitu KamAZ-63968 "Typhoon" taisteluajoneuvo, Tor-M2U ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, Khrizantema-S panssarintorjuntaohjusjärjestelmä sekä modernisoitu 2S19M2 MSta-S panssarihaupitsi.
Ilma-aseen esittelyyn kuuluivat Su-24M ja Su-34 pommikoneet, Su-25 maataistelukoneet, Su- 27 ja MiG-29 hävittäjät, MiG-31BM torjuntahävittäjät, An-22, An-124-100 ja Il- 76MD kuljetuskoneet, Il-78M ilmatankkauskone A-50 tutkakone, Tu-22M3 pitkän matkan pommikoneet, Tu-95MS ja Tu-160 strategiset pommikoneet sekä Yak-130 harjoitushävittäjät.

 

Kansallinen Veteraanipäivä 27.4.2014

Muistakaahan miehiä ja naisia joiden takia tätäkään kirjoitusta ei sensuroida. Itse saan antaa panokseni jäljellä olevien hyvinvoinnille tänään iltavuorossa. Lisäksi kävin viemässä kynttilän isäni haudalle (rintamalla 1941-1944).

Stingereitä Suomeen

Ollessani kertausharjoituksessa joitakin vuosia sitten esikunnassa, sain kauhukseni kuulla, että olalta laukaistavat Igla-ohjukset ollaan heittämässä kaatopaikkakuormaan, eikä mitään olla hommaamassa tilalle. Liekö hämmästynyt kauhuni huomattu, ja asioihin on ruvettu hakemaan muutosta - en tiedä, mutta kuitenkin Suomi saa tilalle Stingerit!

Maavoimien ilmatorjuntaa vahvistetaan

Stinger -ohjukset ovat olalta laukaistavia lyhyen kantaman ohjuksia. Ne on tarkoitettu joukkojen omasuojaksi muun muassa helikoptereita, miehittämättömiä lennokkeja ja rynnäköiviä koneita vastaan.

Hankinta kuuluu erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän (EKITO) hankkeeseen, joka liittää sekä alueellisten joukkojen että sotilaallisesti tärkeiden kohteiden ilmatorjunta ja ilmapuolustusjärjestelmään. Hanke on alkanut vuonna 2009, ja se sisältyy Puolustusvoimien budjettikehykseen. Stingerit korvaavat käytöstä jo pääosin poistetut venäläisvalmisteiset Igla (Ito-86 (Igla) ja ltO-86 M)-ohjukset.

 

Hankittava asejärjestelmä sisältää peruskunnostetut Stinger RMP Block 1-ohjukset, ampumalaitteet, lämpötähtäimet sekä koulutuslaitteet, joita ovat kenttäharjoituslaitteet ja luokkasimulaattori. Lisäksi hankinta sisältää käytän vaatiman koulutuksen, tukeutumismateriaalia, varaosia, käyttöön ja laadunvalvontaan liittyviä palveluita sekä ohjusten kunnonvalvonta- ja elinkaariseurannan.

 

Puolustusministeri Haglundin mukaan ohjusten hinta on erittäin kilpailukykyinen. Tarjouskilpailussa loppusuoralle pääsivät myös venäläinen Igla-S ja puolalainen Grom E4. Hankintasopimus tehdään suoraan Yhdysvaltain, hallituksen kanssa, mutta ilmatorjuntaohjusjärjestelmän toimittaa yhdysvaltalainen Raytheon Company. Toimitukset alkavat jo tänä vuonna ja jatkuvat vuoteen 2017 saakka. EKITO-yksiköiden joukkotuotanto aloitetaan Karjalan Prikaatissa vuonna 2015.

 

FIM-92 Stinger

 

• Paino: käyttövalmiina 15,2 kg, ohjus 10,1 kg, taistelukärki 3 kg
• Pituus: 1,52 m
• Halkaisija: 70 mm
• Nopeus: noin 750m/s (Mach 2,2)
• Maksimi ampumaetäisyys: noin 4 800 m
• Maksimi ampumakorkeus: noin  3 500 m
• Ohjuksella on maailmalla 270 vahvistettua pudotusta

 

 

(Blogitekstissä käytetty teksti: Suomen Sotilas 1/2014 ; kuvat ja videot: internet)

Ukrainan Kriisi - Kertshin salmi 28.2.2014

Российские вертолеты над Керченским проливом

- Venäjän helikopterit ylittävät KertŠin salmea 

 

Tältä näyttää strateginen isku.

28.2. kuvattu video näyttää miten Venäjän asevoimien Mi-24 taisteluhelikopterit ja Mi-8/17 kuljetushelikopterit ylittävät Kertshin salmen matkalla Krimille, lentäen hyvin matalalla Ukrainan ilmapuolustuksen tutkien katveessa.

 

 

 

Ukrainan kriisi - venäläiset joukot Krimillä

Krimillä on Venäjän asevoimien ensilinjan joukkoja

Teksti: Arto Pulkki | Kuvat: Getty Images, Epa Landov

Kuva: 

 

Suomen Sotilaan asiantuntijan mukaan Krimin miehityksen suorittivat Venäjän armeijan nopean toiminnan joukot, vaikka venäläiset lähteet ilmoittivat ilman kansallisuustunnuksia kulkevien joukkojen olevan Krimin itsehallintoa puolustavia vapaaehtoisia (militia).

Viikonlopun aikana länsimaisissa tiedotusvälineissä arvailtiin, kenelle joukot oikeastaan kuuluvat. Mm Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntija totesi, ettei voida olla varmoja keitä nämä tuntemattomat miehet Ukrainassa ovat.

Suomen Sotilaan asiantuntija Arto Pulkki analysoi joukoista otettuja kuvia:

Tuntemattomia sotilaita – ylempi kuva.

- Venäjän asevoimien uudella EMR-kuviolla varustetut kenttäpuvut (vain Venäjä)
- Venäjän asevoimien uudet 6Sh112-taisteluliivit (vain Venäjä)
- Venäjän asevoimien uudet 6B27-komposiittikypärät (vain Venäjä)
- Venäjän asevoimien uudet 7,62 mm PKP-konekiväärit (vain Venäjä)
- Venäjän asevoimien 5,45 mm AK74M-rynnäkkökiväärit

Yllä olevan perusteella voidaan todeta että kyseessä voi olla mikä tahansa Venäjän federaation korkean valmiusasteen yksikkö. Minkään muun toimijan joukosta ei voi olla kysymys.

Tuntemattomia sotilaita – alempi kuva.

- Venäjän asevoimien maahanlaskujoukkojen 6B28-komposiittikypärät (vain Venäjä)
- Venäjän asevoimien 5,45 mm AK74M-rynnäkkökiväärit Vasemman puoleinen sotilas:
- Venäjän asevoimien uudella EMR-kuviolla varustettu kenttäpuku (vain Venäjä)
- Venäjän asevoimien maahanlaskujoukkojen 6Sh92-5-taisteluliivit (vain Venäjä)
Oikean puoleinen sotilas:
- Venäjän erikoistoiminta- ja vuoristojoukkojen Gorka-3-kenttäpuku (vain Venäjä)
- Venäjän asevoimien erikoistoimintajoukkojen Smersh AK/VOG-taisteluliivit (vain Venäjä)

Suomen Sotilas esittää 99% todennäköisyydellä, että kyseessä on VDV:n erikoistoimintamiehiä (45. Erillinen Kaartin Erikoistoimintarykmentti, Moskova, Kubinka)
-------------------------------------------------------------------
tekstin lähde -  Suomen Sotilaan Facebook sivut:
http://www.suomensotilas.fi/fi/artikkelit/krimill%C3%A4-ven%C3%A4j%C3%A4n-asevoimien-ensilinjan-joukkoja