MONITOIMIKORVETTI

Merivoimille ollaan rakentamassa neljää uutta monitoimikorvettia.

RAUMAN telakalla aloitettiin ensimmäisen Laivue 2020 -hankkeen monitoimikorvetin rakentaminen, selviää korvetteja rakentavan Rauma Marine Constructionsin (RMC) tiedotteesta.

Laivue 2020 -hanke kattaa neljän uuden Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin rakentamisen. Monitoimikorvetit valmistetaan hanketta varten rakennetussa, uudessa monitoimihallissa.

Maanantaina 30. lokakuuta Rauman telakalla vietettiin teräksen leikkaus -seremoniaa. Seremonialla juhlistettiin rakennusvaiheen alkamista.

RMC:n tiedotteen mukaan korvetit on suunniteltu Itämeren olosuhteisiin. Niillä pitäisi pärjätä niin syysmyrskyissä kuin jäätävissä ja jäisissä keleissä. Niille ei myöskään löydy verrokkeja muualta maailmasta.

Laivue 2020 -hankkeen korveteilla on kyky merimiinoittamiseen, pinta-alusten, sukellus­veneiden ja erilaisten ilmamaalien torjuntatehtäviin sekä merioperaatioiden johtamiseen. Lisäksi niissä on tarkoitus olla huomattava valvontakyky ilmaan, pintaan ja veden alle.

– Suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota shokinkestävyyteen, melutasoihin ja veden pinnan yläpuolisen häiveen hallintaan, RMC:n projektijohtaja kommodori evp. Timo Ståhlhammar sanoo tiedotteessa.

Kotimaan tehtävien lisäksi uusia aluksia voidaan käyttää kriisinhallintatehtävissä ja osana Naton pysyviä laivasto-osastoja.

Rauma on jo pitkään ollut suomalaisen meripuolustusrakentamisen pääkaupunki. Vuoden 1990 jälkeen lähes kaikki Merivoimien käyttöön ottamat taistelualukset on rakennettu kaupungissa.

Pohjanmaa-luokalla korvataan merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Laivojen hinnaksi tulee yhteensä 1,3 miljardia euroa.

Laivue 2020 -hankkeen suora työllistämisvaikutus Suomessa on tiedotteen mukaan noin 3 600 henkilötyövuotta. Hankkeen on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2029 mennessä.

PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI ON KUOLLUT

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.[3] Ahtisaari oli ensimmäinen, joka valittiin Suomen tasavallan presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Hänet valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) ehdokkaana, mutta edellisistä presidenteistä poiketen hän tuli päivänpolitiikan ulkopuolelta.

Ennen presidenttiyttään Ahtisaari toimi muun muassa Suomen suurlähettiläänä eri Afrikan maissa ja YK:n apulaispääsihteerinä vuosina 1977–1981 sekä alipääsihteerinä vuosina 1982–1983 ja 1987–1991. Hän toimi myös kansainvälisenä rauhanvälittäjänä sekä ennen presidenttikauttaan, sen aikana että sen jälkeen, ja sai mainetta erityisesti vaikeiden rauhanprosessien vetäjänä Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Hän hoiti Namibian itsenäistymisprosessia YK:n valtuutettuna ja alipääsihteerinä ja myöhemmin muita toimeksiantoja vuonna 2000 perustamansa Crisis Management Initiative -järjestön kautta.

Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 ensimmäisenä suomalaisena ”työstään useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi”. Aiemmin samana vuonna Ahtisaari oli vastaanottanut myös Unescon rauhanpalkinnon ja Geuzenpenning-mitalin.

JOM KIPPURIN SOTA ALKOI 50 VUOTTA SITTEN

Jom kippur -sota alkoi 50 vuotta sitten

Tänään on kulunut 50 vuotta jom kippur -sodasta Israelin ja arabimaiden välillä. Egypti ja Syyria hyökkäsivät yllättäen Israeliin juutalaisen kalenterin pyhimpänä päivänä jom kippurina 6. lokakuuta 1973.

Sodan alkupäivinä arabimaiden joukot aiheuttivat Israelille tuntuvia tappioita. Israel sai kuitenkin torjuttua hyökkäyksen ja käännettyä sodan suunnan. Sota päättyi tulitaukoon 25. lokakuuta.

Sota aiheutti öljykriisin, kun Lähi-idän öljyntuottajamaat leikkasivat tuotantoaan vastareaktiona länsimaiden Israelille antamalle tuelle.

Sota myös loi olosuhteet Israelin ja Egyptin rauhansopimukselle, joka solmittiin vuonna 1979.

Wikipedia artikkeli  JOM KIPPURIN sodasta