NATO

100 vuoden yksinäisyys on nyt ohi! 💪👍🙂

IRAKIN SODAN ALKAMISESTA 20 VUOTTA

 USA:n tankkeja taistelussa sodan alussa 2003

Yhdysvaltain johtama koalitio hyökkäsi Irakiin 20.3.2003. Amerikkalaiset kohtasivat välillä kovaakin vastarintaa, mutta ilmaherruuden, materiaalisen ylivoiman sekä taitavan strategian avulla he voittivat taistelut pienin tappioin. Bush julisti 1. toukokuuta 2003 Irakin sodan päättyneeksi, mutta sitähän se ei todellisuudessa ollut – alkoi sissisota ja Irak joutui terroriin ja kaaokseen.

Ohessa artikkeli aiheesta (Helsingin Sanomat 17.3.2013, Pekka Mykkänen; Kuvat ja video:internet).

20  VUOTTA FIASKOSTA 

Karbala,autopommi-iskun jälkeen

 Irakin sota ei mennyt niin kuin piti.

Saddam Husseinilta ei löytynyt joukkotuhoaseita. Irakilla ei ollut yhteyksiä terroristiverkosto al-Qaidaan. Maahan ei syntynyt oikeaa demokratiaa.
Sota ei laukaissut demokratisoitumisen aaltoa Lähi-itään. Eikä se maksanut itseään takaisin.
Sen sijaan sodassa kuoli ainakin 110 000 irakilaista ja 4 486 amerikkalaissotilasta. Se painoi maailman muistiin kuvat amerikkalaisista kiduttamassa irakilaisvankeja ja irakilaisista silpomassa toisiaan.
Se oli yhdellä sanalla sanottuna "fiasko", kuten nimesi taannoisen Irakin sotaa käsittelevän kirjansa amerikkalaistoimittaja Thomas E. Ricks.

Tänään keskiviikkona on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin hallitus käynnisti sodan Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kaatamiseksi.
Sotaa edelsi hämmästyttävä silmänkääntötemppu. Valtaosa amerikkalaisista ja suuri osa muuta maailmaa saatiin uskomaan, että Saddam oli sekaantunut terrori-iskuihin, jotka tapahtuivat syyskuun 11. päivä 2001. Tai vähintäänkin hänen kauttaan voisi päätyä joukkotuhoaseita terroristeille.
Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelut valjastettiin etsimään joukkotuhoaseista mitä tahansa tietoa, joka oikeuttaisi hyökkäyksen. Sepitteellisiä ja liioiteltuja tietoja vuodettiin viestimille, jotka eivät juuri kyseenalaistaneet niitä.
Puoli vuotta ennen Irakin sotaa Britannian pääministerin Tony Blairin allekirjoittamassa raportissa todettiin, että osa Irakin joukkotuhoaseista on valmiudessa 45 minuutissa käskyn antamisesta.
The Sun -lehti otsikoi: "Brittien tuho 45 minuutin päässä."

Uhkakampanja upposi kansaan. Syksyn 2001 terrori-iskujen jälkeen vain kolme prosenttia amerikkalaisista oli arvellut Irakin sekaantuneen iskuihin, joissa kuoli noin 3 000 ihmistä. Sodan edellä niin luuli jo lähes puolet kansasta. Lopulta kolme neljästä amerikkalaisesta vakuuttui sodan tarpeellisuudesta.
Amerikkalaisten sotaintoa voi yrittää ymmärtää. Irakilla oli ollut laaja joukkotuhoaseiden ohjelma. Saddam oli käyttänyt aseitaan ja hän oli venkoillut vuosikaudet YK-tarkastusten kanssa.
Pelkoa olivat lietsoneet myös kotimaan tapahtumat: Yhdysvalloissa syksyllä 2001 pernaruttojauheella tehtyjen kirjeiskujen syylliseksi paljastui amerikkalainen mikrobiologi, mutta paniikki oli jo syntynyt.

Sota alkoi aamuyöllä 20. maaliskuuta. Sitä seurattiin suorana lähetyksenä joka puolella maailmaa. Bagdad loimusi tv-ruuduissa vihreänä tulipallona toimittajien selostaessa, millaisia korkean teknologian ihmeitä äänekkäiden räjähdysten takana oli.Kolmen viikon päästä amerikkalaisten ja liittolaisten ylivoimaiset joukot vyöryivät Bagdadiin lopettaen Saddamin diktatuurin. Mutta pian valkeni – amerikkalaisten ja muiden tyrmistykseksi – ettei joukkotuhoaseita ollutkaan.
Sotakaan ei loppunut. Se oli vasta alkamassa. Amerikkalaiset joutuivat keskelle sisällissotaa ja jumittuivat maahan yli kahdeksaksi vuodeksi.
Sotavuodet aiheuttivat ison kolhun Yhdysvaltain maineelle. Kukapa ei muistaisi Abu Ghraibin vankilan kidutuskuvia, joissa amerikkalaiset nöyryyttivät alastomia irakilaisvankeja. Niiden takaa paljastui laajamittainen kidutuksen kulttuuri.

Kidutusskandaalien ja järjettömän tappamisen seurauksena Bush yritti muuttaa perustelut sodalle. Joukkotuhoaseiden sijaan kyseessä olikin pyrkimys demokratisoida Irak ja vapauttaa Lähi-idän orjuutetut kansat.
Jotkut sotaan uskoneet amerikkalaiset linkittävät nyt Irakin "vapauttamisen" arabikevääseen, Lähi-idän kansannousuihin Tunisiasta Egyptiin. Kytkös on kyseenalainen, etenkin kun tapahtumien välillä oli seitsemän veristä vuotta.
Skeptisimmät puolestaan ajattelevat yhä, että sodan syitä olivat öljy ja Yhdysvaltain aseman pönkittäminen.
Joka tapauksessa Irakin sota ja Bushin hallinto jakoivat yhdysvaltalaiset pahemmin kuin mikään sitten Vietnamin sodan. Äskettäisessä kyselyssä 52 prosenttia yhdysvaltalaisista piti Irakin sotaa virheenä.

Irakin sodan hinnasta on arvioita 800 miljardista yli 2000 miljardiin dollariin. Lasku oli kova, sillä samalla vuosikymmenellä Yhdysvallat ajautui finanssikeinottelun vuoksi pahimpaan taantumaansa sitten 1930-luvun.
Vaikka Yhdysvaltain sotilaat jättivät Irakin vuoden 2011 lopulla, sodan seuraamusten kanssa eletään vielä pitkään.
Liittolaisten on vaikea luottaa Yhdysvaltain tarkoitusperiin uudestaan.
Epäluulo on juurtunut syvälle etenkin muslimimaissa. Viime vuonna tehdyssä Pew-tutkimuslaitoksen kyselyssä vain 15 prosenttia maailman muslimeista hyväksyi Yhdysvaltain nykyisen ulkopolitiikan.
Yhdysvaltain tiedusteluelimet arvioivat muutama vuosi sitten, että Irakin sota toimi myös kimmokkeena uusien terroristien rekrytoimiseksi.
Sodalla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Kynnys osallistua uusiin sotilaallisiin operaatioihin on nyt korkealla, mikä on näkynyt esimerkiksi haluttomuutena puuttua Syyrian sotaan. Libyan ja Malin sodissa Yhdysvallat pysytteli taka-alalla ja antoi eurooppalaisille vetovastuun.
Varovaisemmasta politiikastaan huolimatta myös Bushin seuraaja Barack Obama on käynyt terroristien vastaista sotaa. Hän vain haluaa tehdä sitä "kliinisemmin". Obama käy sotaa miehittämättömillä lennokeilla, joita ohjataan joystickeillä, kaukana sodan melskeistä.

Yksi Irakin sodan sijaiskärsijä oli Afganistan. Irakin-seikkailullaan Yhdysvallat unohti vuosiksi, missä on terrorisminvastaisen sodan päärintama: Afganistanissa ja Pakistanissa. Nyt Yhdysvallat liittolaisineen puuhaa lähtöä Afganistanistakin, vaikkei maan rauhoittumisesta ole takeita.
Sodan harvoihin hyötyjiin kuuluu Irakin shiiaenemmistöinen naapurimaa Iran. Se pääsi eroon arkkivihollisestaan, sunneja suosineesta Saddamista, ja sai Irakiin itselleen mieluisammat hallitsijat.
Sodan suurin uhri oli tietenkin yli 30-miljoonainen Irakin kansa. Moni iloitsi Saddamin syrjäyttämisestä, mutta sisällissodan ja yhä jatkuvan väkivallan takia harva on sitä jaksanut juhlia.
Uskonryhmien viha on syvässä ja uusi sisällissotakin on mahdollinen, vaikkei todennäköinen. Rauha on Irakissa vielä suhteellinen käsite: Iraq Body Count -järjestön mukaan yli 4 500 siviiliä sai surmansa väkivaltaisuuksissa viime vuonna (2012!).
Huonoista uutisista huolimatta demokratia itää, talous kasvaa lähes kymmenen prosentin tahtia ja öljyntuotanto on ylittänyt sotaa edeltävän tason. Kenties kymmenen vuoden päästä Irak on siinä pisteessä, missä Bush haaveili maan olevan jo loppukeväästä 2003.

(Helsingin Sanomat 17.3.2013, Pekka Mykkänen; Kuvat ja video:internet).

STALININ KUOLEMASTA 70 VUOTTA - Смерти Сталина 70 лет

Yksi historian suurimmista hahmoista, Josif Stalin alias Josif Dzhugasvili, kuoli maaliskuussa 70 vuotta sitten. Stalin menehtyi aivoverenvuotoon 5. maaliskuuta kello 21.50.

Josif Stalinin ruumis laitettiin julkisesti esille Moskovassa neljäksi päiväksi maaliskuussa 1953.

Tällä Neuvostoliiton johtajalla oli monta lempi- ja salanimeä: Isä Aurinkoinen, Joe-setä, Koba jne.
Harva on onnistunut huiputtamaan historiaa yhtä täydellisesti kuin Josif Vissarionovits Dzhugasvili.

Liki kolmenkymmenen vuoden ajan jättiläismäinen valtio heräsi Stalinin nimi huulillaan.

Josif Stalinin valtakaudella tavalliset ihmiset menettivät henkensä. On arvioitu, että näitä uhreja olisi 20 miljoonaa. Toisaalta hän on vieläkin osalle venäläisistä vahva ja kunnioitettu johtaja. Mies joka teollisti Neuvostoliiton ja johti valtion voittoon Natsi-Saksasta Suuressa isänmaalisessa sodassa (Великая Отечественная война).

Josif Stalin (Josif Vissarionovitš Džugašvili)

Иосиф Сталин   (Иосиф Виссарио́нович Джугашви́ли)

18. joulukuuta 1878 Gori, Tbilisin kuvernementti, Venäjän keisarikunta 

– 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto)

Ohessa pieni historiallinen katsaus Stalinin ajalta.

STALININ VUODET

Varhaiset vuodet 

Stalin vuonna 1910

1878

Josif Dzhugasvili syntyy 18.joulukuuta Gorin kaupungissa Gruusiassa, nykyisessä Georgiassa. Hänen isänsä Besarion (Beso) on suutari, äiti Jekaterina (Keke) työskentelee myöhemmin ompelijana. Isä muuttaa liikkeensä kaaduttua Tbilisiin tehdastyöläiseksi.

  

1894

Muuttaa Tbilisiin opiskellakseen papiksi. Opinnot jäävät kesken vuonna 1899 ja Josif kiinnostuu vasemmistolaisista maanalaisista liikkeistä.

1901

Toimii Tbilisissä ja Bakussa Venäjän maanalaisen sosiaalidemokraattisen puolueen tehtävissä.

1902

Stalinin ensimmäinen vangitseminen ja karkotus Siperiaan

1903

Puoluehajaannus sosiaalidemokraateissa, Josi valitsee Leninin bolsevikit.

1904

Ensimmäinen pako Siperiasta.

1905

Komentaa bolsevikkien sotilasyksikköä Gruusiassa Venäjän ensimmäisen vallankumouksen aikana. Tapaa Leninin Tampereella.

1906

Naimisiin Jekaterina (Kato) Svanidzen kanssa. Höyrylaiva Tsgrevits Giorgin kaappaus Mustallamerellä.

1907

Ensimmäinen poika Jakov syntyy. Osallistuu puoluekokoukseen Lontoossa. Tbilisin suuri raharyöstö. Jekaterina kuolee todennäköisesti lavantautiin tai pilkkukuumeeseen.

1908

Vangitaan ja tuomitaan karkotukseen Pohjois-Venäjälle.

1909

Toinen pako.

1910

Vangitaan taas. karkotukseen Pohjois-Venäjälle.

1911

Avioton poika Konstantin pakenee karkoituksesta.

1912

Siirtyy Pietariin. Vangitaan ja lähetetään Siperiaan, josta pakenee saman tien. Matkustaa tapaamaan Leniniä Krakovaan ja sieltä Wieniin kirjoittamaan Marxismia ja kansalliskysymystä. Alkaa näihin aikoihin käyttää nimeä Stalin.

1913

Vangitaan ja lähetetään Siperiaan. Aloittaa karkotuksessa suhteen nuoren Lidija Pereprygian kanssa. Kaksi lasta, joista Aleksandr jaa henkiin. Hänestä tulee myöhemmin postinkantaja.

1917

Helmikuun vallankumous. Palaa karkotuksesta. Osallistuu lokakuun vallankumoukseen.

Ensin katuu tsaari, sitten bolsevikit ottavat vallan väliaikaiselta hallitukselta.

 1921

Lenin ottaa käyttöön uuden talouspolitiikan (NEP), joka sallii osittaisen markkinoiden paluun sotakommunismin jälkeen.

1924

Lenin Kuolee

Vallan vuodet

Neuvostovaltion valtias työskentelee.

1925

Trotski syrjäytetään sotakomissaarinpaikalta. Stalinin asema vahvistuu

1928

Trotski karkotetaan Alma-Ataan. Ensimmäinen viisi-vuotissuunnitelma, teollistaminen alkaa. Maaseudulla kollektivisointi, joka johtaa varakkaampien talonpoikien, kulakkien, karkotuksiin. Sekasorto johtaa nälänhätään.

1929

Trotski karkotetaan Neuvostoliitosta.

1933

Hitler nousee valtaan Saksassa, josta tulee Neuvostoliiton vihollinen.

1934

Leningradin puoluejohtaja Sergei Kirov murhataan. Kehitys kohti suuria puhdistuksia alkaa. 1930-luvun puolivälissä elintaso kohoaa Neuvostoliitossa. Suuria rakennustöitä, joista osa toteutetaan vankityövoimalla. kulttuurissa siirrytään sosialistiseen realismiin.

 1936-1938

Suuret puhdistukset. Terrori keskittyy kommunistisen puolueen jäseniin ja etnisiin ryhmiin, mm. suomalaisiin, saksalaisiin ja puolalaisiin. Suuri osa upseeristosta surmataan. Espanjan sisällissodassa Neuvostoliitto tukee tasavaltalaisia.

1939-40

Neuvostojoukot ottavat menestyksekkäästi yhteen Japanin kanssa Mantsuriassa. Maailmansota alkaa. Molotov-Ribbentropin sopimus Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Neuvostojoukot miehittävät itäisen Puolan. Suomen talvisota. Neuvostoliitto miehittää Baltian maat. Stalin murhauttaa Trotskin Meksikossa.

1941

Saksa liittolaisineen hyökkää Neuvostoliittoon. Eteneminen pysäytetään vaivoin suurtaistelussa Moskovan edustalla. Leningradin piiritys alkaa  Yhdysvallat mukaan sotaan

1942.

Saksalasiset yhä niskan päällä. Stalingradin taistelu alkaa.

1943

Stalingradin taistelu päättyy Neuvostoliiton voittoon. Kurskin suuri panssaritaistelu. Saksalaisten vetäytyminen alkaa. Teheranin konferenssissa Stalin, Churchill ja Roosevelt sopivat sotastrategiasta.

1944

Neuvostojoukot vapauttavat Leningradin. Suomi irtautuu sodasta. Puna-armeija Puolassa. Normandian maihinnousu.

1945

Jaltan konferenssissa päätetään Euroopan jaosta sodanjälkeen. Neuvostoliitto valtaa Berliinin, Saksa antautuu. Roosevelt kuolee, Stalin tapaa Trumanin ja Churchillin Potsdamissa. Neuvostoliitto julistaa sodan Japanille. Yhdysvallat pudottaa atomipommit ja Japani antautuu.

1947-47

Kylmä sota Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä alkaa, kun Neuvostoliiton miehittämät Itä-Euroopan maat muuttuvat kommunistisiksi. Neuvostoliitossa kansalaiset kärsivät nälänhädästä.

1949

”Leningradin juttu”, uusi puhdistusten aalto. Vallankumous Kiinassa. Neuvostoliiton ensimmäinen ydinpommi.

1950 Korean sota. Neuvostoliitto tukee Kiinaa ja Pohjois-Koreaa Yhdysvaltoja vastaan.

1952”Lääkärien salaliitto”, Stalin suunnittelee uutta puhdistusta, mahdollisena kohteena juutalaiset. hanke jää kesken.

1953

Stalin kuolee 5.maaliskuuta.

Neuvostoliiton kaksi suurta 1920 -luvulla.

Lenin ja Stalin.

 Stalinin puhe 7.marraskuuta 1941

(Tekstissä käytetyt lähteet: Stalin/Edvard Radzinski, Stalin-60 vuotta/Iltasanomat(historialiite); Kuvat:Internet; Video:Youtube)