RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2024

MERRY CHRISTMAS 2023

RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA 2023

 

RAUHAA JOULUKSI - KIITOS!

ITSENÄINEN SUOMI 106 VUOTTA

 ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2023

Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2023 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää 106 vuotta.

Pienestä Venäjän keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Olkoon kuinka vaan, mutta kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 106-vuotiaalle Suomi-neidolle!

ONNEA!

TAPAHTUMIA 106 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina - Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmälle osana Venäjän kehitystä ja antoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodassa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruunatehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan presidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia

• Lavia → Poriin
• Maaninka → Kuopioon
• Tarvasjoki → Lietoon

19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia

• Hämeenkoski → Hollolaan.
•     Jalasjärvi → Kurikkaan.
•     Köyliö → Säkylään.
•     Nastola → Lahteen.

5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

1.1.2018 Kangasalasta tuli kaupunki

28.1.2018 Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros. Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkamaan tehtävässään seuraavan kuuden vuoden ajan.

1.2.2018 Presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa. Koska Niinistö oli valittu toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella, virkakauden alku oli 1. helmikuuta normaalin päivämäärän 1. maaliskuuta sijaan.

24.2.2018 Iivo Niskanen voittaa kultaa hiihdon 50 kilometrin perinteisellä matkalla Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

1.3.2018 Suomen alkoholilain anniskelua koskevat säädökset uudistuivat: muun muassa anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat ja useiden juomien tilaaminen kerralla laillistettiin.

26.3.2018 Yli 20 maata karkotti yhteensä yli 100 venäläistä diplomaattia. Taustalla oli Sergei Skripalin myrkytystapaus. Myös Suomi karkotti yhden venäläisen diplomaatin, jolla sanottiin osoitettavan Suomen kuulumista "länteen."

1.7.2018 Taksien hinnoittelu ja kilpailu vapautuivat Suomessa.

24.8.2018 Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 19 loukkaantui linja-auton syöksyttyä sillalta rautatielle Kuopiossa. Bussissa oli 20 matkustajaa, joista kaikki oli Ruotsissa asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Loukkaantuneista osa matkusti kolmessa henkilöautossa, joihin bussi törmäsi.

6.9.2018 Uuden lastensairaalan avajaisia vietettiin Helsingin Meilahdessa. Sairaala otetaan käyttöön vaihettain syyskuun aikana.

20.9.2018  Kauppakeskus REDI avattiin Helsingin Kalasatamaan.

23.9.2018 Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa. Vajaat pari viikkoa myöhemmin esitutkinta vahvisti palon tuhopoltoksi ja poliisin kiinniottama mies tunnusti teon.

23.10.2018 Suomen väkiluku on 5521553

23.11.2018 Neljä suomalaismiestä kuoli pienkoneen törmättyä vuoreen Zimbabwessa Masvingon provinssissa. Kuolleista yksi oli Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja yksi UPM:n johtaja Heikki Vappula. Myös zimbabwelainen lentäjä menehtyi turmassa.

5.12.2018 Helsingin keskustakirjasto Oodi avattiin yleisölle.

6.12.2018 Suomi juhlii 101-vuotista itsenäisyyttään.

31.3.2019 Neljä ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui henkilöauton ja pikkubussin törmätessä toisiinsa Kiteellä. Henkilöauton kuljettaja sekä pikkubussin kaksi matkustajaa kuolivat onnettomuuspaikalla, ja pikkubussin kuljettaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja ajoi ylinopeutta kovassa humalassa.

12.4.2019  Kolme saman perheen alaikäistä lasta kuoli ja yksi pelastautui hirsimökin rajussa tulipalossa Kittilän Levillä. Mökissä ei ollut palon aikaan huoltajia. Perhe oli kotoisin Pyhtäältä ja oli vuokrannut mökin lomakäyttöön. Mökki tuhoutui palossa täysin, ja palon todettiin saaneen alkunsa virheellisesti asennetusta lattialämmityskaapelista.

12.4.2019  Suomen 38. eduskuntavaalit. Eniten paikkoja saivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sekä Perussuomalaiset, tosin ensimmäistä kertaa eduskuntavaalien historiassa yksikään puolue ei saanut yli 20 prosentin osuutta kaikista äänistä. Suomen Keskusta menetti huomattavan paljon paikkoja. Naisten osuus valituista kansanedustajista oli suurempi kuin koskaan aiemmin.

26.5.2019  Suomi voitti kultaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Slovakiassa kaataen Kanadan maalein 3–1.

6.6.2019  Antti Rinteen hallitus astui toimeensa.

1.7.2019 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelle vuoden loppuun asti.

25.8.2019   Kaksi vaarallisesti aseistautunutta veljestä ampui ja haavoitti kahta poliisia Porvoossa. Ampumavälikohtausta seurasi lähes vuorokauden mittainen takaa-ajo, joka päättyi lopulta ampujien kiinnijäämiseen Hämeenkyrössä. Yhdellä miehistä oli Ruotsin kansalaisuus ja toisella Suomen sekä Ruotsin kaksoiskansalaisuus.

7.9.2019 Katri Kulmuni valittiin Suomen Keskustan uudeksi puoluejohtajaksi.

23.9.2019  Presidentti Sauli Niinistö puhui New Yorkissa YK:n ilmastokokouksessa. Hän totesi että maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraaliuteen tarkoittaa yhteiskuntien kokonaisvaltaista muutosta. Niinistö toi esille että Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia, ja että ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen.

1.10.2019  Kuopion kouluhyökkäys: yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui, kun aseistautunut nuorehko mieshenkilö hyökkäsi ammattioppilaitoksen koululuokkaan Kuopiossa.

30.10.2019 Suomen väkiluku on 5526306.

15.11.2019  Suomi pääsi historiansa ensimmäistä kertaa jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen kaataen karsintaottelussa Liechtensteinin lukemin 3-0.

3.12.2019  Rinteen hallitus jätti eronpyyntönsä.

6.12.2019 Suomi juhlii 102-vuotista itsenäisyyttään.

1.1.2020 Sipilän hallituksen käyttöönottama aktiivimalli purettiin.

1.1.2020  Valtimon kunta liitettiin Nurmeksen kaupunkiin. Se oli kolmen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen kuntaliitos Suomessa, ja samalla vuoden 2020 ainoa kuntaliitos.

1.1.2020 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Kroatialle.

6.2.2020  6. helmikuuta–29. helmikuuta: Finnair perui kaikki tämän aikavälin lennot Manner-Kiinaan SARS-CoV-2:n aiheuttaman koronavirusepidemian takia.

12.3.2020  Suomessa Valtioneuvosto suositteli koronaviruspandemian vuoksi, että toukokuun loppuun saakka kaikki yli 500 henkilön yleisötapahtumat peruutetaan.

12.3.2020 Ulkoministeriö kehotti suomalaisia välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille koronaviruspandemian vuoksi.

13.3.2020  Jääkiekon SM-liigakausi lopetettiin ennenaikaisesti koronaviruspandemian vuoksi ja jääkiekon Suomen mestaruus vuodelta 2020 päätettiin jättää myöntämättä.

16.3.2020  Suomen hallitus teki päätöksen valmiuslain käyttöönotosta koronaviruspandemian vuoksi. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön sekä muun muassa kirjastot, museot, teatterit ja urheiluhallit suljettiin.

18.3.2020 Kaikki Suomen peruskoulut sekä oppilaitokset suljettiin koronaviruspandemian vuoksi ja opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Koulut olivat suljettuna toukokuun puoliväliin asti.

20.3.2020  Koronaviruspandemia aiheutti ensimmäisen kuolemantapauksen Suomessa. Tällöin Suomessa oli vahvistettu noin 500 tartuntaa.

28.3.2020  Uudenmaan maakunta eristettiin muusta Suomesta koronaviruspandemian seurauksena. Eristys päättyi 15. huhtikuuta.

6.4.2020  Ravintolat, kahvilat ja baarit suljettiin koko Suomessa ulosmyyntiä lukuun ottamatta valtioneuvoston päätöksellä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

20.4.2020 Suomessa vahvistettiin ensimmäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien avioparien perheisiin.

14.5.2020 Varhaiskasvatus ja peruskoulut avattiin lähiopetukselle porrastetusti Suomen hallituksen päätöksellä. Myös toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut avattiin lähiopetukselle hallitusti ja porrastetusti hallituksen päätöksellä.

1.6.2020  Koronavirusepidemian takia asetettuja rajoituksia lievennettiin Suomessa: muun muassa ravintolat, kahvilat, kirjastot, museot ja urheilutilat avattiin sekä enintään 50 hengen julkiset kokoontumiset sallittiin.

5.6.2020  Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä viestintäpalvelujen ostoista syntyneen arvostelun seurauksena. Hän kuitenkin jatkaa Keskustan puheenjohtajana. Valtiovarainministerin virkaan siirtyi Matti Vanhanen, ja Vanhasen tilalle eduskunnan puhemieheksi valittiin Anu Vehviläinen.

3.8.2020  Kymenlaaksossa Iitin ja Kouvolan (entisen Jaalan kunnan) rajalla sijaitseva, uittokanavaksi alkujaan rakennettu noin viiden ja puolen kilometrin pituinen Kimolan kanava avattiin vesiliikenteelle.

29.9.2020 Tasavallan presidentin kanslia tiedotti, että vuoden 2020 itsenäisyyspäivän vastaanotto on peruttu koronaviruspandemian vuoksi. 

21.10.2020 Psykoterapiakeskus Vastaamo tiedotti, että sen asiakasrekisteri on joutunut tietomurron ja kiristyksen kohteeksi ja mahdollisesti jopa tuhansien asiakkaiden luottamuksellisia tietoja on päätynyt vääriin käsiin.

30.10.2020 Suomen väkiluku on 5 534 578.

3.12.2020  Helsingin, Espoon ja Vantaan toisen asteen oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen.

6.12.2020 Suomi juhlii 103-vuotista itsenäisyyttään.

12.1.2021 Marko Hietala ilmoitti eroavansa Nightwish-yhtyeestä.

8.4.2021 Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa Suomen rikoshistorian laajimpiin huumevyyhteihin kuuluvassa Katiska-jutussa. Sen päätekijät Janne ”Nacci” Tranberg ja Niko Ranta-Aho tuomittiin yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin, ja lisäksi seitsemän muuta syytettyä sai yli kahdeksan vuoden tuomion.

11.5.2021 Rauman Lukko voitti jääkiekon Suomen mestaruuden 58 vuoden tauon jälkeen.

18.–22.5.2021 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Alankomaiden Rotterdamissa. Tapahtumapaikkana toimi Rotterdam Ahoy. Kilpailun voitti Italian Måneskin kappaleellaan ”Zitti e buoni”. Suomen Blind Channel sijoittui 6. kappaleellaan ”Dark Side”.

2.6.2021 Oulu valittiin toiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

6.6.2021  Kanada voitti jääkiekon maailmanmestaruuden kaatamalla loppuottelussa Suomen.

12.6.2021 Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelasi kaikkien aikojen ensimmäisen arvokisaottelunsa kohtaamalla Kööpenhaminassa isäntäjoukkue Tanskan. Suomi voitti ottelun 1–0. Ottelu keskeytettiin ensimmäisen puoliajan loppuminuuteilla Tanskan Christian Eriksenin lyyhistyttyä yllättäen kentälle. Hänet vietiin elvytyksen jälkeen sairaalahoitoon ja hän selvisi kohtauksesta hengissä. Ottelu pelattiin myöhemmin loppuun vielä samana iltana.

13.6.2021 kesäkuuta Kuntavaalit järjestettiin Suomessa. Eniten ääniä keräsi Kansallinen Kokoomus, kun taas suurimman nousun sekä kannatusprosentissa että valtuustopaikoissa edellisiin vaaleihin verrattuna teki Perussuomalaiset, 5,6 prosenttiyksikköä ja 581 valtuustopaikkaa. Eniten kannatusta ja paikkoja menetti Suomen Keskusta, 2,7 prosenttiyksikköä sekä 379 valtuustopaikkaa. Uusista puolueista Hjallis Harkimon johtama Liike Nyt onnistui saamaan valtuustopaikkoja yhteensä 49 paikan edestä 1,6 prosentin kannatuksella.

16.7.2021 Lokakuussa 2012 kadonnut 18-vuotias riihimäkeläinen Jussi Peltola löytyi Äänekosken vesistöstä. Hänen kuljettama Citroën-merkkinen henkilöauto löytyi katoltaan Suojoen ylittävän sillan vierestä

1.8.2021 Oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja toisen asteen oppimateriaalit muuttuivat samalla maksuttomiksi.

9.8.2021 Tampereen raitiotie avattiin säännölliselle matkustajaliikenteelle.

14.–15.8.2021 Perussuomalaiset piti puoluekokouksensa Seinäjoella. Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra valittiin uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Jussi Halla-ahon tilalle. Varapuheenjohtajiston vaalissa kansanedustaja Leena Meri nousi Purran seuraajaksi, kun taas kansanedustaja Mauri Peltokangas syrjäytti kansanedustaja Arja Juvosen ja kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Juho Eerolan. Puoluesihteeri Simo Grönroos joutui luovuttamaan paikkansa PS:n ajatuspajan puheenjohtajalle, dosentti Arto Luukkaselle. 

1.9.2021 Kimi Räikkönen kertoi lopettavansa uransa Formula 1 -sarjassa.

2.9.2021  Tasavallan presidentin kanslia ilmoitti presidentti Martti Ahtisaaren luopuvan kaikesta julkisesta toiminnastaan. Kanslian ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n tiedotteen mukaan 84-vuotias Ahtisaari sairasti Alzheimerin tautia, jonka vuoksi hän vietti ajoittain hoitojaksoja hoivakodissa.[

5.10.2021 Kahdeksan ihmistä loukkaantui koulubussin törmättyä ratatyökoneeseen vartioimattomassa rautatien tasoristeyksessä Kaskisissa. Loukkaantuneista seitsemän oli koululaisia ja yksi linja-auton kuljettaja. Kaksi loukkaantui vakavasti ja kuusi lievemmin.

31.10.2021 Suomen väkiluku on 5 548 097. 

6.12.2021 Suomi juhlii 104-vuotista itsenäisyyttään.

13.1.2022  Matti Mattsson valittiin Suomen urheilugaalassa Vuoden urheilijaksi.

23.1.2022 Suomessa järjestettiin ensimmäiset aluevaalit. Kokoomus sai eniten ääniä mutta keskusta eniten paikkoja aluevaltuustoihin.

20.2.2022 Suomi voitti jääkiekossa kultaa Pekingin talviolympialaisissa 2022.

24.2.2022 Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.

26.2.2022 The Rasmus–  voitti UMK:n kappaleella Jezebel.

12.3.2022  Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmas yksikkö kytkettiin Suomen sähköverkkoon.

27.3.2022 VR keskeytti Allegro-henkilöjunaliikenteen ja VR Transpointin tavarajunaliikenteen Venäjän kanssa pakotteiden vuoksi.

5.4.2022  Jokerit ilmoitti vetäytyvänsä KHL-liigasta.

28.4.2022 Tappara voitti jääkiekon Suomen mestaruuden.

2.5.2022 Fennovoima purki sopimuksensa venäläisten kanssa Hanhikiven ydinvoimalan toimituksesta.

12.5.2022 Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

18.5.2022 Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff luovuttivat Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille.

29.5.2022 Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuskullan neljännen kerran historiassaan, ja ensimmäisen mitalinsa isäntämaana. Loppuottelu Kanadaa vastaan päättyi jatkoerässä maalein 4-3.

29.6.2022 Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Mevlüt Çavuşoğlu, Pekka Haavisto ja Ann Linde allekirjoittivat kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa Suomi ja Ruotsi mm. antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan ja sanoutuvat irti kurdian PKK, YPG, PYD -järjestöistä ja FETÖ-järjestöstä ja lakkauttavat asevientikiellot Turkkiin. Sopimusta valvomaan perustetaan maiden välinen vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi.

29.6.2022 Nato virallisesti kutsui Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi.

1.7.2022 HUS aloitti Euroopan ensimmäisen suun kautta otettavan koronaviruslääkkeen käytön.

17.8.2022  Wilma Murto voitti seiväshypyssä Euroopan-mestaruuden.

19.8.2022 Topi Raitanen voitti 3000 m estejuoksussa  Euroopan-mestaruuden.

2.10.2022 Kalle Rovanperä voitti Uuden-Seelannin rallin ja varmisti rallin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana.

31.10.2022 Suomen väkiluku on 5 561 309. 

28.11.2022 Alfa-tv:n lähetykset päättyivät Brilliance Communications Oy:n mennessä konkurssiin.

3.12.2022 Länsimetron toinen vaihe Espoon Matinkylästä Kivenlahteen avattiin liikenteelle.

6.12.2022 Suomi juhlii 105-vuotista itsenäisyyttään.

1.1.2023 Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille.

1.2.2023 Eduskunta hyväksyi uuden translain äänin 113–69. Lain merkittävimmät muutokset liittyvät sukupuolenkorjausprosessiin ja lisääntymiskyvyttömyyden vaatimukseen.

30.3.2023 Turkin kansalliskokous hyväksyi viimeisenä Naton jäsenmaana Suomen Nato-jäsenhakemuksen.

2.4.2023 Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP. Vaalien häviäjät olivat Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Vaaleissa RKP, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt säilyttivät paikkamääränsä. Vaaleissa Valta kuuluu kansalle -puolue putosi eduskunnasta.

4.4.2023  Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa sen jälkeen, kun Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto luovutti Suomen liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenille.

6.4.2023 Sanna Marinin hallitus jätti eronpyyntönsä.

16.4.2023 Olkiluoto 3 -ydinvoimala aloitti säännöllisen sähköntuotannon lähes 14 vuoden viivästymisen jälkeen.

9. - 13.5.2023  Eurovision laulukilpailu järjestettiin Ison-Britannian Liverpoolissa. Tapahtumapaikkana toimi Liverpool Arena. Suomen edustaja Käärijä sijoittui toiseksi ("Cha Cha Cha"). Kilpailun voitti Ruotsin Loreen kappaleella ”Tattoo”.

20.6.2023 Orpon hallitus nimitettiin Suomen tasavallan hallitukseksi.

23.8.2023 Wilma Murto voitti yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa seiväshypyssä pronssia, mikä oli Suomen ensimmäinen yleisurheilun MM-mitali kahdeksaan vuoteen.

25.9.2023 Opiskelijat järjestivät lukuisia mielenilmauksia ammattikorkeakouluissa ympäri Suomea. Mielenilmausten kohteena olivat Orpon hallituksen kaavailemat leikkaukset etenkin asumis- ja opintotukeen.

8.10 .2023 Suomen ja Viron väliseen Balticconnector-kaasuputkeen tuli vaurio ja se suljettiin. Asiaa selvittäneen KRP:n mukaan putken lähellä liikkuivat sen rikkoontuessa ydinkäyttöinen NS Sevmorput ja kiinalainen Newnew Polarbear.

16.10 .2023 Suomen tasavallan kymmenes presidentti Martti Ahtisaari kuoli 86-vuotiaana.

31.10.2023 Suomen väkiluku on 5 599 869. 

25.11 .2023 Presidentti Mauno Koiviston syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta ja Koiviston muistomerkki Välittäjä paljastettiin Helsingissä.

30.11 .2023  Suomi sulki Venäjän-vastaisen rajansa kahdeksi viikoksi lukuunottamatta Vainikkalan kautta kulkevaa rahtiliikennettä. Taustalla oli epäilty Venäjän hybridivaikuttamisoperaatio, jonka välineenä olivat turvapaikanhakijat kolmansista maista.

6.12.2023 Suomi juhlii 106-vuotista itsenäisyyttään.

MAAMME-LAULU

FINLANDIA

KENNEDYN SALAMURHASTA 60 VUOTTA

Yhdysvaltain 35. presidentin John F. Kennedyn (1917-1963) salamurhasta tuli tänään kuluneeksi  tasan 60 vuotta. Avoautossa istunut Kennedy ammuttiin Dallasissa Texasissa 22. marraskuuta 1963.

 Kennedyn hauta Arlingtonin hautausmaalla

 

Presidentti Kennedy oli voittanut niukalla enemmistöllä presidentinvaalit vuonna 1960. Voiton hänen edukseen ratkaisi Texasin osavaltio. Kennedyn varapresidenttiehdokas Lyndon B. Johnson oli suosittu senaattori Texasista. Vuoden 1960 vaaleissa voitto oli kuitenkin ollut äärimmäisen tiukka. Vuoden 1964 presidentinvaaleja silmälläpitäen Kennedy päätti yhdessä Johnsonin kanssa lähteä laajalle Texasin kiertueelle.

 

Kuukautta aikaisemmin Dallasissa Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Adlai Stevenson oli joutunut uhkaavaan tilanteeseen väkijoukon edessä ja Salainen palvelu oli huolestunut saattueen turvallisuudesta. Sekä presidentti Kennedy itse että presidentin turvallisuudesta vastannut salainen palvelu olivat ottaneet esille salamurhayrityksen mahdollisuuden murhapäivän aamuna.

 Kennedy limousiinissa vain muutama minuutti ennen laukauksia

 

Perjantaina 22. marraskuuta Texasin kiertue saapui Dallasiin. Autosaattue lähti lentokentältä Texasin kuvernööri John Connallyn otettua presidenttiparin vastaan ja heidän asetuttua presidentin Lincoln Continental -avoautoon. Lähes tunnin kestänyt kiertomatka keskustassa oli juuri loppumassa, kun autosaattue saapui Dealey Plaza -aukiolle puolenpäivän aikaan.

Kello 12.30 kajahtivat kuolettavat kiväärinlaukaukset kohti presidenttiä. Autosaattueen kohdalla Abraham Zapruder kuvasi autosaattuetta kaitafilmikameralla, tallentaen ainoan koko tapahtuman sisältävän kuvatallenteen. Presidentin auto hiljensi vauhtiaan ensimmäisen laukauksen jälkeen ja viimeisen laukauksen jälkeen kiihdytti nopeasti pois paikalta. Ampumisen jälkeen presidentin vaimo Jacqueline Kennedy kiirehti shokissa auton takakontin päälle poimimaan sinne lennähtäneen presidentin kallonpalasen.

 

Presidentti Kennedy kiidätettiin Parklandin sairaalaan, jossa hänet todettiin kuolleeksi. Varapresidentti Johnson vannoi presidentin virkavalan presidentin lentokoneessa, Air Force Onessa, matkalla takaisin Washington DC:hen.

 

Kennedyn murhasta Keskisuomalainen lehdessä

 

Laukaustenvaihdossa haavoittui kriittisesti myös samassa autossa etupenkillä istunut Texasin kuvernööri John Connally, joka selviytyi vammoistaan. Lääkärit totesivat jälkeenpäin, että kuvernöörin vaimo oli ottanut loukkaantuneen miehen syliinsä ja samalla auttanut rinnassa olevaa haavaa sulkeutumaan (ilmaa ei päässyt enää suoraan rintaonteloon luhistuneen oikean keuhkopussin ympärille) ja näin auttanut miehensä pelastamisessa.

Autosaattuetta seurannut James Teague sai vähäisen haavan oikeaan poskeensa seisoessaan 80 metrin päässä tapahtumapaikasta. Vamma johtui luodin aiheuttamasta kimmokkeesta sen osuessa tien reunukseen.

 

Lee Harvey Oswald Dallasin poliisin pidätyskuvassa

 

Lee Harvey Oswald pidätettiin runsas tunti murhan jälkeen dallasilaisen poliisin murhasta. Myöhemmin samana iltana häntä syytettiin myös presidentti Kennedyn murhasta. Oswald itse kiisti osallisuutensa murhaan ja väitti joutuneensa syntipukiksi. Oswald ei koskaan joutunut oikeuden eteen, sillä vain kaksi päivää myöhemmin dallasilainen yökerhonomistaja Jack Ruby ampui Oswaldin Dallasin poliisiasemalla 70 poliisin edessä, suoran tv-lähetyksen aikana.

Presidentti Johnson asetti korkeimman oikeuden puheenjohtaja Earl Warrenin johdolla komission tutkimaan presidentti Kennedyn salamurhaa. Komissio totesi 10 kuukauden tutkimusten perusteella, että Lee Harvey Oswald oli yksin vastuussa salamurhasta, eikä komissio löytänyt todisteita kotimaisesta tai ulkomaisesta salaliitosta.

Komission raporttia on kritisoitu erittäin paljon ja vuonna 1976 perustettu House Select Committee on Assassinations (HSCA) päätyi tutkimuksissaan esittämään vuonna 1979, että ampujia oli suurella todennäköisyydellä kaksi ja luoteja ammuttiin neljä; Lee Harvey Oswald ampui Carcano-kiväärillään kolme kertaa osuen toisella ja kolmannella luodilla, joka oli kuolettava. Toinen, tuntematon henkilö ampui järjestyksessä kolmannen luodin, joka ei osunut. Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian vuonna 1982 julkaiseman raportin mukaan HSCA:n akustiikkaan liittyvä johtopäätös on virheellinen, eikä akustinen aineisto raportin mukaan tue oletusta toisen ampujan olemassaolosta.

 

 

John Fitzgerald ”Jack” Kennedy (tunnettiin myös lyhenteellä JFK)

 (29. toukokuuta 1917 Brookline, Massachusetts, Yhdysvallat – 22. marraskuuta 1963 Dallas, Texas, Yhdysvallat) oli Yhdysvaltain 35. presidentti (1961–1963).

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA PÄÄTTYI 

105 VUOTTA SITTEN

Ensimmäinen maailmansota päättyi tasan 105 vuotta sitten 11.11.1918.

Ensimmäinen maailmansota Wikipediassa (linkki)

HITLERPUTSCH VOR 100 JAHREN

 HITLERIN VALLANKAAPPAUSYRITYS 8.11.1923

Sata vuotta sitten saksalaisessa oluttuvassa kuohui.

Adolf Hitler pyrki äärioikeiston mukana kaappaamaan vallan sekasortoisessa Saksassa ja epäonnistui. Vallankaappausyritys teki hänestä kuitenkin kuuluisan.

Müchenissä 8. marraskuuta 1933 natsit juhlivat oluttupavallankaappauksen vuosipäivää.

Oluttuvasta lähtenyt kahakka marraskuussa 1923 ei olisi jäänyt niin merkittävästi historiaan, ellei siinä osallisena olisi ollut mies nimeltä Adolf Hitler.

Taiteilijauran hylännyt ensimmäisen maailmansodan veteraani halusi tuolloin vallankumousta tunnettujen virkamiehien ja upseereiden mukana.

Kului kymmenen vuotta ja Hitler nousi Saksan johtoon.

Olutvallankaappauksen katunäkymä Marieplatzilla.

Oikeudenkäynnissä syytettyinä olevia. Vasemmalta: Heinz Pernet, Friedrich Weber, Wilhelm Frick, Hermann Kriebel, Erich Ludendorff, Adolf Hitler, Wilhelm Brückner, Ernst Röhm ja Robert Wagner.

Napsauta tästä tarkempaa tietoa Wikipediasta.

MONITOIMIKORVETTI

Merivoimille ollaan rakentamassa neljää uutta monitoimikorvettia.

RAUMAN telakalla aloitettiin ensimmäisen Laivue 2020 -hankkeen monitoimikorvetin rakentaminen, selviää korvetteja rakentavan Rauma Marine Constructionsin (RMC) tiedotteesta.

Laivue 2020 -hanke kattaa neljän uuden Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin rakentamisen. Monitoimikorvetit valmistetaan hanketta varten rakennetussa, uudessa monitoimihallissa.

Maanantaina 30. lokakuuta Rauman telakalla vietettiin teräksen leikkaus -seremoniaa. Seremonialla juhlistettiin rakennusvaiheen alkamista.

RMC:n tiedotteen mukaan korvetit on suunniteltu Itämeren olosuhteisiin. Niillä pitäisi pärjätä niin syysmyrskyissä kuin jäätävissä ja jäisissä keleissä. Niille ei myöskään löydy verrokkeja muualta maailmasta.

Laivue 2020 -hankkeen korveteilla on kyky merimiinoittamiseen, pinta-alusten, sukellus­veneiden ja erilaisten ilmamaalien torjuntatehtäviin sekä merioperaatioiden johtamiseen. Lisäksi niissä on tarkoitus olla huomattava valvontakyky ilmaan, pintaan ja veden alle.

– Suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota shokinkestävyyteen, melutasoihin ja veden pinnan yläpuolisen häiveen hallintaan, RMC:n projektijohtaja kommodori evp. Timo Ståhlhammar sanoo tiedotteessa.

Kotimaan tehtävien lisäksi uusia aluksia voidaan käyttää kriisinhallintatehtävissä ja osana Naton pysyviä laivasto-osastoja.

Rauma on jo pitkään ollut suomalaisen meripuolustusrakentamisen pääkaupunki. Vuoden 1990 jälkeen lähes kaikki Merivoimien käyttöön ottamat taistelualukset on rakennettu kaupungissa.

Pohjanmaa-luokalla korvataan merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Laivojen hinnaksi tulee yhteensä 1,3 miljardia euroa.

Laivue 2020 -hankkeen suora työllistämisvaikutus Suomessa on tiedotteen mukaan noin 3 600 henkilötyövuotta. Hankkeen on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2029 mennessä.

PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI ON KUOLLUT

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.[3] Ahtisaari oli ensimmäinen, joka valittiin Suomen tasavallan presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Hänet valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) ehdokkaana, mutta edellisistä presidenteistä poiketen hän tuli päivänpolitiikan ulkopuolelta.

Ennen presidenttiyttään Ahtisaari toimi muun muassa Suomen suurlähettiläänä eri Afrikan maissa ja YK:n apulaispääsihteerinä vuosina 1977–1981 sekä alipääsihteerinä vuosina 1982–1983 ja 1987–1991. Hän toimi myös kansainvälisenä rauhanvälittäjänä sekä ennen presidenttikauttaan, sen aikana että sen jälkeen, ja sai mainetta erityisesti vaikeiden rauhanprosessien vetäjänä Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Hän hoiti Namibian itsenäistymisprosessia YK:n valtuutettuna ja alipääsihteerinä ja myöhemmin muita toimeksiantoja vuonna 2000 perustamansa Crisis Management Initiative -järjestön kautta.

Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 ensimmäisenä suomalaisena ”työstään useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi”. Aiemmin samana vuonna Ahtisaari oli vastaanottanut myös Unescon rauhanpalkinnon ja Geuzenpenning-mitalin.

JOM KIPPURIN SOTA ALKOI 50 VUOTTA SITTEN

Jom kippur -sota alkoi 50 vuotta sitten

Tänään on kulunut 50 vuotta jom kippur -sodasta Israelin ja arabimaiden välillä. Egypti ja Syyria hyökkäsivät yllättäen Israeliin juutalaisen kalenterin pyhimpänä päivänä jom kippurina 6. lokakuuta 1973.

Sodan alkupäivinä arabimaiden joukot aiheuttivat Israelille tuntuvia tappioita. Israel sai kuitenkin torjuttua hyökkäyksen ja käännettyä sodan suunnan. Sota päättyi tulitaukoon 25. lokakuuta.

Sota aiheutti öljykriisin, kun Lähi-idän öljyntuottajamaat leikkasivat tuotantoaan vastareaktiona länsimaiden Israelille antamalle tuelle.

Sota myös loi olosuhteet Israelin ja Egyptin rauhansopimukselle, joka solmittiin vuonna 1979.

Wikipedia artikkeli  JOM KIPPURIN sodasta

CHILEN SOTILASVALLANKAAPPAUKSESTA 50 VUOTTA

Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappaus syrjäytti Chileä vuodesta 1970 johtaneen presidentti Salvador Allenden, joka pyrki viemään maata kohti sosialismia. Valtaan nousi Chilen sotilasjuntta. Kaappaus oli nopea ja väkivaltainen. Kenraali Augusto Pinochetin johtamat joukot valtasivat Chilen presidentin palatsin aseistettujen joukkojen tuella. Pinochetin valtakaudella surmattiin tai katosi noin 3 000 vasemmistolaista tai heiksi epäiltyä ihmistä. Chile oli harvoja Etelä-Amerikan maita, joissa oli pitkään vallinnut demokratia. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (CIA) tuki väkivaltaista kaappausta, koska se halusi estää Chilen muuttumisen sosialistiseksi.

CHILE 1973: vallankaappaus Wikipediassa

PÄHKINÄSAAREN RAUHA 1323

Pähkinäsaaren rauhan muistokivi Pähkinäsaaressa, Pähkinälinnassa

Eilen tuli täyteen tasan 700 vuotta siitä, kun Suomen itäraja määriteltiin ensimmäisen kerran.

Ruotsin ja Venäjän edeltäjävaltio Novgorodin edustajat kokoontuivat tekemään rauhaa vuonna 1323 Pähkinäsaareen Nevajoen Laatokan vastaiselle suulle elokuun 12. päivä.

Rauhanteon takapiruina ja kirittäjinä toimivat Itämeren kauppaa tuolloin hallinneen Hansaliiton gotlantilaiset kauppiaat.

Rauha solmittiin erityisesti turvaamaan vakaata kauppaa itäisellä Suomenlahdella ja Nevalla.

Ennen rauhaa kauppa oli sujunut huonosti, koska Ruotsin ja Novgorodin valtapyrkimykset tärmäsivät alueella. Sotaretkiä tehtiin puolin ja toisin ja molemmat osapuolet olivat myös linnoittaneet asemiaan alueella. Ruotsi oli aloittanut Viipurin linnan rakentamisen 1200-luvun lopulla ja Novgorodilla puolestaan oli linnoitus Pähkinäsaaressa.

Jälkipolville säilyneiden tietojen mukaan ”ikuinen rauha” solmittiin ristiä suutelemalla. Alkuperäisiä asiakirjoja rauhansopimuksesta ei ole säilynyt. 

Vallitsevan käsityksen mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajalla oli kaksi haaraa. Punaisella kiistaton rajan kulku, katkoviivalla rajan molemmat haarat ja harmaalla 1500-luvulla käytössä ollut aluejako Jarl Gallénin ja John Lindin mukaan.

Lisää tietoa Pähkinäsaaren rauhasta Wikipediasta

OPERATION GOMORRAH

Operaatio Gomorrah oli koodinimi sarjalle brittiläisten ja yhdysvaltalaisten toisen maailmansodan aikaisia ilmahyökkäyksiä Hampuriin 24. heinäkuuta – 2. elokuuta 1943. Se oli aikanaan ilmasodankäynnin historian raskain hyökkäys. Operaation nimi tulee Raamatun kertomuksesta Sodoman ja Gomorran kaupunkien tuhosta.

Operaation muotoili alun perin brittiläinen ilmamarsalkka Arthur Harris. Se toteutettiin Kuninkaallisten ilmavoimien ja Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien (erityisesti 8th Air Force Bomber Command) yhteisoperaationa, jossa nämä suorittivat kolme päivää ja kaksi yötä kellon ympäri kestävän pommitustehtävän: päivällä hyökkäsivät yhdysvaltalaiset, pimeän aikaan britit.

28. heinäkuuta vastaisena yönä pommitukset huipentuivat tulimyrskyyn. Ensin talojen rakenteita rikottiin (eli ”avattiin”, kuten asia operaation suunnitelmissa ilmaistiin) räjähdyspommeilla ja sitten niihin pudotettiin palopommeja. Tulimyrskyn syntyyn vaikuttivat epätavallisen lämmin sää sekä hyökkäysten suunnittelu niin, että kaupungin palokunnat jäivät loukkuun kaupungin keskustaan kun pommituksia jatkettiin palopommeilla keskustan ympärillä. Valtava pintapalo (kaikkiaan noin 20 km² syttyi) aikaansai jopa 65 m/s tuulia sekä jopa 800 °C:n lämpötiloja. Myrskytuuli tempasi mukaansa puita, kattoja ja ulkona olevia ihmisiä. Katujen päällyste syttyi kuumuudesta ilmiliekkiin. Kuumuus ja hapen puute surmasivat paljon myös pommisuojiin hakeutuneita.

Operaatio Gomorrah johti noin 35 000–45 000 kuolemaan ja muihin henkilövahinkoihin 125 000:lle sekä jätti yli miljoona siviiliä asunnottomiksi. Pommeja pudotettiin yhteensä lähes 10 000. Liittoutuneiden tappiot olivat vähäiset.

RUSSIA vs. UKRAINE and CHINA vs. TAIWAN

The Bear is in trouble and the Dragon is wise enough to wait!

Курск 1943

 KURSK 1943

Tänään tulee täyteen 80 vuotta maailman suurimmasta panssaritaistelusta, jonka loppuratkaisu käytiin 12. heinäkuuta 1943 Prohorovkassa Harkovan pohjoispuolella. Varsinainen taistelu alkoi jo 4.7.1943.

Kurskin taistelu - 80 vuotta sitten

Saksalaista jalkaväkeä ja Panzer VI (Tiger I)

Kurskin taistelu heinäkuussa 1943 oli sodankäynnin historian suurin panssarivoimien yhteenotto. Saksalaisten hyökkäyksen (operaatio Zitadelle) juuret juontuivat katastrofaalisesta alkuvuodesta 1943, jolloin Neuvostoliitto tuhosi 6. armeijan Stalingradissa ja uhkasi sotamarsalkka Erich von Mansteinin Armeijaryhmä Donia.

 Neuvostoliittolaisia T-34 panssarivaunuja ja pst-tykki

Von Mansteinin tehokas vastahyökkäys kuitenkin tuhosi neuvostoliittolaisten hyökkäysten kärjet 18.2. - 18.3., minkä jälkeen itärintamalla alkoi seesteinen vaihe, kun uupuneet osapuolet järjestivät hajonneita joukkojaan odotettavissa olevaan kesäkampanjaan.

Neuvostoliittolainen pikakivääriasema

  

KURSKIN TAISTELU LYHYESTI

Manstein ja hänen kenraalinsa suunnittelevat taistelua

Ketkä:

Eräät sotamarsalkka Gunther von Klugen (1881-1944) Keskisen armeijaryhmän ja sotamarsalkka Erich von Mansteinin (1887.1973) Eteläisen armeijaryhmän osat vastaan marsalkka Konstantin Rokossovskin (1896-1968) Keskinen rintama ja marsalkka Nikolai Vatutinin (1901-1944) Voronezin rintama ylipäällikkö, marsalkka Georgi Zukovin (1896-1974) komennossa.

Kenraali KK Rokossovsky ja kenraalimajuri Telegin etulinjassa ennen taistelujen alkua.

Mitä:

Saksa pyrki vuoden 1943 strategisella offensiivillaan eliminoimaan mutkan, joka oli muodostunut rintamaan Kurskin kaupungin kohdalle.

Missä:

Kurskin tärkeän rautatieristeyksen seudulla Ukrainassa 800km Moskovasta etelään.

Milloin:

4. –13.7.1943

Miksi:

Saksalaisilla oli voimavarat vain rajoitettuun hyökkäykseen idässä ja he tarvitsivat voiton saadakseen liittolaisten horjuvan luottamuksentakaisin. Kurskin mutka tarjosi saksalaisille saavutettavalta vaikuttavan strategisen tavoitteen.

Tulos:

Saksan hyökkäys epäonnistui, ja Neuvostoliiton vastahyökkäys antoi pohjan Puna-armeijan muille operaatioille vuonna 1943. Idässä strateginen aloite siirtyi lopullisesti Neuvostoliitolle.

Kursk 1943 - saksalaisten offensiivi

Saksalaissotilaiden tupakkatauko juoksuhaudassa

Taistelujen kulku

Maaliskuun taistelujen jäljiltä Kurskin rintamaan jäi saksalaisten puolelle ulkoneva iso mutka. Saksan ylin johto päätti aloittaa seuraavan offensiivinsa koodinimeltä Zitadelle (Linnoitus). Hyökkäämällä tähän kiilaan kahdella pihtiliikkeellä pohjoisesta ja etelästä saksalaiset toivoivat voivansa saartaa ja tuhota suuren vihollisjoukon, sillä kesäkuun alussa pullistumaa puolusti kokonaista 850 000 neuvostosotilasta. Lisäksi puolustusasemat olivat porrastettu useaan kertaan ja suojattu 1500 miinalla per kilometri.

4.heinäkuuta 1943 sotamarsalkka Erich von Mansteinin eteläinen armeijaryhmä aloitti valmistelevat hyökkäykset kiilan etelänurkasta. Mansteinin joukkoon kuului 20 divisioonaa ja 1 405 panssaroitua taisteluajoneuvoa, jotka kenraali Werner Kempfin erillisosasto ja kenraalieversti Hermann Hothin 4. panssariarmeija olivat tarkoitukseen valinneet. Seuraavana aamuna keskiselle armeijaryhmälle alistettu kenraali Walter Modelin 9.armeija aloitti hyökkäyksen kiilan pohjoislaidalta. Modelin joukkoon kuului kuusi mekanisoitua ja 14 jalkaväkidivisioonaa sekä 1 840 panssaroitua taisteluajoneuvoa. Saksalaiskomentajat toivoivat, että nämä kaksi hyökkäystä yhyttäisivät toisensa Kurskissa ja yli 670 000 vihollista jäisi saarroksiin. Onnistuessaan operaatio Linnoitus saisi vangiksi suuuremman joukon vihollisia kuin mikään itärintaman lukuisista moteista.

"Tiikerit" siirtymässä taistelualueelle

(503:s raskas tankki pataljoona)

Ennaltaehkäisevä isku

Varhain heinäkuun 5. päivän aamuna Modelin 9. armeijan jalkaväen kärkijoukot hyökkäsivät Neuvostoliiton ensimmäiselle puolustuslinjalle kiilan pohjoisnurkassa. Neuvostojoukkojen tiedustelu oli kuitenkin saanut selville Modelin joukkojen hyökkäysajankohdan, ja ne aloittivat kiivaan tykkitulen saksalaisten asemiin häiritäkseen hyökkäystä.

Vahvalla kaikkien aselajien yhteishyökkäyksellä Modelin joukot onnistuivat etenemään 10 km etelään neuvostojoukkojen puolustusasemiin. Samana päivänä alkoi myös saksalaisten päähyökkäys kiilan etelälaidalla. Iltaan mennessä Hothin joukot olivat toistuvista kiivaista hyökkäyksistään huolimatta edenneet vain 10 km. Vielä pahempaa oli, että Kempfin panssarikärki ei ollut idempänä onnistunut edes murtautumaan neuvostojoukkojen puolustuslinjan läpi vihollisen sitkeän vastarinnan takia. Niinpä 9. armeijan joukot rynnäköivät 6.-9.heinäkuuta yhä uudestaan vihollisen toiseen puolustuslinjaan saadakseen haltuunsa tärkeän Olhovtkan harjanteen alueen. Vihollisen panssarivoimien pontevat vastahyökkäykset estivät kuitenkin Modelin joukkoja valtaamasta avainasemassa olevaa Ponyrin kylää. 10.-11. heinäkuuta vielä voimakkaammat neuvostojoukkojen vastahyökkäykset pysäyttivät Modelin uupuneiden joukkojen etenemisen. Modelin eteläsuuntainen liike oli siis viikon kiivaasta rynnäköinnistä huolimatta onnistunut etenemään vain 16 km vihollisen kerrospuolustuksen sisään. Mutta pahempaa olil tulossa, sillä 12. heinäkuuta alkaneet voimakkaat vastahyökkäykset pakottivat Modelin kärkijoukot luopumaan edeltävinä päivinä valtaamastaan alueesta. Saksalaisten isku pohjoispuolella oli epäonnistunut surkeasti.

Neuvostoliittolainen jalkaväki hyökkää T-34 vaunujen tukemana

Prohorovkan taistelu

Samaan aikaan eli 6.-9. heinäkuuta Saksan panssarivoimien hyökkäykset etelärintamalla olivat vähitellen ajaneet puna-armeijaa sen vastaiskuista huolimatta taaksepäin kohti Prohorovkan ja Obojanin kyliä. Kenraalieversti Hausserin II-SS-panssariarmeijakunta eteni täällä pisimmälle ja varmisti asemansa, mutta Kempfin panssarit idässä eivät onnistuneet yhtä hyvin, mikä jätti Hausserin sivustan alttiiksi neuvostojoukkojen vastaiskuille..

10.heinäkuuta saksalaispanssarit tunkeutuivat osaksi Neuvostoliiton kolmannen puolustuslinjan läpi ja lähestyivät Obojania ja Prohorovkaa. Tämä takaisku sai neuvostoarmeijan tuomaan paikalle parhaimman reservinsä, 5. kaartin panssariarmeijan, pysäyttämään saksalaisten etenemisen. Seurasi valtava taktinen panssaritaistelu, joka käytiin 12. heinäkuuta Prohorovkan luona, kun 805 neuvostopanssaria ja 495 saksalaisvaunua iskivät yhä uudelleen yhteen. Aikaisin aamulla neuvostopanssarit kävivät saksalaisen II SS- ja III panssariarmeijakunnan kimppuun juuri kun näiden divisioonat järjestyivät etenemään Prohorovkan kylään. Tietäen, että Saksan armeijan uusimmat Panther- ja Tiger-panssarivaunut pystyivät ampumaan erinomaisesti hyvin etäältä, neuvostopanssarit ryntäsivät lähemmäksi, jotta välimatka lyhenisi. Sekasortoiset yhteenotot kestivät lähes koko päivän, ja neuvostopanssarien vastaiskut estivät saksalaisia etenemästä Prohorovkan läpi pohjoiseen ja valtaamasta tätä aiemmin harmitonta kyläpahasta. Neuvostojoukot menettivät taistelusssa 412 panssarivaunua ja saksalaiset 149. Vaikka tästä voisi päätellä, että yhteenotto oli taktinen voitto saksalaisille, se oli heille itse asiassa strateginen fiasko. Taistelu aiheutti saksalaisille kalustotappioita, joita heidät oli vaikea korvata, mutta se myös riisti heidän hyökkäysoperaatioltaan viimeisenkin terän. Hitler tajusi tämän ja päätti 13. päivä peruuttaa Operaatio Linnoituksen. Päätöksen motivaationa oli kuitenkin myös Hitlerin halu siirtää parhaat panssarijoukkonsa Kurskin alueelta Sisiliaan torjumaan länsiliittoutuneiden maihinnousuja. 13-24. heinäkuuta Hothin ja Kempfin joukot joutuivat käymään sitkeitä perääntymistaisteluja kiivaasti hyökkääviä neuvostojoukkoja vastaan päästäkseen takaisin alkuperäisiin asemiinsa. Operaatio Linnoituksen epäonnistuminen tuli saksalaisille kalliiksi, sillä he kärsivät 883 taistelupanssarin ja 54 100 miehen tappiot saaden haltuunsa vain muutaman kilometrin merkityksetöntä maata. Saksan itärintaman armeija ei oikeastaan koskaan toipunut tästä fiaskosta.

Kaatuneita saksalaissotilaita ja palava Pzkw IV

Linnoitus sortuu

Saksan armeijalla oli kuitenkin edessään vielä pahempaa. Neuvostoliitto piti operaatio Linnoituksen pysäyttämistä vastakoordinoidun strategisen vastoffensiivin alkuvaiheena. Niinpä puna-armeija aloitti 12.heinäkuuta oman vastaoffensiivinsa, Operaatio Kutuzovin, Modelin joukkojen suojatonta pohjoista sivustaa vastaan, joka oli juuttunut kahakoimaan kiilan pohjoislaidalle. Hyökkäys heidän 2.panssariarmeijaansa vastaan yllätti saksalaiset, joiden huomio oli edelleen operaatio Linnoituksessa. Niinpä neuvostojoukkojen ripeä eteneminen länteen uhkasi katkaista saksalaisten huoltoyhteydet. Muuta vielä pahempaa oli tulossa kun Neuvostoarmeija 3. elokuuta alitti Voronezin ja arorintaman Offensiivin nimellä Operaatio Rumjantsev saksalaisten 4.panssariarmeijaa ja Kempfin erillisosastoa vastaan. Sen tarkoituksena oli eliminoida Kurskin kiilan etelälaita. 7. elokuuta nopeasti etelään edenneet neuvostopanssarit olivat vallanneet Harkovan kaupungin. Seuraavina viikkoina puna-armeija laajensi nämä operaatiot suureksi strategiseksi vastaoffensiiviksi Dneprjokea kohti.

Neuvostoliittolainen raketinheitin patteri tulittaa

(Katyusha)

 Kursk (eikä Stalingrad) oli todennäköisesti sodan tärkein käänne, joka varmisti Saksan tappion 1945.

 Tuhoutunut massiivinen Ferdinand ja kaatunut saksalaissotilas

KURSKIN TAISTELUN PANSSARIVAUNUT

Saksalaiset

Raskaan panssarivaunun kehittäminen oli alkanut ennen operaatio Barbarossaa. Sitä ei ollut aiottu saksalaisen panssaridivisioonan pääaseeksi, vaan sitä käytettiin lähinnä itsenäisissä pataljoonissa läpimurtoihin. Vuosina 1942-1944 valmistettiin vain 1354 Tigeriä. Vaunu joutui tuleen ensimmäisen kerran syksyllä 1942 ja se sai pian kuuluisuutta. 

Vaunu kehitettiin toimimaan panssarirykmenttien tulitukena. Vaunun ensimmäiset muunnelmat oli aseistettu lyhyellä 7,5 cm:n tykillä, jolla oli rajallinen panssarinläpäisykyky, mutta joka kykeni laukaisemaan paljon raskaampia sirpalekranaatteja kuin panssarirykmenttien muut vaunut. Vasta saksalaisten törmättyä T-34/76:iin Panzer IV sai toimia panssarintorjujana. Silloin se varustettiin pitkällä 7,5 cm:n kanuunalla, jolla oli hyvä panssarinläpäisykyky, ja siitä tuli Saksan panssarivoimien "työhevonen". Kaikkiaan vuosina 1942-1945 valmistettiin runsaat 7500 vaunua pitkällä 7,5 cm:n tykillä

Panther-vaunu kehitettiin saksalaisten panssarirykmenttien uudeksi päävaunuksi saksalaisten törmättyä T-34:ään. Panther oli huomattavasti soveltuvampi joukkotuotantoon kuin Panzer IV ja Tiger. Vaunun ensimmäinen suoritus rintamalla oli Kurskin taistelu. Panther hallitsi taistelukenttiä vuosina 1944-1945, mutta se ei riittänyt auttamaan saksalaisia. Vuosina 1943-1945 valmistettiin lähes 6000 Pantheria.

Porsche menetti tilaisuuden valmistaa Tigeriä, mutta sotavoimat päätti tuottaa 90 raskasta panssaritorjuntavaunua Porschen suunnittelemalle rungolle. Vaunut (yhtä lukuunottamatta) joutuivat ensimmäisen kerran tuleen Kurskissa kesällä 1943. Neuvostoliittolaisissa kuvauksissa itärintaman taisteluista tämä vaunu minitaan aika usein verrattuna siihen miten vähän niitä valmistettiin.

Neuvostoliittolaiset

Tällä vaunulla, jota puna-armeija sai Yhdysvalloista niin sanottuna vuokralaina-apuna, oli niitattu panssarilevy, jollaisista neuvostoliitolaiset ja saksalaiset panssrivaunuvalmistajat olivat siinä vaiheessa jo luopuneet. Suoran osuman sattuessa vaunuun niitit saattoivat lentää vaunun sisällä kuin ohjukset ja haavoittaa miehistöä. Lisäksi vaunun ulkomuoto, maalle nostettu panssarilaiva, osoittautui tehottomaksi. Yhdysvallat valmisti runsaat 6 200 vaunua, kunnes tuotanto lakkasi joulukuussa 1942.

Syntyessään 1941 T-34 edusti aivan uudenlaista ajattelua panssarivaunun suunnittelussa, varsinkin kaltevalla etupanssarillaan. Sillä oli kuitenkin yksi puute, nimittäin että vaununjohtaja sai toimia myös lataajana. Sodan aikana valmistettiin suuri määrä T-34:iä, runsaat 35 000 kappaletta 76 mm:n tykillä, ja se oli Neuvostoliiton panssarivoimien päävaunu vuosina 1942-1944. Vuonna 1944 joukot saivat raskaamman ja paremman muunnelman, T-34/85:n, jota valmistettiin 11 000 kappaletta. 

Tämän  raskaan vaunun (joka sai nimensä puolustusministeri Kliment Vorosilovin mukaan) aikaisemmat muunnelmat olivat kesällä 1941 yllättäneet hyökkäävät saksalaisjoukot, joilla ei ollut lainkaan sellaisia panssaritorjunta-aseita, jotka pystyivät lävistämään vaunun panssarin. Mutta vähitellen saksalaiset saivat tykkejä jotka pystyivät ampumaan KV-vaunua. KV:n tuotanto oli loppumassa kesällä 1943, se oli liian raskas ja sillä oli vaikeuksia selvitä uusista saksalaisvaunuista. Kaikkiaan valmistettiin runsaat 4 200 vaunua. 

  

Tuhoutuneita neuvostotankkeja

( amerikkalaisvalmisteinen M3 Lee)

Neuvostosotilaat tutkivat tuhottua Pantheria


Kurskin taistelu - The battle of Kursk

Artikkelin lähteet: Toisen Maailmansodan Suuret Taistelut/Chris Mann, Historian suurimmat panssaritaistelut/Stephen Hart, Toisen Maailmansodan Historia-osa III/Eddy Bauer, Kurskin taistelu-Historian suurin panssaritaistelu/Anders Frankson ja Niklas Zetterling

Kuvat ja Video: Internet ja Youtube