GLOSTER GLADIATOR - The last biplane fighter of the RAF

SUOMEN ILMAVOIMIEN LENTOKONEET

Gloster Gladiator

KEHITYS

Gloster Gladiator oli Ison-Britannian ilmavoimien viimeinen kaksitasohävittäjä. Se kehitettiin H.P.Follandin johdolla Gloster Gauntlet -hävittäjästä tyyppimerkinnällä S.S.37 ja sen ensilento lennettiin 12.9.1934. Se oli varustettu 530 hv:n Mercury IV-moottorilla ja siinä oli avo-ohjaamo. Ensimmäinen tuotantomuunnos Gladiator I otettiin palveluskäyttöön helmikuussa 1937. Se oli varustettu 830 hv:n Mercury IX- moottorilla ja avo-ohjaamo oli korvattu katetulla.  Koneesta tehtiin vielä uudempi Gladiator II-muunnos. Gladiator oli tuotannossa elokuuhun 1939 saakka ja niitä valmistettiin laivastomuunnos Sea Gladiator mukaan luettuna 747 kappaletta.

Tyyppi oli  Britannian lisäksi käytössä Australiassa, Belgiassa, Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Irakissa, Irlannissa, Kiinassa, Kreikassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Suomessa.

Gloster Gladiator Mk I of 73 Squadron, Kuninkaalliset ilmavoimat - 1938

Toisen maailmansodan alkaessa laivuekäytössä Englannissa oli 157 konetta. Koneita oli käytössä muillakin sotanäyttämöillä ja Gladiatoreita käytettiin taistelutehtävissä Pohjois-Afrikassa vuoden 1942 alkuun saakka.

Toisessa maailmansodassa Gladiator oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Panssarointi puuttui, polttoainesäiliö oli suojaamaton ja aseet häiriöherkkiä. Ketteryyttä lukuun ottamatta suoritusarvot olivat vaatimattomia.

Eniten ilmavoittoja Gladiatorilla on saavuttanut Squadron Leader Marmaduke Thomas Pattle (80 ja 33 Sqn RAF), joka saavutti 15 ilmavoittoa Gladiatoreilla.

HANKINTA SUOMEEN

Talvisodan sytyttyä kuumeiset konehankinnat johtivat 12.12.1939 30 Gladiator II-koneen tilaamiseen Englannista. Koneista saatiin lahjoituksena 10 ja loput ostettiin. Koneet toimitettiin laivalla Ruotsiin missä ne koottiin Centrala Verkstaden Malmslättissä. Neljä ensimmäistä konetta saapui Suomeen 18.tammikuuta 1940 ja viimeiset 16.helmikuuta 1940.

TALVISOTA

Sodan kestäessä Gladiatorit toimivat useana osastona Utista, Mensunkankaalta, Kajaanin, Kuluntalahdelta, Joutsenosta ja Ruokolahdelta. Talvisodan aikana LLv 26 saavutti tyypillä 34 ilmavoittoa noin 600 sotalennolla ja meneti taisteluissa 11 konetta sekä kuusi ohjaajaa.

Lisäksi talvisodassa toimi Pohjois-Suomessa ruotsalainen vapaaehtoinen Flygflottilj 19 jolla oli käytössä 12 Ruotsin ilmavoimien Gladiatoria suomalaisin tunnuksin. Laivue vastasi Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta ja tuhosi kahdeksan vastustajaa ilmassa ja kolme maassa menettäen kaksi Gladiatoria.

JATKOSOTA

Jatkosodassa Gladiatoreita käytettiin tiedustelutoiminnassa. Jatkosodassa niillä saavutettiin yksi ilmavoitto ja menetettiin 10 konetta kolmen ohjaajan saadessa surmansa.

Viimeinen lento tyypillä lennettiin 20.2.1945.

Gl-252 suksilla varustettuna. Oli myöhemmin esim -43 1/Lelv 16:n kone Karhumäessä.

TEKNISET TIEDOT

Gloster Gladiator II on yksipaikkaienn metallirakenteinen hävittäjä. Verhous oli eturunkoa lukuun ottamatta kangasta. Voimalaite oli Bristol Mercury VIIIA, 9-sylinterinen ilmajäähdytteinen tähtimoottori, teho 840 hv. Aseistus: Neljä 7,7 mm:n Browing-konekivääriä, joista kaksi tahditettuina rungon sivuilla ja kaksi vapastiampuvina alatasossa. Kärkiväli: 9,83 m, pituus 8,36 m, korkeus 3,53 m,tyhjäpaino 1560 kg, lentopaino 2200 kg, huippunopeus 414 km/h, nousuaika 5000 metriin n. 7 min, lakikorkeus 10 200 m, lentomatka 715 km

Artikkelissa olen käyttänyt seuraavia lähteitä: Timo Heinonen/Hannu Valtonen: Albatrossista Pilatukseen, Suomen sotilaslentokoneet 1918-2010, Kalevi Keskinen/Kari Stenman:Suomen Ilmavoimien Historia 25, Hurricane&Gladiator