Aselajeja

Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori

lauantai 27. tammikuuta 2018

SISÄLLISSODASTA 100 VUOTTA


Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset. Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia.

Valkokaartilaisia.

Punakaartilaisia.

Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen, valtiovallan hajoamisen kautta, johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta.


Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Venäjä tuki suomalaisia punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita. Saksan armeija tuki valkoisia hyökkäyksellä Etelä-Suomeen, noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin. Sodan ratkaisutaistelut käytiin Etelä-Suomen kaupungeissa maalis-huhtikuussa 1918; valkoiset joukot valtasivat Tampereen ja Viipurin, saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja Lahden. Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa 1918 päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen. Saksa liittyi sotaan vasta huhtikuussa. Liittyminen lyhensi sotaa ja pelasti mm. Helsingin tuhoisilta taisteluilta.

Saksalainen konekivääri miehistöineen helsingissä.

Valkoisia asemissaan Vilppulankoskella.

Punaisten panssarijuna Toijalan asemalla.


Valkoisia Ruovedellä asemissaan.

Punakaartilaiset harjoituksissa.

Valkoisten tykistöä Lempäälässä.


Punakaartin lentokoneita.

Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningas­kunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.

Antautuvia punaisia Helsingin Pitkälläsillalla.



Saksalaiset ja valkoiset saattavat punavankeja.

Vangittuja punaisia Viipurissa.

Mannerheim ottaa vastaan voittajien paraatia Helsingissä.



Suomen kuninkaaksi kaavailtu Friedrich Karl, Hessenin maakreivi.

Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg.


Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua.  Kaikkiaan sisällissota vaati noin 37 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa menehtyi lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.

Kahden punavangin teloitus.

Teloitus Santahaminassa.


Teloitettuja naiskaartilaisia.

Teloitettuja punaisia Tampereen peltimakasiineilla asemarakennuksen takana.


Hennalan vankileiri Lahdessa.

Vankeja Susisaaressa.


Naisvankeja Tampereella.

Tuhottua Tammelan kaupunginosaa Tampereella.




Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti kriminaaleina. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen väestöryhmien kesken.




Blogitekstin lähde: Wikipedia
Kuvat: Internet

lauantai 6. tammikuuta 2018

OPERAATIO KAGAALI


Sisällissodan kirjallinen ”tutkiminen” sen kun jatkuu ja jatkuu. Nyt tutkin tapahtumia kaunokirjallisuuden keinoin. Juuri lopettelemani kirja, Operaatio Kagaali, kertoo tapahtumista sisällissodan ajalta ja hiukan myös ennen sitä. Eugen Schaumanin suorittamalla kenraalikuvernööri Bobrikovin murhalla alkaa tämä opus. Tietenkin siitäkin on kerrottu hieman erilainen versio. 
Suurimmaksi osaksi tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin ennen sisällissotaa ja sen ajalle. Helsinkihän oli punaisten hallussa aina huhtikuulle 1918 asti jolloin saksalaiset valtasivat sen. 
Kirjan pääaiheena on maanalainen vastarinta miehitetyssä kaupungissa. Muuallakin kuljetaan kuin Helsingissä; kuten esim. Puolassa ja Virossa, mutta Suomen pääkaupunki on tämän jännitysromaanin varsinainen tapahtumien pääpaikka. Tapahtumiin ottaa osaa oikeita historian henkilöitä aina Mannerheimista ja Svinhuvudista lähtien.

Kirja oli mielenkiintoinen lisä viime aikojen kirjavalikoimaani. Hyvin oli opus tehty ja kirjoitettu, ja mielestäni kirja oli helppolukuinen; siis minulle aikatauluuni ja jaksamiseeni sopivasti mitoitettu.

Alla olevien kustantajan antamien tietojen saattamana suosittelen tätä Ville Kaarnakarin kirjoittamaa "Kagaalia" kaikille historiasta kiinnostuneille ja miksei muillekin.

Tähän ei kuitenkaan sisällissodasta lukeminen jää vaan olen jo siirtynyt takaisin tietokirjallisuuden pariin. Työn alla on nyt Heikki Ylikankaan kirjoittama Tie Tampereelle. Siitä tarinoin myöhemmin, jos katson sen aiheelliseksi tai laiskuudeltani viitsin kirjoittaa muutaman rivin.


*********************************************

OPERAATIO KAGAALI



Miksi Helsinki selvisi kansalaissodasta paljon pienemmillä vaurioilla ja uhreilla kuin Tampere? 
1904: Kenraalikuvernööri Bobrikov murhataan Helsingissä. Mutta kuka on Senaatin rapussa Eugen Schaumanin lisäksi oleva toinen mies? 

1914: Itsenäisyysmielinen Antto Alftan tapaa sahatavarakauppias Frank Relanderin Varsovassa ja pyytää tätä hankkimaan aseita suomalaisille aktivisteille. Molemmilla on yhteyksiä Kagaaliin, maanalaiseen järjestöön, joka haluaa eroon Venäjän keisarikunnasta. 

1918, 18.1.: Suomen hallituksen virallisen armeijan ylipäällikkö C. G. Mannerheim tapaa Varsovan aikaisen tuttavansa Frank Relanderin ja pyytää tätä salaiseen tehtävään. Henkiin herätetyn Kagaalin on aika toimia, koska valkoisten ja punaisten välit ovat kiristyneet pisteeseen, josta ei ole rauhanomaista ulospääsyä. 

Suomalaisille Kagaali on merkittävä itsenäistymistä kannattava salainen organisaatio. Venäläisille se on terrorismijärjestö. Frank Relander suostuu Mannerheimin ehdottamaan tehtävään, millä on kauaskantoisia seurauksia.


Kustantaja:
Tammi
Julkaisu:
Elokuu 2017 
Sivumäärä:
442 s.
Kannen suunnittelija:
Juri Patrikainen
Sarja:
Operaatio
Kategoria:
Kotimainen kaunokirjallisuus, Jännitys
Kirjastoluokka:
84.2
EAN:
9789513196370