MAINIO PIKKU SOTA

Jälleen löysin mainion kirjan. Olin tietoinen näistä tapahtumista vain etäisinä muistikuvina joidenkin muiden teosten sivuilta – kuten esim. Itämeri sotanäyttämönä. Tämä opus tuli ahmittua aika nopeasti. Mukana oli myös kiva otos valokuvia ajankuvan täydennykseksi.

****************

MAINIO PIKKU SOTA - Brittilentäjät Suomessa 1919

Kesäkuussa 1919 Englannin kuninkaallisen laivaston osasto ankkuroitui Koiviston kirkonkylän edustalle Suomenlahdella - julkisuudessa sen tiedotettiin olevan vain vierailulla. Kun risteilijöiden, hävittäjien, miinanraivaajien ja sukellusveneiden määrä alkoi lähennellä kolmeakymmentä ja kun englantilaisten merisotilaita oli paikalla tuhansia, ymmärsivät ainakin paikalliset asukkaat, ettei kyse ollut pelkästä vierailusta.Heinäkuussa Koivistonlahdelle lipui brittiläinen lentotukialus mukanaan yli satamiehinen kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n osasto. Opettaja Roihan perunamaalle raivattiin lentokenttä ja läheiseen Sudensaareen perustettiin tukikohta vesitasoille. Pian lentokoneiden moottoreiden pauke kaikui Koivistonlahdella, ja sitten kirkkomaalle kaivettiin jo ensimmäiset englantilaisten sankarihaudat. RAF pommitti Suomesta käsin Neuvosto-Venäjää lumentuloon saakka.Mainio pikku sota kertoo, miksi Englanti pommitti Kronstadtia ja Petrogradin ympäristöä, vaikka maiden välillä ei ollut sotaa ja vaikka Britannia oli viisivuotisen maailmansodan loppuun uuvuttama? Keitä RAF:n lentäjät olivat ja millaista oli heidän arkensa Koivistolla? Millaista yhteistyötä britit tekivät Suomen ilmavoimien kanssa? Entä miten Neuvosto-Venäjä ja sen puolesta taistelleet punaiset suomalaislentäjät vastasivat?Brittilentäjien operaatio oli vain pieni luku Englannin 1900-luvun historiassa, mutta sen merkitys Suomelle oli suurempi. Tapahtumat polttivat Stalinin ja neuvostojohdon mieleen perustellun epäilyksen siitä, että suurvallat voivat jatkossakin käyttää Suomea sillanpääasemana hyökätessään Neuvostoliittoon. Niinpä talvisodan alkusoitto soitettiin Koivistolla vuonna 1919.

    Kirjailija:

    Mikko Ylikangas

    Alaotsikko:

    Brittilentäjät Suomessa vuonna 1919

    Kieli:

    suomi

    Julkaistu:

    2016-01 

    ISBN:

    9789523002500

    Kustantaja:

    Atena

    Sivumäärä:

    391

    Paino:

    838 grammaa 

(ADLIBRIS- kirjakaupan esittely)

****************

Brittien lentäjä-ässät kävivät sotaansa Suomesta 1919

Legendaarinen Sopwith Camel -lentokone lentää Koivistolahden yllä. Alla näkyy ankkurissa olevia sota-aluksia.

Suomenlahden pohjukassa nähtiin elokuussa 1919 aivan uudenlaista sodankäyntiä. Punalaivaston tukikohtaa Kronstadia vastaan iskivät yhtä aikaa lentokoneet ja torpedoveneet.

HURJASSA operaatiossa torpedoveneet ajoivat suoraan satama-altaaseen tuhoamaan sotalaivoja. Torpedot osuivat kolmeen alukseen, jotka vaurioituvat pahoin. Punaisten merisotilaiden tulessa tuhoutui kolme torpedovenettä. Kartat hyökkäystä varten hankki agentti Paul Dukes, yksi fiktiivisen James Bondin esikuvista.

17-metrinen CMB-vene pystyi kuljettamaan kaksi torpedoa.

Brittien uhkarohkean torpedohyökkäyksen Kronstadissa upottama sotalaiva Pamjat Azova.

Lentokoneet ja torpedoveneet olivat brittiläisiä, mutta ne lähtivät Suomesta. Veneet toimivat Terijoelta käsin, lentokoneet Koiviston saarelta, jonka rannassa seisoi lentotukialus Vindictive. Koivistolla oli myös lentokenttä, jonka britit olivat alunperin vuokranneet ”jalkapallo- ja rugbykentäksi”. Myös näitä alueella todella harrastettiin.

Brittilentäjät rentoutuvat. Oikealla porraskiven päällä istuva Fred Cardwell, joka sai surmansa kun tähystyspallona toimivan kaasupallon tähystäjä ampui hänet alas. 

Koivistolaiset käyvät kauppaa brittäläisen lentotukialus Vinditiven kyljessä. Brittisotilaat toivat vaurautta pula-ajasta kärsiville paikallisille.

Brittien sotaretkestä Suomenlahdella kertoo Mikko Ylikankaan uusi kirja Mainio pikku sota –Brittilentäjät Suomessa 1919 (Atena). Pietarin kohtalo oli syksyllä 1919 vaakalaudalla, kun valkoiset joukot lähestyivät kaupunkia. Brittien lisäksi myös suomalaisten vähät koneet tekivät pommituslentoja. Suomalaiset uneksuivat suur-Suomesta bolshevikki-Venäjän romahtaessa, ja heimosodat olivat käynnissä.

Vielä reilu puoli vuotta aiemmin uusi puna-armeija oli ollut vahvoilla ja sen uhkaama Viro pyysi briteiltä apua, mikä toi brittilaivaston Itämerelle. Vuosina 1918– 1921 tilanne oli sekava kuin Syyriassa nykyään. Liittolaiset vaihtuivat yhtenään ja etniset sekä poliittiset ryhmät kamppailivat keskenään. Mukana oli mm. Inkerin rykmentti, joka pyrki jonkinlaisen suomenkielisen valtion perustamiseen Pietarin kylkeen. Venäjän bolshevikit joutuivat jatkuvasti kukistamaan vallankumousta aiemmin tukeneiden joukkojen kapinoita.


TRAGEDIA paikallisille, mutta brittilentäjille tosiaan ”mainio pikku sota”. Ylikangas piirtää kuvan sekalaisesta lentäjäjoukosta, jossa oli jäseniä ympäri imperiumia Australiasta ja Etelä-Afrikasta asti. Osa oli ensimmäisen maailmansodan lentäjäsankareita, osa sellaisia, jotka eivät olleet vielä tositoimiin ehtineet. He odottivat innolla seikkailuja.

”Fairy” Fairweather lähdössä pudottamaan propagandalehtisiä Kronstadtiin heinäkuussa 1919.

RAF:in pudottamissa lentolehdissä kehotettiin Itämeren-laivaston aluksia antautumaan.
Bolshevikkien ilmapuolustus ei ollut olematon ja heillä oli heittää brittejä vastaan omia koneitaan, joita usein lensivät suomalaiset punaiset. Kuitenkin vaara oli pieni verrattuna siihen, mikä vielä vuotta aiemmin uhkasi brittilentäjiä länsirintamalla. Tosin ensimmäisen maailmansodan lentäjän suurin tappaja ei ollut vihollinen. Valtaosa kuolemantapauksista sattui lento-onnettomuuksissa. Sodan alkaessa lentokone oli vielä uusi väline, jota kehitettiin yrityksen ja erehdyksen kautta.

Brittien tunnetuin kone ensimmäisessä maailmansodassa oli Sopwith Camel. Sotahistoriaa vähemmän tunteville se on ehkä tunnetuin Tenavat -sarjakuvan Ressun sotahulluuskohtauksista. Oikea Sopwith Camel kuitenkin kylvi kuolemaan taivaalla. Aseistuksena oli kaksi tuhat laukausta minuutissa sylkevää konekivääriä. Niitä kuului myös lentotukialus Vindictiven tuomiin koneisiin.

HMS Vindictive

BRITTIEN tehtävä oli pitää punalaivasto pussissa Suomenlahden pohjukassa. Se oli Kronstadin vahvojen tykkien ja miinakenttien suojassa eikä lähtenyt avoimeen taisteluun brittien kanssa. Vanha tsaarin laivasto oli kuitenkin vahvana vastassa juuri itsenäistyneitä Suomea ja Baltian maita.

Kun valkoinen kenraali Judenitsh hyökkäsi syksyllä 1919 Virosta kohti Pietaria, punainen valta siellä näytti hetken kaatuvan. Punapäällikkö Trotski kuitenkin innosti joukkonsa hurjaan vastarintaan ja länsimaiden tukemat valkoiset pysäytettiin. Apuna olivat juuri punaisten sotalaivojen tykit. Koivistosta toimivat brittikoneet olivat lopulta liian heikkoja ja vähäisiä niitä murskaamaan. Pietari jäi bolshevikeille. Britit menettivät operaatioissaan 171 miestä, joista ilmavoimista oli kuusi. Heistä neljä kuoli ja kaksi haavoittui.

Talven tullessa britit vetäytyivät suomalaisten pyynnöistä huolimatta eivätkä enää palanneet. Suomessa olleiden brittilentäjien kohtalot poikkesivat toisistaan hurjasti. Kahdesta, Thomas Williamsista ja David Donaldista, tuli ilmamarsalkkoja. Ylikangas on selvittänyt, että kaksi lentäjistä sai myöhemmin tuomion murtovarkauksista.

Laivaston käyttämä Sopwith Camel 2F.1

*************************

Nyt olen aloittelemassa samaa aihepiiriä sivuavaa ja käsittelevää kirjaa: Operaatio Kronstadt. Itämeren sotahistoriasta ym. kiinnostuneen kannattaa tutustua jo aiemmin artikkelin alussa mainitsemaani kirjaan: Itämeri sotanäyttämönä.

************************

Artikkelin lähteet ja kuvat:  Iltasanomat, Keskisuomalainen, Wikipedia, Mainio pikku sota/Mikko Ylikangas/Atena