IluVon66 at War Blogi: Rudel

STUKA-LENTÄJÄ

Hans-Ulrich Rudel

Luin joku aika sitten Rudelista kertovan romaanin Stuka-lentäjä. Kirja perustui Rudelin itsensä kirjoittamiin muistelmiin. Hän ei juurikaan salaillut aatettaan eli oli kansallissosialisti henkeen ja vereen, Kokosin kirjasta pienen "sotapäiväkirjan".

Hans-Ulrich Rudel (2. heinäkuuta 1916 – 18. joulukuuta 1982) oli toisen maailmansodan kuuluisin natsi-Saksan ilmavoimien Luftwaffen Stuka-lentäjä (Sturzkampfflugzeug) ja maailman menestynein sotilaslentäjä. Hän lensi sodan aikana 2 530 taistelulentoa, mikä on maailmanennätys.

Syntyi 2. heinäkuuta 1916 Konradswaldaussa Landeshutin piirissä

Sleesiassa evankelisen seurakunnan pastorin Johannes Rudelin ja hänen
vaimonsa Marthan, omaa sukuaan Mueckner, poikana.
1922-1936 kävi kansakoulua ja klassillista lyseota (kimnaasia) suorittaen
ylioppilastutkinnon. Oli jo koululaisena erinomainen urheilija.
Kesällä 1936 suoritti menestyksellisesti pääsykokeet ilmavoimien upseerin
uralle.
Syksyllä 1936 suoritti työpalveluvelvollisuutensa, kaksi kuukautta valtakunnan
työpalvelussa NeiBe-joen säännöstelytyömaalla Muskaussa
Cottbusin piirissä.
4.12.1936 astui ilmavoimiin upseerioppilaana (Fahnenjunker) ja sai
peruskoulutuksensa Wildpark-Werderissa Berliinin liepeillä.
Heinäkuussa 1937 alkoi Rudelin ohjaajakoulutus Berlin-Werderin ilmasotakoulussa.
Heinäkuussa 1938 siirretty 'upseerikokelaana' (Oberfahnrich) I/St.G
168:n 1. Staffeliin ('Syöksypommitusrykmentti 168:n I . laivueen 1.
lentue') syöksypommituskoulutukseen.
1.12.1938 siirretty tähystäjäkoulutukseen Hildesheimin tiedustelukouluun.
1.1.1939 ylennetty sotilasarvoon Leutnant ('luutnantti', vastasi suomalaista
vänrikkiä).
1.6.1939 siirretty tähystäjäksi 2.(F)/121:een ('Kaukotiedustelulaivue
121:n 2. lentue') Prenzlauhun Neubrandenburgin/Uckermarckin alueelle.

Puolan sota
Syyskuussa 1939 sotalentoja edellä mainitussa yksikössä Puolan sotaretken
aikana, paluu Prenzlauhun retken päätyttyä.
10.11.1939 sai I I luokan Rautaristin. Tuloksettomia yrityksiä päästä
takaisin Stuka-joukkoihin.
2.3.1940 aloitti toiminnan rykmentin adjutanttina Lentokoulutusrykmentissä
43 Wien-Stammersdorfissa ja Crailsheimissa Wtirttembergissa.
Kesällä 1940 palasi Stuka-yksikköön, siirto entiseen "Grazer Gruppeen",
silloin nimetty I/St.G 3:ksi ('Syöksypommitusrykmentti 3:n I laivue'),
entinen I./St.G 168 ja 1/St.G 76, Caeniin Ranskaan.

Venäjän sota 1941
22.6.1941 Saksan Venäjän sotaretki, operaatio Barbarossa, alkaa ja
samalla alkaa Rudelin ainutlaatuinen ura syöksypommituskoneen ohjaajana,
ensimmäiset neljä sotalentoa 1 ./St.G 2:n ('Syöksypommitusrykmentti
2:n 1. lentue') riveissä tänä päivänä.
Kesällä1941 siirretty III/St.G 2:n teknilliseksi upseeriksi.
18.7.1941 myönnetty I luokan Rautaristi ja kultainen sotalentosolki
(Frontflugspange in Gold, osoitti että yli 110 sotalentoa oli suoritettu).
23.9.1941 upotti täysosumalla taistelulaiva "Maratin" (23 600 tn)
Kronstadtin sotasatamassa. Upotti lisäksi yhden risteilijän ja yhden hävittäjän
tätä seuraavilla lennoilla.
20.10.1941 sai kunniapalkinnon erityisistä suorituksista ilmasodassa
(Ehrenpokal) .
8.12.1941 myonnetty 'Saksan kultaristi' (Deutsches Kreuz in Gold).

Taistelulaiva "Marat"

Venäjän sota 1942
6.1.1942 myönnetty Rautaristin ritariristi, sotalentoja pitkälti yli 400.
Maaliskuusta elokuuhun 1942 toimi Stuka-täydennyslentueen päällikkönä
Graz-Thalerhofissa ja Sarabuksessa Krimin niemimaalla.

15.8.1942 palasi rintamalle. Sotalentoja Stuka-täydennyslentueella ja
9./St.G 2:n lentueenpäällikkönä Kaukasuksen alueella ja Mustallamerellä.
24.9.1942 500. sotalento.
Marraskuun alussa 1942 lyhyen aikaa sairaalassa keltataudin takia Rostovissa.
Marraskuussa 1942 l./St.G 2 "Immelmannin" lentueenpäällikkö.

Venäjän sota 1943
10.2.1943 saavutti ensimmäisenä lentäjänä maailmassa 1 000 sotalennon
rajan, toiminta-alueena Isjum itärintaman eteläosalla.
1.4.1943 ylennetty kapteeniksi (Hauptmann) erityisen vihollisen edessä
osoitetun urhoollisuuden perusteella (nimitys kapteeniksi jo
1.4.1942).
Keväällä 1943 Kubanin sillanpään taisteluissa upotti Ju 87 G -tykkikoneella
70 venäläisten maihinnousuvenettä.
14.4.1943 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän kera 229.
Saksan puolustusvoimien sotilaana yli 1 000. sotalennon jälkeen.
Heinäkuussa Belgorodin-Harkovan alueella ensimmäiset sotalennot
venäläisiä panssarivaunuja vastaan. Ensimmäisellä sotalennolla neljä,
iltaan mennessä 12 T-34:ta tuhottu.
12.8.1943 1 300. sotalento, samalla Rudelin taka-ampuja Erwin
Hentschel lensi ensimmäisenä Saksan ilmavoimien taka-ampuja/radistina
1 000. sotalennon.
18.9.1943 nimitetty III/St.G 2 "Immelmannin" komentajan sijaiseksi.
9.10.1943 Rudelin 1 500. ja Hentschelin 1 200. sotalento.

Juhlintaa ennätyslentojen jälkeen

18.10.1943 Stukageschwader 2 nimitetty Schlachtgeschwader 2 "Immelmanniksi"
('Maataistelurykmentti 2, perinnenimenä Immelmann').
30.10.1943 100. Ju 87 G:lla tuhottu panssarivaunu.
Marraskuussa 1943 1 600. sotalento.
23.11.1943 Rudel tuhosi seitsemän venäläispanssaria itärintaman eteläosalla.
25.11.1943 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän ja miekkojen
kera Saksan puolustuslaitoksen 42. sotilaana yli 1 600 sotalennon ja yli
100 panssarivaunun tuhoamisen perusteella.
Venäjän sota 1944
Tammikuussa 1944 erinomaisia torjuntatuloksia laivueensa ja erityisesti
Rudelille alistetun 'panssarintorjuntalentueen' (Panzerjadgstaffel)
kanssa venäläisten 67. Panssariprikaatia vastaan Korovobadin taisteluissa.
7.-10.1.1944 Rudel tuhosi 17 venäläispanssarivaunua ja 7 rynnäkkötykkiä.
11.1.1944 150. tykki-Stukalla tuhottu vaunu.
16.1.1944 Rudelin 1 700. sotalento.
22.2.1944 nimitetty III/SG 2 "Immelmannin" komentajaksi.
1.3.1944 ylennetty majuriksi (Major), nimitys jo 1.10.1942.
20.3.1944 päivän kahdeksannella sotalennolla, hyökkäyksessä Dnjestrin
siltoja vastaan Jampolissa, lasku vihollisalueelle pelastamaan pakkolaskun
tehnyttä miehistöä. Pehmenneellä maaperällä Ju 87:n lentoonlähtö
ei onnistunut. Seurasi pako venäläisiä, jossa yhteydessä Rudelia
ammuttiin olkapään läpi. Hän saavutti tästä huolimatta omat linjat päivää
myöhemmin noin 50 km marssin jälkeen. Pakomatkalla hukkui
hänen suuresti kunnostautunut taka-ampujansa Erwin Hentschel
Dnjestrin jäisiin aaltoihin.
25.3.1944 Rudelin 1 800. sotalento.
26.3.1944 Rudel ampui 17 panssaria.
27.3.1944 maininta Saksan puolustusvoimien (OKW.n) tiedotteessa:
"...majuri Rudel, erään maataistelulaivueen komentaja, tuhosi itärintaman
eteläosassa yhtenä päivänä 17 panssaria" (tarkoittaa edellistä päivää).
Romania 1944
28.3.1944 maininta Saksan puolustusvoimien tiedotteessa:".. .Dnjestrin
ja Prutin vahlla osallistuivat saksalaiset maataistelulentojoukot taisteluihin.
Ne tuhosivat lukuisia vihollispanssareita ja valjasajoneuvoja.
Talloin tuhosi majuri Rudel puolestaan yhdeksän vihollispanssaria. Hän
on nyt yli I 800 sotalennolla tuhonnut yksin 202 vihollispanssaria."
29.3.1944 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän, miekkojen
ja briljanttien kera Saksan puolustusvoimien 10. sotilaana ja ensimmäisenä
sekä ainoana Stuka-maataistelulentäjänä yli 1 800 sotalennon
ja yli 200 tuhotun panssarivaunun perusteella (tähän aikaan korkein
käytössä ollut Saksan kunniamerkki).
30.3.1944 mainittu OKW:n tiedotteessa "briljantit".
1.6.1944 Rudelin 2 000. sotalento Jassyn taistelualueella Romaniassa,
tuhosi talloin 301. panssarinsa (78 pommein, 223 tykein).
3.6.1944 mainittu OKW:n tiedotteessa: ".. .Majuri Rudel, jolle on myönnetty
korkein saksalainen kunniamerkki, lensi 2 000. kerran vihollista
vastaan itärintamalla..." Ilmavoimien ylipäällikkö, valtakunnanmarsalkka
Göring, myönsi Rudelille 2 000. sotalennon johdosta kultaisen ohjaajan
lentomerkin briljanteilla ja kultaisen sotalentosoljen briljanteilla
ja lisäkilvellä 2 000.

Rudelin "tykki-Stuka"

5.8.1944 11 panssaria ammuttu Ju 87 G:lla ja kokonaistuloksena 300
tykillä tuhottua panssarivaunua.
6.8.1944 taas maininta OKW:n tiedotteessa: "...27 muuta panssaria
tuhottiin maataistelulentäjien toimesta. Talloin majuri Rudel ampui
yksin 11 panssaria ja saavutti nain 300. panssarivaunun tuhoamisen
tuliaseella."
Itä-Preussi ja Kuurinmaa 1944
Elokuun puolivälissä1944 Rudel ampui Kuurinmaalla 320. panssarivaununsa.
19.8.1944 ilmatorjunta ampui alas Erglissa Kuurinmaalla. Pakkolaskussa
etummaisimpiin saksalaisten asemiin haavoittui jalkaan.
Unkari 1944 (syyskuusta lahtien)
17.11.1944 haavoittui Unkarissa maajoukkojen tulesta (luoteja jalkaan
sekä jalasta läpi); laskeutui Budapestin hävittäjäkentälle. "Karkasi" pian
sairaalasta ja jatkoi lentämistä rintamalla jalka kipsissä.
22.12.1944 Rudelin 2 400. sotalento.
23.12.1944 tuhosi 463. venäläispanssarin.
29.12.1944 myönnetty Rautaristin ritariristi kultaisen tammenlehvän,
miekkojen ja briljanttien kera Saksan puolustuslaitoksen ensimmäisenä
ja ainoana sotilaana Rudelin suoritettua yli 2 400 sotalentoa ja tuhottua
463 panssarivaunua, ylennetty samalla everstiksi (Oberst).
1.1.1945 Hitler luovutti edellä mainitun kunniamerkin läntisessä päämajassaan
Taunuksella kaikkien kolmen puolustushaaran päälliköiden
(maa-, meri- ja ilmavoimat) ja Saksan puolustusvoimien pääesikunnan
läsnä ollessa.
3.1.1945 Maataistelurykmentti 2 "Immelmann" lentää komentajansa
eversti Rudelin johdolla 125 000. sotalentonsa.

Hitler palkitsee Rudelin.

8.1.1945 kolme sotalentoa Unkarin rintamalla, jolloin Rudel ampuu 8

panssaria ja tuhottujen vaunujen luku nousee 471:een.
14.1.1945 Rudelille luovutetaan korkein unkarilainen kunniamerkki urhoollisuudesta,
Kultainen urhoollisuusmitali. Merkkiä myönnettiin vain
seitsemän kertaa ja Rudel oli sen ainoa ulkomainen saaja.
18.1.1945 Rudelin 481. tuhottu panssari.
30.-31.1.1945 tuhottu seitsemän vaunua, kokonaisluku nyt 505.
2.2.1945 panssarintorjuntalentue ampuu päivän seitsemällä sotalennolla
yhteensä 15 vaunua, Rudel näistä 7.
Saksa 1945
8.2.1945 Lebusin taistelualueella Oder-joella Rudel tuhoaa 12 vaunua,
13. tuhottaessa osuu koneeseen ilmeisesti 37 mm:n ilmatorjunta ja Rudel
haavoittuu pahoin. Pakkolasku omalle alueelle ja taka-ampuja, rykmentin
lääkäri, tri Gadermann pelastaa Rudelin vuotamasta kuiviin. SS:n
pääkenttäsairaalassa Seelowissa, 20 km länteen Kiistrinista, Rudelin
oikea sääri amputoidaan, tämän jälkeen Berliiniin sairaalaan.
10.2.1945 OKW:n tiedote ilmoittaa Rudelin ampuneen 11 vaunua viime
päivinä (silminnäkijöiden mukaan 13) ja nostaneen tuhottujen vaunujen
luvun 516:een.

Rudelin tykki-Stukan tuhoama T34/85

25.3.1945 Rudel palaa rykmenttiinsä.
4.4.1945 huolimatta lentokiellosta ja parantumattomasta jalan tyngästä
Rudel lentää taas. Tuloksia ei ilmoiteta yleensä hänen ampumikseen
vaan ne menevät "rykmentin tiliin". TK-mies, kapteeni Niermann (yli
600 sotalentoa, esitetty ritariristiä) lentää taka-ampujana.
24.4.1945 Bautzenin itäpuolella Rudel ampuu 26. panssarivaununsa
"yhdellä jalalla" sitten pahan haavoittumisensa 2 ja puoli kuukautta aikaisemmin.

8.5.1945 Rudel laskeutuu Kitzingenin kentälle mukanaan muutama
rykmentin henkilöstöön kuuluva ja joutuu amerikkalaisten sotavangiksi.
Laskettu huhtikuussa 1946 pois vankeudesta Furthin sotasairaalaan
Baijeriin.

Amerikkalaiset tutkivat Rudelin Stukaa Kitzingenin kentällä.

Sotalentojen kokonaistulos: 2 530 sotalentoa, naista 430 Fw 190:11a.
Tuhottu yli 519 panssarivaunua, upotettu 1 taistelulaiva, 1 risteilijä, 1
hävittäjä ja 70 maihinnousuvenettä. Maakulkuneuvoja tuhottu erilaisia
yli 800, yli 150 tykistö-, panssarintorjunta- tai ilmatorjunta-asemaa,
neljä panssarijunaa ja lukuisia siltoja jne. Lisaksi 9 vahvistettua ilmavoittoa
(venäläishävittäjiä 7, Il-2 -maataistelukoneita 2 kpl). Rudel
ammuttiin alas yli 30 kertaa maajoukkojen tai ilmatorjuntatulella, haavoittui
viidesti ja pelasti kuusi miehistöä vihollisalueelta.
Yksikään lentävään henkilökuntaan kuuluva ei yltänyt koskaan lähellekään
samoja tuloksia ja Rudel on kiistämättä maailman ilmasotahistorian
menestyksekkäin lentäjä.

Rudel näyttää hyökkäystaktiikkaa panssaria vastaan.

Ju-87 G-2 "tykki-Stuka"

Rudel lensi maataistelulentoja myös Focke Wulfilla.

Sodan jälkeisestä ajasta vielä yksi tieto, jonka löysin Siivet lehdestä.
Sodan jälkeen Rudel edesauttoi Yhdysvaltoja sen kuuluisan A-10 maataistelukoneen suunnittelussa. USA:ta ei haitannut, että Rudel on vieläkin natsi ja Adolf Hitlerin kannattaja sydänjuuriaan myöten. Sodan jälkeen hän menestyi liike-elämässä ja jatkoi Kolmannen Valtakunnan rasististen toimintaperiaatteiden puolustamista. Hän oli uus-natsistisen Saksan valtakunnanpuolueen tunnettu jäsen vuodesta 1953 lähtien.
Kuitenkin Rudel johti eversti Robert Dilgerin A-10:n pääaseen suunnittelijan kutsumana seminaaria, joka järjestettiin A-10:n tuotannon aattona Washington DC:ssä lokakuussa 1976. Kun A-10:tä suunniteltiin Yhdysvalloissa, kaikkien suunnitteluryhmän jäsenten piti lukea Rudelin kirja Stuka-lentäjä josta olen ottanut tähän artikkeliin suurimman osan tiedoista.