Rudel

STUKA-LENTÄJÄ

Hans-Ulrich Rudel

Luin joku aika sitten Rudelista kertovan romaanin Stuka-lentäjä. Kirja perustui Rudelin itsensä kirjoittamiin muistelmiin. Hän ei juurikaan salaillut aatettaan eli oli kansallissosialisti henkeen ja vereen, Kokosin kirjasta pienen "sotapäiväkirjan".

Hans-Ulrich Rudel (2. heinäkuuta 1916 – 18. joulukuuta 1982) oli toisen maailmansodan kuuluisin natsi-Saksan ilmavoimien Luftwaffen Stuka-lentäjä (Sturzkampfflugzeug) ja maailman menestynein sotilaslentäjä. Hän lensi sodan aikana 2 530 taistelulentoa, mikä on maailmanennätys.

Syntyi 2. heinäkuuta 1916 Konradswaldaussa Landeshutin piirissä

Sleesiassa evankelisen seurakunnan pastorin Johannes Rudelin ja hänen
vaimonsa Marthan, omaa sukuaan Mueckner, poikana.
1922-1936 kävi kansakoulua ja klassillista lyseota (kimnaasia) suorittaen
ylioppilastutkinnon. Oli jo koululaisena erinomainen urheilija.
Kesällä 1936 suoritti menestyksellisesti pääsykokeet ilmavoimien upseerin
uralle.
Syksyllä 1936 suoritti työpalveluvelvollisuutensa, kaksi kuukautta valtakunnan
työpalvelussa NeiBe-joen säännöstelytyömaalla Muskaussa
Cottbusin piirissä.
4.12.1936 astui ilmavoimiin upseerioppilaana (Fahnenjunker) ja sai
peruskoulutuksensa Wildpark-Werderissa Berliinin liepeillä.
Heinäkuussa 1937 alkoi Rudelin ohjaajakoulutus Berlin-Werderin ilmasotakoulussa.
Heinäkuussa 1938 siirretty 'upseerikokelaana' (Oberfahnrich) I/St.G
168:n 1. Staffeliin ('Syöksypommitusrykmentti 168:n I . laivueen 1.
lentue') syöksypommituskoulutukseen.
1.12.1938 siirretty tähystäjäkoulutukseen Hildesheimin tiedustelukouluun.
1.1.1939 ylennetty sotilasarvoon Leutnant ('luutnantti', vastasi suomalaista
vänrikkiä).
1.6.1939 siirretty tähystäjäksi 2.(F)/121:een ('Kaukotiedustelulaivue
121:n 2. lentue') Prenzlauhun Neubrandenburgin/Uckermarckin alueelle.

Puolan sota
Syyskuussa 1939 sotalentoja edellä mainitussa yksikössä Puolan sotaretken
aikana, paluu Prenzlauhun retken päätyttyä.
10.11.1939 sai I I luokan Rautaristin. Tuloksettomia yrityksiä päästä
takaisin Stuka-joukkoihin.
2.3.1940 aloitti toiminnan rykmentin adjutanttina Lentokoulutusrykmentissä
43 Wien-Stammersdorfissa ja Crailsheimissa Wtirttembergissa.
Kesällä 1940 palasi Stuka-yksikköön, siirto entiseen "Grazer Gruppeen",
silloin nimetty I/St.G 3:ksi ('Syöksypommitusrykmentti 3:n I laivue'),
entinen I./St.G 168 ja 1/St.G 76, Caeniin Ranskaan.

Venäjän sota 1941
22.6.1941 Saksan Venäjän sotaretki, operaatio Barbarossa, alkaa ja
samalla alkaa Rudelin ainutlaatuinen ura syöksypommituskoneen ohjaajana,
ensimmäiset neljä sotalentoa 1 ./St.G 2:n ('Syöksypommitusrykmentti
2:n 1. lentue') riveissä tänä päivänä.
Kesällä1941 siirretty III/St.G 2:n teknilliseksi upseeriksi.
18.7.1941 myönnetty I luokan Rautaristi ja kultainen sotalentosolki
(Frontflugspange in Gold, osoitti että yli 110 sotalentoa oli suoritettu).
23.9.1941 upotti täysosumalla taistelulaiva "Maratin" (23 600 tn)
Kronstadtin sotasatamassa. Upotti lisäksi yhden risteilijän ja yhden hävittäjän
tätä seuraavilla lennoilla.
20.10.1941 sai kunniapalkinnon erityisistä suorituksista ilmasodassa
(Ehrenpokal) .
8.12.1941 myonnetty 'Saksan kultaristi' (Deutsches Kreuz in Gold).

Taistelulaiva "Marat"

Venäjän sota 1942
6.1.1942 myönnetty Rautaristin ritariristi, sotalentoja pitkälti yli 400.
Maaliskuusta elokuuhun 1942 toimi Stuka-täydennyslentueen päällikkönä
Graz-Thalerhofissa ja Sarabuksessa Krimin niemimaalla.

15.8.1942 palasi rintamalle. Sotalentoja Stuka-täydennyslentueella ja
9./St.G 2:n lentueenpäällikkönä Kaukasuksen alueella ja Mustallamerellä.
24.9.1942 500. sotalento.
Marraskuun alussa 1942 lyhyen aikaa sairaalassa keltataudin takia Rostovissa.
Marraskuussa 1942 l./St.G 2 "Immelmannin" lentueenpäällikkö.

Venäjän sota 1943
10.2.1943 saavutti ensimmäisenä lentäjänä maailmassa 1 000 sotalennon
rajan, toiminta-alueena Isjum itärintaman eteläosalla.
1.4.1943 ylennetty kapteeniksi (Hauptmann) erityisen vihollisen edessä
osoitetun urhoollisuuden perusteella (nimitys kapteeniksi jo
1.4.1942).
Keväällä 1943 Kubanin sillanpään taisteluissa upotti Ju 87 G -tykkikoneella
70 venäläisten maihinnousuvenettä.
14.4.1943 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän kera 229.
Saksan puolustusvoimien sotilaana yli 1 000. sotalennon jälkeen.
Heinäkuussa Belgorodin-Harkovan alueella ensimmäiset sotalennot
venäläisiä panssarivaunuja vastaan. Ensimmäisellä sotalennolla neljä,
iltaan mennessä 12 T-34:ta tuhottu.
12.8.1943 1 300. sotalento, samalla Rudelin taka-ampuja Erwin
Hentschel lensi ensimmäisenä Saksan ilmavoimien taka-ampuja/radistina
1 000. sotalennon.
18.9.1943 nimitetty III/St.G 2 "Immelmannin" komentajan sijaiseksi.
9.10.1943 Rudelin 1 500. ja Hentschelin 1 200. sotalento.

Juhlintaa ennätyslentojen jälkeen

18.10.1943 Stukageschwader 2 nimitetty Schlachtgeschwader 2 "Immelmanniksi"
('Maataistelurykmentti 2, perinnenimenä Immelmann').
30.10.1943 100. Ju 87 G:lla tuhottu panssarivaunu.
Marraskuussa 1943 1 600. sotalento.
23.11.1943 Rudel tuhosi seitsemän venäläispanssaria itärintaman eteläosalla.
25.11.1943 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän ja miekkojen
kera Saksan puolustuslaitoksen 42. sotilaana yli 1 600 sotalennon ja yli
100 panssarivaunun tuhoamisen perusteella.
Venäjän sota 1944
Tammikuussa 1944 erinomaisia torjuntatuloksia laivueensa ja erityisesti
Rudelille alistetun 'panssarintorjuntalentueen' (Panzerjadgstaffel)
kanssa venäläisten 67. Panssariprikaatia vastaan Korovobadin taisteluissa.
7.-10.1.1944 Rudel tuhosi 17 venäläispanssarivaunua ja 7 rynnäkkötykkiä.
11.1.1944 150. tykki-Stukalla tuhottu vaunu.
16.1.1944 Rudelin 1 700. sotalento.
22.2.1944 nimitetty III/SG 2 "Immelmannin" komentajaksi.
1.3.1944 ylennetty majuriksi (Major), nimitys jo 1.10.1942.
20.3.1944 päivän kahdeksannella sotalennolla, hyökkäyksessä Dnjestrin
siltoja vastaan Jampolissa, lasku vihollisalueelle pelastamaan pakkolaskun
tehnyttä miehistöä. Pehmenneellä maaperällä Ju 87:n lentoonlähtö
ei onnistunut. Seurasi pako venäläisiä, jossa yhteydessä Rudelia
ammuttiin olkapään läpi. Hän saavutti tästä huolimatta omat linjat päivää
myöhemmin noin 50 km marssin jälkeen. Pakomatkalla hukkui
hänen suuresti kunnostautunut taka-ampujansa Erwin Hentschel
Dnjestrin jäisiin aaltoihin.
25.3.1944 Rudelin 1 800. sotalento.
26.3.1944 Rudel ampui 17 panssaria.
27.3.1944 maininta Saksan puolustusvoimien (OKW.n) tiedotteessa:
"...majuri Rudel, erään maataistelulaivueen komentaja, tuhosi itärintaman
eteläosassa yhtenä päivänä 17 panssaria" (tarkoittaa edellistä päivää).
Romania 1944
28.3.1944 maininta Saksan puolustusvoimien tiedotteessa:".. .Dnjestrin
ja Prutin vahlla osallistuivat saksalaiset maataistelulentojoukot taisteluihin.
Ne tuhosivat lukuisia vihollispanssareita ja valjasajoneuvoja.
Talloin tuhosi majuri Rudel puolestaan yhdeksän vihollispanssaria. Hän
on nyt yli I 800 sotalennolla tuhonnut yksin 202 vihollispanssaria."
29.3.1944 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän, miekkojen
ja briljanttien kera Saksan puolustusvoimien 10. sotilaana ja ensimmäisenä
sekä ainoana Stuka-maataistelulentäjänä yli 1 800 sotalennon
ja yli 200 tuhotun panssarivaunun perusteella (tähän aikaan korkein
käytössä ollut Saksan kunniamerkki).
30.3.1944 mainittu OKW:n tiedotteessa "briljantit".
1.6.1944 Rudelin 2 000. sotalento Jassyn taistelualueella Romaniassa,
tuhosi talloin 301. panssarinsa (78 pommein, 223 tykein).
3.6.1944 mainittu OKW:n tiedotteessa: ".. .Majuri Rudel, jolle on myönnetty
korkein saksalainen kunniamerkki, lensi 2 000. kerran vihollista
vastaan itärintamalla..." Ilmavoimien ylipäällikkö, valtakunnanmarsalkka
Göring, myönsi Rudelille 2 000. sotalennon johdosta kultaisen ohjaajan
lentomerkin briljanteilla ja kultaisen sotalentosoljen briljanteilla
ja lisäkilvellä 2 000.

Rudelin "tykki-Stuka"

5.8.1944 11 panssaria ammuttu Ju 87 G:lla ja kokonaistuloksena 300
tykillä tuhottua panssarivaunua.
6.8.1944 taas maininta OKW:n tiedotteessa: "...27 muuta panssaria
tuhottiin maataistelulentäjien toimesta. Talloin majuri Rudel ampui
yksin 11 panssaria ja saavutti nain 300. panssarivaunun tuhoamisen
tuliaseella."
Itä-Preussi ja Kuurinmaa 1944
Elokuun puolivälissä1944 Rudel ampui Kuurinmaalla 320. panssarivaununsa.
19.8.1944 ilmatorjunta ampui alas Erglissa Kuurinmaalla. Pakkolaskussa
etummaisimpiin saksalaisten asemiin haavoittui jalkaan.
Unkari 1944 (syyskuusta lahtien)
17.11.1944 haavoittui Unkarissa maajoukkojen tulesta (luoteja jalkaan
sekä jalasta läpi); laskeutui Budapestin hävittäjäkentälle. "Karkasi" pian
sairaalasta ja jatkoi lentämistä rintamalla jalka kipsissä.
22.12.1944 Rudelin 2 400. sotalento.
23.12.1944 tuhosi 463. venäläispanssarin.
29.12.1944 myönnetty Rautaristin ritariristi kultaisen tammenlehvän,
miekkojen ja briljanttien kera Saksan puolustuslaitoksen ensimmäisenä
ja ainoana sotilaana Rudelin suoritettua yli 2 400 sotalentoa ja tuhottua
463 panssarivaunua, ylennetty samalla everstiksi (Oberst).
1.1.1945 Hitler luovutti edellä mainitun kunniamerkin läntisessä päämajassaan
Taunuksella kaikkien kolmen puolustushaaran päälliköiden
(maa-, meri- ja ilmavoimat) ja Saksan puolustusvoimien pääesikunnan
läsnä ollessa.
3.1.1945 Maataistelurykmentti 2 "Immelmann" lentää komentajansa
eversti Rudelin johdolla 125 000. sotalentonsa.

Hitler palkitsee Rudelin.

8.1.1945 kolme sotalentoa Unkarin rintamalla, jolloin Rudel ampuu 8

panssaria ja tuhottujen vaunujen luku nousee 471:een.
14.1.1945 Rudelille luovutetaan korkein unkarilainen kunniamerkki urhoollisuudesta,
Kultainen urhoollisuusmitali. Merkkiä myönnettiin vain
seitsemän kertaa ja Rudel oli sen ainoa ulkomainen saaja.
18.1.1945 Rudelin 481. tuhottu panssari.
30.-31.1.1945 tuhottu seitsemän vaunua, kokonaisluku nyt 505.
2.2.1945 panssarintorjuntalentue ampuu päivän seitsemällä sotalennolla
yhteensä 15 vaunua, Rudel näistä 7.
Saksa 1945
8.2.1945 Lebusin taistelualueella Oder-joella Rudel tuhoaa 12 vaunua,
13. tuhottaessa osuu koneeseen ilmeisesti 37 mm:n ilmatorjunta ja Rudel
haavoittuu pahoin. Pakkolasku omalle alueelle ja taka-ampuja, rykmentin
lääkäri, tri Gadermann pelastaa Rudelin vuotamasta kuiviin. SS:n
pääkenttäsairaalassa Seelowissa, 20 km länteen Kiistrinista, Rudelin
oikea sääri amputoidaan, tämän jälkeen Berliiniin sairaalaan.
10.2.1945 OKW:n tiedote ilmoittaa Rudelin ampuneen 11 vaunua viime
päivinä (silminnäkijöiden mukaan 13) ja nostaneen tuhottujen vaunujen
luvun 516:een.

Rudelin tykki-Stukan tuhoama T34/85

25.3.1945 Rudel palaa rykmenttiinsä.
4.4.1945 huolimatta lentokiellosta ja parantumattomasta jalan tyngästä
Rudel lentää taas. Tuloksia ei ilmoiteta yleensä hänen ampumikseen
vaan ne menevät "rykmentin tiliin". TK-mies, kapteeni Niermann (yli
600 sotalentoa, esitetty ritariristiä) lentää taka-ampujana.
24.4.1945 Bautzenin itäpuolella Rudel ampuu 26. panssarivaununsa
"yhdellä jalalla" sitten pahan haavoittumisensa 2 ja puoli kuukautta aikaisemmin.

8.5.1945 Rudel laskeutuu Kitzingenin kentälle mukanaan muutama
rykmentin henkilöstöön kuuluva ja joutuu amerikkalaisten sotavangiksi.
Laskettu huhtikuussa 1946 pois vankeudesta Furthin sotasairaalaan
Baijeriin.

Amerikkalaiset tutkivat Rudelin Stukaa Kitzingenin kentällä.

Sotalentojen kokonaistulos: 2 530 sotalentoa, naista 430 Fw 190:11a.
Tuhottu yli 519 panssarivaunua, upotettu 1 taistelulaiva, 1 risteilijä, 1
hävittäjä ja 70 maihinnousuvenettä. Maakulkuneuvoja tuhottu erilaisia
yli 800, yli 150 tykistö-, panssarintorjunta- tai ilmatorjunta-asemaa,
neljä panssarijunaa ja lukuisia siltoja jne. Lisaksi 9 vahvistettua ilmavoittoa
(venäläishävittäjiä 7, Il-2 -maataistelukoneita 2 kpl). Rudel
ammuttiin alas yli 30 kertaa maajoukkojen tai ilmatorjuntatulella, haavoittui
viidesti ja pelasti kuusi miehistöä vihollisalueelta.
Yksikään lentävään henkilökuntaan kuuluva ei yltänyt koskaan lähellekään
samoja tuloksia ja Rudel on kiistämättä maailman ilmasotahistorian
menestyksekkäin lentäjä.

Rudel näyttää hyökkäystaktiikkaa panssaria vastaan.

Ju-87 G-2 "tykki-Stuka"

Rudel lensi maataistelulentoja myös Focke Wulfilla.

Sodan jälkeisestä ajasta vielä yksi tieto, jonka löysin Siivet lehdestä.
Sodan jälkeen Rudel edesauttoi Yhdysvaltoja sen kuuluisan A-10 maataistelukoneen suunnittelussa. USA:ta ei haitannut, että Rudel on vieläkin natsi ja Adolf Hitlerin kannattaja sydänjuuriaan myöten. Sodan jälkeen hän menestyi liike-elämässä ja jatkoi Kolmannen Valtakunnan rasististen toimintaperiaatteiden puolustamista. Hän oli uus-natsistisen Saksan valtakunnanpuolueen tunnettu jäsen vuodesta 1953 lähtien.
Kuitenkin Rudel johti eversti Robert Dilgerin A-10:n pääaseen suunnittelijan kutsumana seminaaria, joka järjestettiin A-10:n tuotannon aattona Washington DC:ssä lokakuussa 1976. Kun A-10:tä suunniteltiin Yhdysvalloissa, kaikkien suunnitteluryhmän jäsenten piti lukea Rudelin kirja Stuka-lentäjä josta olen ottanut tähän artikkeliin suurimman osan tiedoista.

A-10 "Tank Killer"

Rudelin hauta

Blogitekstin lähde: Stuka-lentäjä/Hans Ulrich Rudel, Siivet-Wings 5/2015, Wikipedia

Kuvat ja Video: Internet, Youtube

75 years since Operation Barbarossa

75 years ago Germany attacked against Soviet Union

A quick look at the invasion of the Soviet Union by Nazi Germany in 33 facts

1.The invasion of the Soviet Union was the most ambitious campaign of the Second World War, and yet Hitler believed that it could be won within three months with a fast, powerful blitzkrieg strike.

2. The campaign was launched with Fuhrer Directive 21. Signed on 18 December 1940, it set out the intention to “crush Soviet Russia in one rapid campaign”.

3. In February 1941, British and American intelligence learned of the planned invasion of the USSR. Hoping to encourage Stalin to act against Hitler, they informed him of the plan. Stalin did not believe them, as he believed that Hitler would stick to the non-aggression pact the two countries had signed before the war.

4. The German navy was to play a part in the operation, blocking Soviet ships from breaking out of the Baltic Sea.

5. Ready for the invasion, the Germans mustered over 3 million soldiers in 152 divisions. This included 17 Panzer and 13 motorized divisions.

A burning village in Russia 

6. Transport was provided by 625,000 horses and 600,000 motor vehicles.

7. The initial invasion force included 3,350 tanks, 7,146 artillery pieces, and 1,950 aircraft.

8. The Finnish army also took part in the invasion. They supplied 17 divisions and 2 brigades. Following the Soviet invasion of Finland earlier in the war, they were eager for revenge.

9. Romania also contributed to the army, with 14 divisions, 7 brigades and one reinforced panzer regiment.

10. The German ambassador in Moscow delivered a declaration of war at 0530 on 22 June 1941, citing Soviet violations of their pact as the excuse for invasion.

11. The frontier across which the Germans invaded ran from the Baltic to the Black Sea, a distance of 1,900 miles.

12. They were divided into three army groups – Army Group South under Field Marshal Gerd von Rundstedt, Army Group North under Field Marshal Wilhelm von Leeb, and Army Group Centre under Field Marshal Fedor von Bock.

13. The invasion was named Operation Barbarossa after the founder of the 12th century First German Reich.

German soldiers in the Soviet Union, June 1941

14. Only 20% of the invading forces could conduct the sort of rapid mobile warfare Operation Barbarossa relied on – the rest were too slow-moving to keep up with the rapid pace of blitzkrieg.

15. Stalin was so shocked by the invasion that it was said he did not speak for eleven days.

16. The Soviets had two to three times as many tanks and planes as the Germans, but many of the planes were obsolete.

T-34 Tanks heading towards the front.

17. Among the Russian tanks was the T-34, arguably the best tank of any fielded in the Second World War.

18. At the time of the invasion, the Soviets had 150 divisions in their western territory, able to immediately turn and face the Germans.

19. After two weeks, successful battles on the frontiers led the Nazi command to believe that the campaign was already won, the Soviet forces crumbling.

20. The speedy initial advance allowed the Germans to take in the summer harvest from most of Ukraine, bolstering their food supply and badly depriving the Soviets.

21. The Germans surrounded several Soviet armies, forcing them to surrender. Those cut off at Minsk and Smolensk alone led to nearly 600,000 soldiers becoming prisoners of war. A further 665,000 prisoners were taken at Kiev.

22. By the end of July, just over a month into the invasion, they had seized a chunk of the Soviet Union over twice the size of France.

German soldiers marching through a village in Russia. 

23. By mid-August, 200 more Soviet divisions had joined the fray, massively outnumbering the Germans.

24. The Soviets struggled with military leadership, as Stalin had purged the Red Army in the 1930s, getting rid of supposedly anti-Communist officers, and killing many of the best generals in the process.

25. In the Baltic states and parts of Belorussia and Ukraine, the Germans were welcomed as liberators throwing out the Russian Communist oppressors.

26. In Kiev, the Jews welcomed the Nazis. The Germans had treated Kiev’s Jews well during the First World War, and the horrors of the death camps had not yet been revealed. But a terrible shock followed within days, as 100,000 Jews were led out of the city and massacred at the Baby Yar ravine.

27. To keep the war effort going, Stalin had entire factories moved eastwards so that they could keep on manufacturing aircraft, tanks, and other equipment.

British Mk III ‘Valentine’ destroyed in Soviet Union, January 1944.

28. Eager to keep Hitler occupied in the east, Britain and America both quickly began providing the Soviets with materials. They helped to build up the military machine that they, in turn, would face off against a decade later – a recurring theme in 20th-century wars.

29. From 10 July to 16 August, the Finnish army re-took the land they had lost to the Soviets. The German-Soviet Molotov-Ribbentrop Pact had enabled these Soviet conquests, but it was the Germans whose invasion allowed the Finns to retake their lost territory. They stopped at the old border, refusing to join the Germans in their invasion of Russia, but their presence helped to cut off Leningrad from the north.

30. The Siege of Leningrad, one of the most important engagements of the invasion, lasted 900 days. During that time, 200,000 civilians were killed by German bombardment. At least another 630,000 died from the disease and starvation that are constant threats for the targets of any siege.

Antiaircraft guns guarding the sky of Leningrad, in front of St. Isaac’s Cathedral.

31. With the fall of Vyazma and Bryansk in October, the Russians were left with only 824 tanks and no air support on the front.

32. When foreign diplomats were evacuated from Moscow in preparation for a siege, the embalmed body of former Soviet leader Lenin went with them. His loss was considered too terrible a propaganda blow for the Soviets to risk leaving him there.

33. The winter that halted the German advance was the coldest for 140 years. Oil froze in the engines of tanks. The grease used to pack artillery froze. Almost everyone in the German army suffered from frostbite. The same problems that had stopped the Soviets in Finland now saved them.

Russian T-34 tank was destroyed by german assault gun.

Source of the article: War history online

Pictures:  War history online, Bundesarchiv