Tässä blogissa tarinoin sotahistoriasta, -teknologista, politiikasta ynnä muusta asiaan liittyvästä. Tekstit ovat joko omia sekä osaksi tai kokonaan lainattuja joko internetistä tai alan kirjallisuudesta.
Aselajeja
lauantai 31. joulukuuta 2016
perjantai 23. joulukuuta 2016
tiistai 6. joulukuuta 2016
ITSENÄINEN SUOMI 99 VUOTTA
ITSENÄINEN SUOMI 6.12.1917 - 6.12.2016
Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen Tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2016 kumpikin on vielä vahvasti elossa.
Pienestä Venäjän Keisarikunnan autonomisesta tasavallasta on kasvanut yksi Maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen! Tai ainakin ässäarpavoitto, tai kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Oli miten oli..kuitenkin kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea vaan 99-vuotiaalle Suomi-neidolle! Näillä näkymillä näen myös sata-vuotispäiväsi, vaikka olenkin jo lähempänä sataa vuotta kuin ensi rääkäisyä tässä olevaisuudessani.
ONNEA!
TAPAHTUMIA 99 VUODEN VARRELTA
6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.
31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.
4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.
6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä.Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.
26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.
28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.
18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.
5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.
16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.
1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.
25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.
1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.
20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.
16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.
16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.
14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan
1925 R.K Relander presidentiksi
29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.
7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.
7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.
7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.
7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.
1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.
9.2.1932 Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.
27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.
5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.
1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.
1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.
30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.
30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.
13.3.1940 Talvisota päättyy.
19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.
25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.
1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.
15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.
19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)
15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.
19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)
27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.
1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.
1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.
10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.
6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.
1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.
28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.
19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.
18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.
28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.
19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.
18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.
14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.
1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.
1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!
30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.
30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.
1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.
30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa
1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.
29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.
22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.
6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.
1968 UKK valitaan 3.kaudelle
1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.
3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.
1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.
1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.
1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)
13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.
1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .
1978 UKK valitaan 5.kaudelle
1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä
1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.
31.8.1986 UKK kuolee.
1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.
25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.
1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.
25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.
1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.
28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.
1.1.1995 Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.
1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.
2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.
28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.
2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle
2006 Lordi voittaa Euroviisut.
2006 Lordi voittaa Euroviisut.
2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.
2011 Persut saavat Jytkyn.
2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!
30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.
2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako???
5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .
2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!
31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.
5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?
2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!
2013 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!
2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!
31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375
2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.
2014 Toukokuu No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!
2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.
10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+
31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.
6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!
1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia
- Lavia → Poriin
- Maaninka → Kuopioon
- Tarvasjoki → Lietoon
19.4.2015 Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.
29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.
16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.
31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499
2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.
6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.
1.1.2016 uusia kuntaliitoksia
1.1.2016 uusia kuntaliitoksia
- Hämeenkoski → Hollolaan.
- Jalasjärvi → Kurikkaan.
- Köyliö → Säkylään.
- Nastola → Lahteen.
5.1.2016 Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.
26.3.2016 Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.
22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.
19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.
5.–21. elokuuta Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.
31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284
3.12.2016 Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.
6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!
Maamme-laulu, Porilaisten marssi, Jääkärimarssi
Finlandia
Sillanpään marssilaulu
perjantai 11. marraskuuta 2016
Красная армия
Heitän tässä samantyyppisen julkaisun kuin aiemmin saksalaisesta sotilasmusiikista.
Tosiasiahan on, että Neuvostoliiton Puna-armeija murskasi lopulta Saksan armeijan selkärangan. Tämä tapahtui ennen näkemättömän suuressa ja verisessä, totaalisessa sodassa. Puna-armeija ja koko neuvostoväestö kärsi suuria inhimillisiä ja taloudellisia sekä myös henkisiä menetyksiä tässä kahden vastakkaisen ideologian ja suuren armeijan välisessä taistelussa.
Tässä on siis kuvin ja sävelin kunniaa myös Suomen entiselle viholliselle eli kunniaa Puna-armeijalle. Oma suosikkisävelmäni on Священная война eli Pyhä Sota (The Sacred War).
Tosiasiahan on, että Neuvostoliiton Puna-armeija murskasi lopulta Saksan armeijan selkärangan. Tämä tapahtui ennen näkemättömän suuressa ja verisessä, totaalisessa sodassa. Puna-armeija ja koko neuvostoväestö kärsi suuria inhimillisiä ja taloudellisia sekä myös henkisiä menetyksiä tässä kahden vastakkaisen ideologian ja suuren armeijan välisessä taistelussa.
Tässä on siis kuvin ja sävelin kunniaa myös Suomen entiselle viholliselle eli kunniaa Puna-armeijalle. Oma suosikkisävelmäni on Священная война eli Pyhä Sota (The Sacred War).
KUNNIAA PUNA-ARMEIJALLE
tiistai 8. marraskuuta 2016
Militärmusik
Isä oli jatkosodassa Kiestingissä suuren osan ajasta, ja samalla tekemisissä saksalaisten joukkojen kanssa. Hän hyräili useasti laulua, joka alkoi: "Kankahalla kasvaa kaunis kukkanen....". Lauluhan on marssilaulu, "Kaarina". Tämä "biisi" on alun perin saksalainen marssilaulu, "Erika".
Isä osasi saksaa, mutta lauloi mieluummin suomalaista versiota, sillä äitini nimi on "Kaarina".
Sekä Isä, että muori ovat jo kuolleet, mutta marssilaulut elävät!
Tässä postaan kummankin version marssilaulusta sekä muuta saksalaista sotilasmusiikkia. Videoissa on todella erinomaista värikuvaa sotilaista, tankeista ym. Mukaan liitin vielä Natsipuolueen "hitin",
Horst Wessel.
Isä osasi saksaa, mutta lauloi mieluummin suomalaista versiota, sillä äitini nimi on "Kaarina".
Sekä Isä, että muori ovat jo kuolleet, mutta marssilaulut elävät!
Tässä postaan kummankin version marssilaulusta sekä muuta saksalaista sotilasmusiikkia. Videoissa on todella erinomaista värikuvaa sotilaista, tankeista ym. Mukaan liitin vielä Natsipuolueen "hitin",
Horst Wessel.
ERIKA ja muuta militäärimusaa
sunnuntai 23. lokakuuta 2016
UNKARIN KANSANNOUSU
UNKARIN KANSANNOUSUSTA 60 VUOTTA
Unkarissa vietetään muistopäivää. Unkarin kansannousuna käsitetään liike, joka voimistui 60 vuotta sitten syksyn 1956 aikana, jolloin Neuvostoliiton päällikön Josef Stalinin kuolemasta oli kulunut jo muutama vuosi. Liike vaati Unkarin täydellistä itsenäisyyttä ja vapaita vaaleja Unkariin.
vapaustaistelijoiden valtaama T-54 tankki
Kansannousu oli tuolloin suurin neuvostovaltojen hajoamista yrittänyt liike ja tapahtumat päättyivät neuvostoarmeijan Unkariin saapumiseen. Lokakuun 23. päivänä aikana kymmeniä tuhansia unkarilaisia opiskelijoita ja työläisiä kerääntyi Budapestiin ja iltaan mennessä paikalle arvioitiin tulleen 200 000- 300 000 unkarilaista vaatimaan maan itsenäisyyttä.
Kansanjoukko kerääntyy kadulle.
Neuvostojoukot hyökkäsivät tämän jälkeen unkariaisten päälle ja kansannousu kaadettiin. Kansannousu sai Unkarissa kuitenkin aikaan suuria muutoksia.
Neuvostopanssarit vyöryvät Budapestiin.
Imre Nagy
vapaustaistelijoita
kuollutta turvallisuuspoliisin miestä häpäistään
päättäväinen vapaustaistelija
neuvostotankki ja Stalinin patsaan irti hakattu pää
tuhottuja Neuvostoliiton tankkeja
Kuolleita siviilejä
tuhon jälkiä Budapestissä
kuollut sotilas tuhon keskellä
Kaatuneita laitetaan arkkuihin.
Neuvostoliittolaiset ovat saaneet tilanteen hallintaan.
Time-lehti tammikuussa 1957
Tekstin lähde ja kuvat: All Worl Wars, MTV3, Paavotajukangas.com, HS 23.10.2016
Video: Youtube
torstai 13. lokakuuta 2016
lauantai 17. syyskuuta 2016
The Soviet invasion of Poland
NEUVOSTOLIITON HYÖKKÄYS PUOLAAN
Tällä päivämäärällä 17.9.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan natsi-Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton välisen ns. Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti.
Puola oli ollut jo sotatilassa Saksan kanssa 1. syyskuuta lähtien. Puolalaiset pystyivät puolustautumaan kahden militaristisen dikatuurin yhtä aikaista hyökkäystä vastaan vielä 20 päivää kunnes 6. lokakuuta Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat miehitetyn Puolan keskenään.
Neuvostoliitto hyökkäsi myös Suomeen 30. marraskuuta 1939 ja aloitti talvisodan.
Putinin hallinnon ajaman uuden historiantulkinnan mukaan Venäjällä kielletään jälleen Stalinin Neuvostoliiton syyllisyys toisen maailmansodan aloittamiseen yhdessä natsi-Saksan kanssa.
Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat Puolan
Puolan jako oli sen historiassa jo neljäs. Neuvostoliitto liitti
valtaamansa alueet osin Ukrainan neuvostotasavaltaan ja osin
Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Vilnan alueen se antoi Liettualle.
Saksa liitti Puolan läntisimmät osat Saksaan ja muodosti lopuista
kenraalikuvernementin.
17 September 1939 – the Soviet invasion of Poland
On 17 September 1939, early in the morning, the Soviet Union invaded Poland. Poland was already in the state of war with Nazi Germany that had started on 1 September 1939.
The Soviet government used the German invasion of Poland as a pretext to violate the non-aggression treaty, announced the Polish state as non-existent and claimed that it entered Polish territory to defend Ukrainian and Belarusian people.
Because of the ongoing defense war with Germany, the eastern border of Poland was poorly armed and only small contingents defended the border with USSR (total length of 1400 kilometers). The Soviet army vastly outnumbered Polish troops. Facing that situation, commander of the Polish army, Edward Rydz-Śmigły ordered his army to fall back and limit their activity against the Soviets to self-defense. Despite this order some clashes took place when Red Army entered Poland, especially in bigger cities like Grodno.
At the end of September 1939 the division of Poland was confirmed by German–Soviet Treaty of Friendship, Cooperation and Demarcation which included a correction of the borders first drawn in the secret clause of the Ribbentop-Molotov Pact. It was the beginning of a 2-year long occupation of Central Europe by two totalitarian regimes. As a result of the Soviet invasion, called “the fourth partition of Poland”, the Polish government emigrated to Romania. Hundreds of thousands of Polish citizens were deported to Siberia and other remote parts of the Soviet Union. Members of Polish intellectual elite were murdered in mass killing in places like Katyn. The eastern territories of pre-war Poland remained part of the Soviet Union until its collapse in 1991, after which they emerged as independent states.
German and Soviet officers shaking hands following the invasion.
perjantai 16. syyskuuta 2016
Operaatio Barbarossa
Nyt on ainakin ”puolueeton” näkökanta, kun kirjoittaja on ruotsalainen.
Tässä sairasvuoteella aloittelin urakan, ja lupaavalta vaikuttaa.
(Isävainaa aloitti myös sotaretkensä vuonna 1941, ja kuoli Barbarossan 63. vuosipäivänä 22.6.2004.)
Operaatio Barbarossa 1941 (kirjan takakannen esittely)
Hyökkäys alkoi aamuyöstä kesäkuun 22. päivänä 1941. Saksa saavutti ennennäkemättömiä voittoja toinen toisensa perään. Viidessä kuukaudessa se oli vallannut 1,4 miljoonaa neliökilometriä. Neuvostoliiton asevoimille oli aiheutettu valtavia tappioita: 566 852 miestä kaatuneina ja 2 335 482 kadonneina tai sotavankeina, joiden lisäksi puoli miljoonaa neuvostoreserviläistä oli vangittu ennen kuin he olivat ehtineet tarttua aseisiin. Mutta vuoden 1941 päättyessä Operaatio Barbarossan hyökkäyskärjet olivat kuitenkin juuttuneet paikoilleen.
Kuinka Saksan menestys oli mahdollinen? Miksi lopullinen voitto jäi saavuttamatta?
Christer Bergström on perehtynyt perusteellisesti vuosisatamme sotaretkeen, yksityiskohtia unohtamatta, ja käy taistelut läpi molempien osapuolten näkökulmasta inhimillistä puolta unohtamatta. Vuosien tutkimus Saksan ja Venäjän arkistoissa tuo esille uusia johtopäätöksiä taistelun kulusta. Samalla kumotaan monia myyttejä ja väärinkäsityksiä, joita on pidetty totuuksina vuosikymmenten ajan.
Christer Bergström
Operaatio Barbarossa 1941
Suomennos Juha Peltonen
Sid.
210 x 294 mm
304 sivua
270 kuvaa
1. painos
ISBN
978-952-229-176-9
tiistai 23. elokuuta 2016
Sukhoi T-50
The Indians HATE Their New Russian-Made Stealth Fighter
New Delhi says Sukhoi T-50 is pricey, sloppy, under-powered
Russia’s new T-50 stealth fighter is fast, maneuverable, heavily-armed and hard to detect on radar. In theory.
But according to Indian air force officials, in practice the Sukhoi-made stealth jet is also too expensive, poorly engineered and powered by old and unreliable engines.
The Indians’ complaints illustrate the yawning gulf between stealth warplane design and the actual production of radar-evading jets. In other words, it’s one thing to sketch an advanced warplane on paper. It’s quite another to build one and get it to work.
All new aerospace development is difficult and many planes get poor reviews early in testing. But the gripes coming out of New Delhi are particularly worrisome for the Russians.
Sukhoi is working on two variants of the T-50—one for Russian use and another for the Indians. The Indian air force has ambitions to purchase 144 of the stealth jets, and the money from this sale underpins the entire T-50 development effort. New Delhi is also kicking in $6 billion for design work.
Without the Indians’ cash, there wouldn’t be a T-50. And Russia would have basically no hope of acquiring a stealth jet to counter the Americans’ F-22s and F-35s and Chinese J-20s and J-31s.
A T-50 suffers an engine flame-out during a 2011 air show.
But that hasn’t stopped the Indian air force from voicing its unhappiness with the T-50. According to transcripts of December and January meetings obtained by Business Standard, air force and defense ministry officials listed at least four “shortfalls … in terms of performance and other technical features”:
The AL-41F engines currently fitted to the T-50 are unreliable. The radar is inadequate. The airframe is poorly built, with serious implications for the jet’s stealth profile. And in light of these defects, $6 billion is too much to pay up front.
According to Business Standard, Russian officials countered, saying the AL-41F engines are a temporary fit until brand-new and more powerful motors can be developed. The radar, too, is temporary—pending new sensors being developed specifically for the Indian version of the warplane.
But the allegations of sloppy construction appear to be particularly serious. Besides posing an accident risk, low-quality construction can result in gaps and mismatched angles that elevate a plane’s radar signature.
Press reports in 2013 indicated that Sukhoi was having problems with quality control in the T-50 effort. At least one of the prototypes needed patches on its wings to keep from falling apart during high-stress maneuvers.
All the same, Business Standard speculates that the Indian complaints could be somewhat politically motivated, as New Delhi is also planning to buy 126 new Rafale fighters from France for an eye-watering total price of $18 billion. Scrapping the T-50 could help India pay for the French jets.
Text of the article: War is boring/David Axe
Pictures: Wikipedia/Internet
perjantai 24. kesäkuuta 2016
Rudel
STUKA-LENTÄJÄ
Hans-Ulrich Rudel
Luin joku aika sitten Rudelista kertovan romaanin Stuka-lentäjä. Kirja perustui Rudelin itsensä kirjoittamiin muistelmiin. Hän ei juurikaan salaillut aatettaan eli oli kansallissosialisti henkeen ja vereen, Kokosin kirjasta pienen "sotapäiväkirjan".
Hans-Ulrich Rudel (2. heinäkuuta 1916 – 18. joulukuuta 1982) oli toisen maailmansodan kuuluisin natsi-Saksan ilmavoimien Luftwaffen Stuka-lentäjä (Sturzkampfflugzeug) ja maailman menestynein sotilaslentäjä. Hän lensi sodan aikana 2 530 taistelulentoa, mikä on maailmanennätys.
Syntyi 2. heinäkuuta 1916 Konradswaldaussa Landeshutin piirissä
vaimonsa Marthan, omaa sukuaan Mueckner, poikana.
1922-1936 kävi kansakoulua ja klassillista lyseota (kimnaasia) suorittaen
ylioppilastutkinnon. Oli jo koululaisena erinomainen urheilija.
Kesällä 1936 suoritti menestyksellisesti pääsykokeet ilmavoimien upseerin
uralle.
Syksyllä 1936 suoritti työpalveluvelvollisuutensa, kaksi kuukautta valtakunnan
työpalvelussa NeiBe-joen säännöstelytyömaalla Muskaussa
Cottbusin piirissä.
4.12.1936 astui ilmavoimiin upseerioppilaana (Fahnenjunker) ja sai
peruskoulutuksensa Wildpark-Werderissa Berliinin liepeillä.
Heinäkuussa 1937 alkoi Rudelin ohjaajakoulutus Berlin-Werderin ilmasotakoulussa.
Heinäkuussa 1938 siirretty 'upseerikokelaana' (Oberfahnrich) I/St.G
168:n 1. Staffeliin ('Syöksypommitusrykmentti 168:n I . laivueen 1.
lentue') syöksypommituskoulutukseen.
1.12.1938 siirretty tähystäjäkoulutukseen Hildesheimin tiedustelukouluun.
1.1.1939 ylennetty sotilasarvoon Leutnant ('luutnantti', vastasi suomalaista
vänrikkiä).
1.6.1939 siirretty tähystäjäksi 2.(F)/121:een ('Kaukotiedustelulaivue
121:n 2. lentue') Prenzlauhun Neubrandenburgin/Uckermarckin alueelle.
Puolan sota
Syyskuussa 1939 sotalentoja edellä mainitussa yksikössä Puolan sotaretken
aikana, paluu Prenzlauhun retken päätyttyä.
10.11.1939 sai I I luokan Rautaristin. Tuloksettomia yrityksiä päästä
takaisin Stuka-joukkoihin.
2.3.1940 aloitti toiminnan rykmentin adjutanttina Lentokoulutusrykmentissä
43 Wien-Stammersdorfissa ja Crailsheimissa Wtirttembergissa.
Kesällä 1940 palasi Stuka-yksikköön, siirto entiseen "Grazer Gruppeen",
silloin nimetty I/St.G 3:ksi ('Syöksypommitusrykmentti 3:n I laivue'),
entinen I./St.G 168 ja 1/St.G 76, Caeniin Ranskaan.
Venäjän sota 1941
22.6.1941 Saksan Venäjän sotaretki, operaatio Barbarossa, alkaa ja
samalla alkaa Rudelin ainutlaatuinen ura syöksypommituskoneen ohjaajana,
ensimmäiset neljä sotalentoa 1 ./St.G 2:n ('Syöksypommitusrykmentti
2:n 1. lentue') riveissä tänä päivänä.
Kesällä1941 siirretty III/St.G 2:n teknilliseksi upseeriksi.
18.7.1941 myönnetty I luokan Rautaristi ja kultainen sotalentosolki
(Frontflugspange in Gold, osoitti että yli 110 sotalentoa oli suoritettu).
23.9.1941 upotti täysosumalla taistelulaiva "Maratin" (23 600 tn)
Kronstadtin sotasatamassa. Upotti lisäksi yhden risteilijän ja yhden hävittäjän
tätä seuraavilla lennoilla.
20.10.1941 sai kunniapalkinnon erityisistä suorituksista ilmasodassa
(Ehrenpokal) .
8.12.1941 myonnetty 'Saksan kultaristi' (Deutsches Kreuz in Gold).
Taistelulaiva "Marat"
Venäjän sota 1942
6.1.1942 myönnetty Rautaristin ritariristi, sotalentoja pitkälti yli 400.
Maaliskuusta elokuuhun 1942 toimi Stuka-täydennyslentueen päällikkönä
Graz-Thalerhofissa ja Sarabuksessa Krimin niemimaalla.
15.8.1942 palasi rintamalle. Sotalentoja Stuka-täydennyslentueella ja
9./St.G 2:n lentueenpäällikkönä Kaukasuksen alueella ja Mustallamerellä.
24.9.1942 500. sotalento.
Marraskuun alussa 1942 lyhyen aikaa sairaalassa keltataudin takia Rostovissa.
Marraskuussa 1942 l./St.G 2 "Immelmannin" lentueenpäällikkö.
Venäjän sota 1943
10.2.1943 saavutti ensimmäisenä lentäjänä maailmassa 1 000 sotalennon
rajan, toiminta-alueena Isjum itärintaman eteläosalla.
1.4.1943 ylennetty kapteeniksi (Hauptmann) erityisen vihollisen edessä
osoitetun urhoollisuuden perusteella (nimitys kapteeniksi jo
1.4.1942).
Keväällä 1943 Kubanin sillanpään taisteluissa upotti Ju 87 G -tykkikoneella
70 venäläisten maihinnousuvenettä.
14.4.1943 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän kera 229.
Saksan puolustusvoimien sotilaana yli 1 000. sotalennon jälkeen.
Heinäkuussa Belgorodin-Harkovan alueella ensimmäiset sotalennot
venäläisiä panssarivaunuja vastaan. Ensimmäisellä sotalennolla neljä,
iltaan mennessä 12 T-34:ta tuhottu.
12.8.1943 1 300. sotalento, samalla Rudelin taka-ampuja Erwin
Hentschel lensi ensimmäisenä Saksan ilmavoimien taka-ampuja/radistina
1 000. sotalennon.
18.9.1943 nimitetty III/St.G 2 "Immelmannin" komentajan sijaiseksi.
9.10.1943 Rudelin 1 500. ja Hentschelin 1 200. sotalento.
Juhlintaa ennätyslentojen jälkeen
18.10.1943 Stukageschwader 2 nimitetty Schlachtgeschwader 2 "Immelmanniksi"
('Maataistelurykmentti 2, perinnenimenä Immelmann').
30.10.1943 100. Ju 87 G:lla tuhottu panssarivaunu.
Marraskuussa 1943 1 600. sotalento.
23.11.1943 Rudel tuhosi seitsemän venäläispanssaria itärintaman eteläosalla.
25.11.1943 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän ja miekkojen
kera Saksan puolustuslaitoksen 42. sotilaana yli 1 600 sotalennon ja yli
100 panssarivaunun tuhoamisen perusteella.
Venäjän sota 1944
Tammikuussa 1944 erinomaisia torjuntatuloksia laivueensa ja erityisesti
Rudelille alistetun 'panssarintorjuntalentueen' (Panzerjadgstaffel)
kanssa venäläisten 67. Panssariprikaatia vastaan Korovobadin taisteluissa.
7.-10.1.1944 Rudel tuhosi 17 venäläispanssarivaunua ja 7 rynnäkkötykkiä.
11.1.1944 150. tykki-Stukalla tuhottu vaunu.
16.1.1944 Rudelin 1 700. sotalento.
22.2.1944 nimitetty III/SG 2 "Immelmannin" komentajaksi.
1.3.1944 ylennetty majuriksi (Major), nimitys jo 1.10.1942.
20.3.1944 päivän kahdeksannella sotalennolla, hyökkäyksessä Dnjestrin
siltoja vastaan Jampolissa, lasku vihollisalueelle pelastamaan pakkolaskun
tehnyttä miehistöä. Pehmenneellä maaperällä Ju 87:n lentoonlähtö
ei onnistunut. Seurasi pako venäläisiä, jossa yhteydessä Rudelia
ammuttiin olkapään läpi. Hän saavutti tästä huolimatta omat linjat päivää
myöhemmin noin 50 km marssin jälkeen. Pakomatkalla hukkui
hänen suuresti kunnostautunut taka-ampujansa Erwin Hentschel
Dnjestrin jäisiin aaltoihin.
25.3.1944 Rudelin 1 800. sotalento.
26.3.1944 Rudel ampui 17 panssaria.
27.3.1944 maininta Saksan puolustusvoimien (OKW.n) tiedotteessa:
"...majuri Rudel, erään maataistelulaivueen komentaja, tuhosi itärintaman
eteläosassa yhtenä päivänä 17 panssaria" (tarkoittaa edellistä päivää).
Romania 1944
28.3.1944 maininta Saksan puolustusvoimien tiedotteessa:".. .Dnjestrin
ja Prutin vahlla osallistuivat saksalaiset maataistelulentojoukot taisteluihin.
Ne tuhosivat lukuisia vihollispanssareita ja valjasajoneuvoja.
Talloin tuhosi majuri Rudel puolestaan yhdeksän vihollispanssaria. Hän
on nyt yli I 800 sotalennolla tuhonnut yksin 202 vihollispanssaria."
29.3.1944 myönnetty Rautaristin ritariristi tammenlehvän, miekkojen
ja briljanttien kera Saksan puolustusvoimien 10. sotilaana ja ensimmäisenä
sekä ainoana Stuka-maataistelulentäjänä yli 1 800 sotalennon
ja yli 200 tuhotun panssarivaunun perusteella (tähän aikaan korkein
käytössä ollut Saksan kunniamerkki).
30.3.1944 mainittu OKW:n tiedotteessa "briljantit".
1.6.1944 Rudelin 2 000. sotalento Jassyn taistelualueella Romaniassa,
tuhosi talloin 301. panssarinsa (78 pommein, 223 tykein).
3.6.1944 mainittu OKW:n tiedotteessa: ".. .Majuri Rudel, jolle on myönnetty
korkein saksalainen kunniamerkki, lensi 2 000. kerran vihollista
vastaan itärintamalla..." Ilmavoimien ylipäällikkö, valtakunnanmarsalkka
Göring, myönsi Rudelille 2 000. sotalennon johdosta kultaisen ohjaajan
lentomerkin briljanteilla ja kultaisen sotalentosoljen briljanteilla
ja lisäkilvellä 2 000.
Rudelin "tykki-Stuka"
5.8.1944 11 panssaria ammuttu Ju 87 G:lla ja kokonaistuloksena 300
tykillä tuhottua panssarivaunua.
6.8.1944 taas maininta OKW:n tiedotteessa: "...27 muuta panssaria
tuhottiin maataistelulentäjien toimesta. Talloin majuri Rudel ampui
yksin 11 panssaria ja saavutti nain 300. panssarivaunun tuhoamisen
tuliaseella."
Itä-Preussi ja Kuurinmaa 1944
Elokuun puolivälissä1944 Rudel ampui Kuurinmaalla 320. panssarivaununsa.
19.8.1944 ilmatorjunta ampui alas Erglissa Kuurinmaalla. Pakkolaskussa
etummaisimpiin saksalaisten asemiin haavoittui jalkaan.
Unkari 1944 (syyskuusta lahtien)
17.11.1944 haavoittui Unkarissa maajoukkojen tulesta (luoteja jalkaan
sekä jalasta läpi); laskeutui Budapestin hävittäjäkentälle. "Karkasi" pian
sairaalasta ja jatkoi lentämistä rintamalla jalka kipsissä.
22.12.1944 Rudelin 2 400. sotalento.
23.12.1944 tuhosi 463. venäläispanssarin.
29.12.1944 myönnetty Rautaristin ritariristi kultaisen tammenlehvän,
miekkojen ja briljanttien kera Saksan puolustuslaitoksen ensimmäisenä
ja ainoana sotilaana Rudelin suoritettua yli 2 400 sotalentoa ja tuhottua
463 panssarivaunua, ylennetty samalla everstiksi (Oberst).
1.1.1945 Hitler luovutti edellä mainitun kunniamerkin läntisessä päämajassaan
Taunuksella kaikkien kolmen puolustushaaran päälliköiden
(maa-, meri- ja ilmavoimat) ja Saksan puolustusvoimien pääesikunnan
läsnä ollessa.
3.1.1945 Maataistelurykmentti 2 "Immelmann" lentää komentajansa
eversti Rudelin johdolla 125 000. sotalentonsa.
Hitler palkitsee Rudelin.
8.1.1945 kolme sotalentoa Unkarin rintamalla, jolloin Rudel ampuu 8
panssaria ja tuhottujen vaunujen luku nousee 471:een.14.1.1945 Rudelille luovutetaan korkein unkarilainen kunniamerkki urhoollisuudesta,
Kultainen urhoollisuusmitali. Merkkiä myönnettiin vain
seitsemän kertaa ja Rudel oli sen ainoa ulkomainen saaja.
18.1.1945 Rudelin 481. tuhottu panssari.
30.-31.1.1945 tuhottu seitsemän vaunua, kokonaisluku nyt 505.
2.2.1945 panssarintorjuntalentue ampuu päivän seitsemällä sotalennolla
yhteensä 15 vaunua, Rudel näistä 7.
Saksa 1945
8.2.1945 Lebusin taistelualueella Oder-joella Rudel tuhoaa 12 vaunua,
13. tuhottaessa osuu koneeseen ilmeisesti 37 mm:n ilmatorjunta ja Rudel
haavoittuu pahoin. Pakkolasku omalle alueelle ja taka-ampuja, rykmentin
lääkäri, tri Gadermann pelastaa Rudelin vuotamasta kuiviin. SS:n
pääkenttäsairaalassa Seelowissa, 20 km länteen Kiistrinista, Rudelin
oikea sääri amputoidaan, tämän jälkeen Berliiniin sairaalaan.
10.2.1945 OKW:n tiedote ilmoittaa Rudelin ampuneen 11 vaunua viime
päivinä (silminnäkijöiden mukaan 13) ja nostaneen tuhottujen vaunujen
luvun 516:een.
Rudelin tykki-Stukan tuhoama T34/85
25.3.1945 Rudel palaa rykmenttiinsä.
4.4.1945 huolimatta lentokiellosta ja parantumattomasta jalan tyngästä
Rudel lentää taas. Tuloksia ei ilmoiteta yleensä hänen ampumikseen
vaan ne menevät "rykmentin tiliin". TK-mies, kapteeni Niermann (yli
600 sotalentoa, esitetty ritariristiä) lentää taka-ampujana.
24.4.1945 Bautzenin itäpuolella Rudel ampuu 26. panssarivaununsa
"yhdellä jalalla" sitten pahan haavoittumisensa 2 ja puoli kuukautta aikaisemmin.
8.5.1945 Rudel laskeutuu Kitzingenin kentälle mukanaan muutama
rykmentin henkilöstöön kuuluva ja joutuu amerikkalaisten sotavangiksi.
Laskettu huhtikuussa 1946 pois vankeudesta Furthin sotasairaalaan
Baijeriin.
Amerikkalaiset tutkivat Rudelin Stukaa Kitzingenin kentällä.
Sotalentojen kokonaistulos: 2 530 sotalentoa, naista 430 Fw 190:11a.
Tuhottu yli 519 panssarivaunua, upotettu 1 taistelulaiva, 1 risteilijä, 1
hävittäjä ja 70 maihinnousuvenettä. Maakulkuneuvoja tuhottu erilaisia
yli 800, yli 150 tykistö-, panssarintorjunta- tai ilmatorjunta-asemaa,
neljä panssarijunaa ja lukuisia siltoja jne. Lisaksi 9 vahvistettua ilmavoittoa
(venäläishävittäjiä 7, Il-2 -maataistelukoneita 2 kpl). Rudel
ammuttiin alas yli 30 kertaa maajoukkojen tai ilmatorjuntatulella, haavoittui
viidesti ja pelasti kuusi miehistöä vihollisalueelta.
Yksikään lentävään henkilökuntaan kuuluva ei yltänyt koskaan lähellekään
samoja tuloksia ja Rudel on kiistämättä maailman ilmasotahistorian
menestyksekkäin lentäjä.
Rudel näyttää hyökkäystaktiikkaa panssaria vastaan.
Ju-87 G-2 "tykki-Stuka"
Rudel lensi maataistelulentoja myös Focke Wulfilla.
Sodan jälkeisestä ajasta vielä yksi tieto, jonka löysin Siivet lehdestä.
Sodan jälkeen Rudel edesauttoi Yhdysvaltoja sen kuuluisan A-10 maataistelukoneen suunnittelussa. USA:ta ei haitannut, että Rudel on vieläkin natsi ja Adolf Hitlerin kannattaja sydänjuuriaan myöten. Sodan jälkeen hän menestyi liike-elämässä ja jatkoi Kolmannen Valtakunnan rasististen toimintaperiaatteiden puolustamista. Hän oli uus-natsistisen Saksan valtakunnanpuolueen tunnettu jäsen vuodesta 1953 lähtien.
Kuitenkin Rudel johti eversti Robert Dilgerin A-10:n pääaseen suunnittelijan kutsumana seminaaria, joka järjestettiin A-10:n tuotannon aattona Washington DC:ssä lokakuussa 1976. Kun A-10:tä suunniteltiin Yhdysvalloissa, kaikkien suunnitteluryhmän jäsenten piti lukea Rudelin kirja Stuka-lentäjä josta olen ottanut tähän artikkeliin suurimman osan tiedoista.
A-10 "Tank Killer"
Blogitekstin lähde: Stuka-lentäjä/Hans Ulrich Rudel, Siivet-Wings 5/2015, Wikipedia
Kuvat ja Video: Internet, Youtube
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)