Kenraalieversti Jodl allekirjoittaa antautumisasiakirjan, oikealla puolellaan majuri Wilhelm Oxenius Saksan ilmavoimien edustajana ja vasemmalla amiraali Hans-Georg von Friedeburg merivoimien edustajana.
Adolf Hitler ampui itsensä 30.4. Berliinissä ja testamentissaan nimitti Saksan uudeksi johtajaksi suuramiraali Karl Dönitzin. Samaan aikaan massoittain saksalaisia joukkoja antautui idässä ja lännessä: Italiassa 29.4., Berliinissä 2.5., Luoteis-Saksassa, Baijerissa, Tanskassa ja Alankomaissa 4.5. jne. Viimeistenkin puolustustaskujen murtuminen oli vain ajan kysymys.
Karl Dönitz
Breslaun ”linnoituskaupungin” antauduttua 6.5. neuvostojoukoille, suuramiraali Dönitz valtuutti kenraalieversti Jodlin matkustamaan Reimsiin neuvottelemaan saksalaisten joukkojen antautumisesta länsiliittoutuneille. Tavoitteena oli antautua lännessä ja vastustaa neuvostoinvaasiota idässä viimeiseen saakka. Saksalaisten neuvotteluasema oli jo kuitenkin niin heikko, että liittoutuneiden ylipäällikkö amerikkalainen kenraali Dwight D. Eisenhower uhkasi katkaista neuvottelut, elleivät saksalaiset antautuisi ehdoitta. Jodl viestitti Flensburgista valtakunnan rippeitä johtavalle Dönitzille liittoutuneiden vastauksen, joka hetken mietittyään valtuutti Jodlin myöntymään saksalaisten täydelliseen ja ehdottomaan antautumiseen.
Dwight D. Eisenhower
Jodlin Reimsissä 7.5. klo 02:41 allekirjoittaman antautumisasiakirjan mukaan Saksan joukot lopettaisivat kaiken aseellisen vastarinnan 8.5. klo 23.01 Keski-Euroopan aikaa.
Antautumisasiakirjan hyväksyivät liittoutuneiden puolelta Neuvostoliiton kenraali Ivan Susloparov, Ranskan väliaikaishallituksen kenraali Francois Sevez ja Eisenhowerin esikuntapäällikkö kenraali Walter Bedell Smith.
Stalin ei ollut valtuuttanut kenraali Susloparovia allekirjoittamaan antautumisasiakirjaa, eikä hyväksynyt myöskään pelkän esikuntapäällikön allekirjoitusta saksalaisten puolelta. Niinpä Stalin vaati, että varsinaisen antautumisen pitää tapahtua ”fasistien pääkaupungissa” Berliinissä. Tätä varten Saksan asevoimien yliesikunnan päällikkö marsalkka Wilhelm Keitel kuljetettiin vielä 8.5. Berliiniin allekirjoittamaan Neuvostoliiton marsalkka Georgi Zhukovin läsnäollessa uusi antautumisasiakirja. Vuorokausi oli ehtinyt vaihtua jo Moskovan ajan mukaan, ja tästä syystä Venäjällä ja Itä-Euroopassa voitonpäivää vietetään 9.5. ja Länsi-Euroopassa 8.5.
Ensimmäisen antautumisasiakirjan virallinen teksti on englanniksi.
Moi.
VastaaPoistaHieno artikkeli, sodan päättymisestä ja kylmän kauden siemenien itämisen alkuhetkistä.
Kummallista tässä sodassa oli tuon pienen mutta tehokkaan sotilasvaltion erilaiset huikeat saavutukset ja erilaiset innovaatiot.
Hitler kuitenkin pilasi sen kaikki saavutukset, juutalaisvihalla, ja kolmella suurella yksityisarmeijalla joita saksalla oli.
Pahinta oli hitlerin puuttuminen kaikkeen sotatarvike kehitykseen, joka muutti ja hidasti kaikkien lentokoneiden (ju-88 me-262 jne) kehityksen viivästymistä yli vuodella.
Kummallista on myös että hitlerin bunkkeria venäläisiä vastaan, puolusti ranskalaiset vapaaehtoiset ss joukot viimeiseen hetkeen asti, ennenkuin niiden rippeet antautuivat...
Hitler puuttui lopulta liikaa kaikkeen. Kuten jossain vaiheessa ehdoton käsky pysyä paikoillaan eikä askeltakaan taaksepäin. Saksalaisjoukot menettivät yhden liikkuvuuteensa ja ylivertaiseen taktiikkaansa sekä miehistöainekseen liittyvän edun käyttää taktista perääntymistä ja sen jälkeen vastatoimia aseena kankeampaa puna-armeijaa vastaan. Myös Stalingradin merkityksen yliarviointi..arkailu alussa Moskovan suuntaan ym...
Poista