Tässä blogissa tarinoin sotahistoriasta, -teknologista, politiikasta ynnä muusta asiaan liittyvästä. Tekstit ovat joko omia sekä osaksi tai kokonaan lainattuja joko internetistä tai alan kirjallisuudesta.
Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori
Obama esittää USA:n puolustusbudjetin kasvattamista. Yhdysvallat on pääsemässä eroon valtion rahapulasta, joten suuria määriä dollareita riittää myös uusien aseiden kehittämiseen.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama esittelee ensi maanantaina ehdotuksensa maan uudeksi puolustusbudjetiksi. Uutistoimistojen tietojen mukaan Obama haluaa kasvattaa maan puolustusbudjettia selvästi edellisvuosiin verrattuna, jolloin valtion rahapula johti automaattisiin budjettileikkauksiin.
Budjetin perusmäärärahat verovuodelle 2016 olisivat suuruudeltaan 534,9 miljardia dollaria, joiden lisäksi varataan 50,9 miljardia dollaria sotiin Afganistanissa ja Isis-järjestöä vastaan Irakissa ja Syyriassa.
Aseiden hankintaan varataan 107,7 miljardia dollaria, mikä on yli kymmenen prosenttia viimevuotista enemmän. Aseiden tutkimus- ja kehitystyöhön varataan 69,8 miljardia, joka sekin on kymmenisen prosenttia viime vuotta enemmän.
Puolustusbudjettiesitys on kaikkiaan 38 miljardia dollaria suurempi kuin viimevuotinen.
Yhdysvaltain asevoimien komentajat ovat varoittaneet, että säästölinjan jatkaminen heikentäisi puolustusvalmiutta, modernisointihankkeita ja henkilöstön moraalia.
Uudenlaiset aseet kehitteillä
Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri Robert Work painottaa, että myös Nato-kumppaneiden tulisi osallistua uudenlaisten aseiden innovointityöhön, jotta sotilasliitto pysyisi nopeasti kehittyvien kilpaiijamaiden, kuten Kiinan ja Venäjän edellä. Work muitsutti, että Nato-maat ovat luvanneet käyttää puolustusbudjettiinsa kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Uudessa puolustusbudjetissa on määrä varata merittävästi rahaa uudenlaisiin asehankintoihin. Puolustusalan konferenssissa puhunut Work mainitsi kärkihankkeina mm. ydinaseet, avaruuden valvontalaitteet, huipputarkat mittauslaitteet, ohjuspuolustuksen ja kybervalmiuden.
Yksityskohtiin menemättä Work luetteli myös uudenlaisia välineitä, joita asevoimat on ottamassa käyttöön. Sellaisiin kuuluvat miehittämättömät sukellusveneet, erittäin suurinopeuksiset hyökkäysaseet, korkea-energinen laser sekä raidetykit (rail gun), jotka muuntavat sähkömagneettiset pulssit ammusten liike-energiaksi.
Pentagonin asehankinnoista vastaava Frank Kendall paljasti myös, että ilmavoimat haluaa korvamerkitä varoja hankkeelle, jossa suunniteltaisiin korvaaja vain vähän aikaa sitten palveluskäyttöön otetulle, erittäin kalliiksi tulleelle F-35-hävittäjälle. Samassa yhteydessä kehitettäisiin myös uusi suihkumoottori hävittäjäkoneille.
Venäjän maajoukkojen ilmavoiman, johon helIkopterit kuulut johtamista on palloteltu maa ja ilmavoimien välillä jo vuosia. Vuosina 2002-2003 alistus siirrettiin ilmavoimille ja viimeisimmässä organisaatiouudistuksessa helikopterit asetettiin suoraan sen sotilaspiirien komentajien alaisuuteen.
Jo vuosikymmenen alussa päätettiin siirtää helikopterit kuitenkin jälleen maavoimien komentoon vuoteen 2020 mennessä. Samalla – uuden tukikohta organisaation myötä – helikopterilaivueista muodostettiin riippumattomia toisen luokan lentotukikohtia., mutta vielä toistaiseksi ne kuuluvat
kaikki ilmavoimien alaisuuteen.
Venäjä on jakanut rynnäkköhelikopteriarsenaalinsa 14 tukikohtaan, joista yksi sijaitsee ulkomailla., Tadzikistanin Ayrnin tukikohdassa. Vuonna 2010 perustettu Itäinen sotilaspiiri sai vuonna 2013 yli 40 uutta M1-8MTsh – j aKa-52-taistelluhelikopteria, joilla korvattiin ikääntyneet MI-24-kopterit.
Mi-24 "Hind"
Arvioiden mukaan vuonna 2020 maajoukkojen ilmavoima aiotaan organisoida 14 lentoprikaatiksi, joista 10 alistetaan maavoimien armeijatason esikunnille ja loput neljä jäävät ilmavoimien piirien komentoon, yksi prikaati yhtä sotilaspiiriä kohti. Maajoukkojen ilmavoima on saanut täydennystä uusista helikoptereista jo vuosikymmenen verran ja vuoteen 2020 mennessä on puhuttu jopa yli 1000 uudesta helikopterista.
Helikopterit tarvitsevat kuitenkin lentäjiä, ja jokaisen lentäjän koulutus kestää neljästä viiteen vuotta. Etelä-Venäjällä sijaitseva Syzranin sotilaslentokorkeakoulu pystyisi kouluttamaan 200 helikopterilentäjää vuodessa, mutta viime vuosina heitä on valmistunut vain 15-20:een vuodessa. Vaikka koulu alkaisi jo vuonna 2014 kouluttaa kopterilentäjiä maksimikapasiteetillaan , olisi vuosikymmenen loppuun mennessä saatu koulutettua noin 860 lentäjää. Tällä määrällä voitaisiin lentää alle 400:aa kopteria.
Kun lentäjiä tarvitsevat lisäksi hätätila- ja sisäministeriö, vaikuttaa siltä, että Venäjän uuden kopterirykmentit saavat ainakin kärsiä huutavasta lentäjäpulasta, vaikka luvattuun uusien kopterien määrään päästäisiinkin. On toinen kysymys, pystytäänkö koptereita edes valmistamaan luvatulla tahdilla.
Massakopteri Night Hunter
Venäjän rynnäkköhelikopteriarsenaalin uudeksi lippulaivaksi ja Mi-24:n korvaajaksi on noussut Rostvertolin tuottama Mi-28N ”Night Hunter”. Tyypin ensilento nähtiin vuonna 1996 ja sen sarjatuotantoversio lensi ensimmäistä kertaa vuonna 2005. Ensimmäiset kopterit luovutettiin rintamakäyttöön huhtikuussa 2009. Vuoden 2012 loppuun mennessä 47 oli toimitettu Venäjän ilmavoimille.
Mi-28N "Night Hunter"
Venäjä suunnittelee korvaavansa kaikki 250 Mi-24-rynnäkkökopteriaan 300 Mi-28N:llä. Se on kuitenkin selvästi monimutkaisempi kopteri kuin Mi-24 ja edellyttää aikaisempaa paremmin koulutettuja lentäjiä. Tätä tarkoitusta varten Venäjän ilmavoimat on tilannut 60 Mi-28UB-harjoiutushelikopteria. Siinä on kaksoisohjaimet, jotka mahdollistavat ohjaamisen myös asejärjestelmäupseerin istuimelta. Jokaiseen Mi-28-lauvueeseen tulee 4-6 UB-kopteria.
Mi-24 suunnitellaan poistettavan käytöstä jo vuoden 2015 loppuun mennessä uuteen PN-standardiin päivitettyjä koptereita lukuun ottamatta. Tyyppi on ollut palveluskäytössä jo yli 40 vuotta. Se rakennettiin Mi-8-kuljetuskopoterin pohjalta. Yhdysvallat teki samoin kehittäessään Bell AH-1 Cobra -rynnäkkökopterin UH-1 Iroquoisista 1960-luvulla.
Mutta AH-1:een ja Boeing AH-64 Apacheen tehtiin paljon enemmän muutoksia ketteryyden saavuttamiseksi kuljetuskyvyn kustannuksella, kun taas Mi-24:ään voi edelleen käyttää kuljetuskopterina. 1960-luvun lopulla neuvostoliittolaiset oivalsivat, että AH-1:n ratkaisu oli parempi, ja alkoivat suunnitella uusia tyyppejä.
Kaksipaikkainen Mi-28N on 1980-luvun Mi-28A joka sään pimeätoimintaversio jonka varusteisiin kuuluvat muun muassa pimeänäkölaite (FLIR), työtaisteluoptiikka, GPS-navigointi, heijastusnäyttö (HUD) ja lasertähtäysjärjestelmä. Kopteri pystyy kantamaan yli puolentoista tonnina aselastin ja sen perusvarustukseen kuuluu 30 millimetrin tykki. Aselasti voi koostua muun muassa 16 panssaritorjuntaohjuksesta, joiden maksimitorjuntaetäisyys on kahdeksan kilometriä. Ohjaamo on vahvasti panssaroitu ja kopterin omasuojaan kuuluvat silpun ja soihtujen heittimet.
Mi-28N:n ensimmäinen versio esiteltiin jo vuonna 1996, vaikka myyntiin se tuli vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Kopterin nykyversio vertautuu hyvin amerikkalaiseen AAH-64D Apache Longbowiin, vaikka on hiukan raskaampi.
Yhdysvaltalainen AAH-64D Apache "Longbow"
KAMOVIN ALLIGAATTORI
Rynnäkkökopterit Kamov Ka-50 ”Black Shark” ja Mi-28N kilpailivat vuosia ykköspaikasta. Ka-50 oli ensivalinta Mi-24:n täydentäjäksi ja lopulta korvaajaksi, mutta Neuvostoliiton hajoaminen ja sitä seurannut asevoimien rahoituskriisi johtivat siihen, että yhtään uutta tilausta ei tehty. Näin ollen koptereita valmistettiin vain tusinan verran, viimeiset vuonna 2009, jolloin tyypin tuotanto myös lopetettiin.
Mi-28N osoittautui sittemmin edullisemmaksi ja kyvykkäämmäksi Venäjän asevoimien tarpeisiin. Sen hinta on suunnilleen sama kuin amerikkalaisen AH-64:n eli noin 12 miljoonaa euroa.
Yksipaikkainen Ka-50:n tuotantolinjalle otettiinkin kaksipaikkainen joka sään rynnäkkökopteri Kamov Ka-52 ”Alligator”, jonka prototyyppi oli kohonnut lentoon ensimmäistä kertaa vuonna 1997. Tyypin tuotannon aloittamisesta ilmoitettiin pari kuukautta ennen Ka-50:n tuotannon lopettamisesta, ja ilmoitettiin seuraavan neljän vuoden aikana valmistuvan enintään 30 Ka-52:ta.
Kamov Ka-52 "Alligator"
Venäjän puolustusministeriö oli selvästi tyytyväinen uuteen versioon ja tilasikin heti 12 kopteria. Alun perin tilausmäärien uskottiin jäävän vähäiseksi, koska tyyppiä piti käyttää ainoastaan erikoisjoukkojen lähitulitukena Ka-52:ta voidaan kuitenkin käyttää myös maalinetsintään ja tiedusteluun, ja nykyään kotimaan toimitettujen ja tilattujen koptereiden yhteismäärä lähestyy 200:aa.
Ka-52:sta on myös tehty meritoimintaversio Ka-52K. Jonka tuotanto Venäjän merivoimia varten alkoi vuonna 2012. Ka-52:ista tulee Venäjän uusien Mistral-komento- ja hyökkäysalusten lentäväksi kalustoksi, joiden mukaan rakenteilla olevia aluksia modifioidaan.
Kopterin maalaus on uusittu kestämää n paremmin meriveden aiheuttamaa korroosiota. Sen varustukseen kuuluu kevennetty versio Zhuk-AE AESA- hävittäjätutkasta. Hävittäjässä tutka painaa 275 kilogrammaa, mutta kopteriversio vain 80 kilogrammaa.. Tutka mahdollistat Kh-35-meritorjuntaohjusten käytön Kh-31 ohjusten lisäksi.
RYNNÖKKÖKULJETUSKOPTERIT
Mi-35M ja Mi-8AMTSh edustavat rynnäkkö- ja kuljetushelikopterien rajapintaa. Mi-35M on Mi-28N:n halpa vaihtoehto, jota sitäkin on toimitettu tai tilattu Venäjän ilmavoimille yhteensä jo viitisenkymmentä. Tämä Mi-24;n vientiversio on käytössä laajalti ympäri maailmaa, erityisesti monen kehittyvän maan asevoimissa.
Mi-35M
Viimeisimmät suuret kaupat tehtiin vuonna 2008 Brasilian ja vuonna 2013 Irakin kanssa. Brasilian 12 Mi-35M:n ja 150 miljoonan dollarin tilauksen viimeiset kopterit toimitettiin loppuvuodesta 2013. Vuoden loppuun mennessä muun muassa Irakille toimitettiin 30 Mi-28NE- ja 10 Mi-35-rynnökkökopteria.
Mil Mi-8AMTSh ” Terminator” on Mi-8-kuljetuskopterin päivitetty ja panssaroitu rynnäkköversio, joka voidaan varustaa Igla- ilmataisteluohjuksilla, Shturm-V- rynnäkköohjuksilla, 23 millimetrin tykkisäiliöllä sekä 80 millimetrin rakettikaseteilla. Venäjän asevoimat tilasi elokuussa 2013 40 Mi-8AMTSh-kopteria vähän yli 7 miljoonan kappalehintaan.
Mil Mi-8AMTSh ” Terminator” tulittaa raketeilla.
Venäläisten taisteluhelikopterien kysyntä maailmalla on kasvussa. Syksyn 2013 Dubain ilmailunäyttelyssä Rosoboronexport ilmoitti viidenmiljardin dollariin uusita kaupoista Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Todennäköisinä suurimpina kohdemaina ovat olleet Arabi-emiraatit, Saudi-Arabia ja Jordania sekä Algeria. Venäläiskopterien myynti kasvoi vuonna 2013 noin viidenneksellä.
_svg.png)
