Eurooppa oli lähtenyt elokuussa sotaan miltei innokkaana, koska sodan piti olla jouluun mennessä ohi. Sota on jämähtänyt juoksuhautoihin jotka viikkojen sateet ovat muuttaneet mutavelliksi. Asepuvut ovat kokkareisen saven peitossa. Huonosti talveen varustautuneet miehet hytisevät liejun, rottien, tautien ja kuolleiden tovereidensa keskellä. 800 000 miestä oli jo kuollut nakuttavien konekiväärien ja entistä järeämpien tykkien rujossa melskeessä.
Brittiarmeija miehittää 40 kilometrin rintamakaistaletta Belgian Sr.Eloisesta La Basseen kanavalle Ranskaan. On jouluaatto ja äkkiä saksalaisten linjoille ilmestyy valoja. Ne olivat kynttilöitä ja paperilyhtyjä. Joita saksalaiset nostivat juoksuhaudan rintamavarustukselle.
Sitten kuului ääni, joka huusi englanniksi: ”Englantilaiset, hyvää joulua, hyvää joulua!”
Ällistyneet britit olivat vaiti. Upseerit kielsivät huutamasta takaisin. Saksalaiset olivat tehneet samanlaisia juonia aikaisemminkin.
Mutta oli mahdotonta hillitä kaikkia. Sieltä täältä alkoi kuulua vastajouluntoivotuksia. Kuka nyt sen voisi kieltää.
Kohta jo naureskeltiin. Saksalaisten puolelta alkoi kantautua laulua, Stille Nacht, heilige Nacht. Britit aplodeerasivat ja vastasivat kohta Silent Nightilla.
Molemmat osapuolet huomasivat , että heitä kosketti sama, kristillinen jouluyön tarina. Niin meni koko yö. Laukaustakaan ei ammuttu.
Aamunsarastuksessa britit näkivät joidenkin saksalaisten nousevan hitaasti juoksuhaudoistaan. Sotamies Frederick W. Health kertoo ihmetelleensä saksalaisten rohkeutta. Mutta kukaan ei ampunut. Saksalaiset kehottivat brittejäkin nousemaan, mutta nämä epäröivät. Saksalaiset tulivat lähemmäksi kädet pään yläpuolella osoittaakseen , ettei aseita ollut Silloin britit uskalsivat lähteä. Healthin mukaan osin siksi, ettei heitä pidettäisi pelkureina, mutta varsinkin siksi, että kukkaan ei tahtonut joulun lumouksen särkyvän. Osapuolet kohtasivat ei-kenenkään-maalla. Kohta puristeltiin käsiä ja toivotettiin hyvää joulua.
Sitten oli lahjojen aika: tupakka, snapsi, muonaa. Vaihdeltiin tavaroita ja näytettiin kotiväen valokuvia, käytettiin kaikki sanavaraston sanat. Britit lahjoittivat saksalaisille jouluvanukkaan, mitkä herätti suurta riemua.
Ystävällistä keskustelua vihollisen kanssa jouluna 1914.
Samankaltaisia tarinoita on viljalti , eri kohdilta länsirintamaa. Joissakin saksalaiset nostavat ja jo aattopäivänä juoksuhaudan reunalle valaistuja joulukuusia. Sitten joku rohkea lähtee tuomaan yhtä sellaista lahjaksi.
Joulurauhatarina huipentuu yleensä jalkapallo-otteluun. On ilmeistä, että sellaista ainakin ehdotettiin. Eri asia, saatiinko ottelua koskaan järjestettyä. Voi olla, että britit pelasivat keskenään ja saksalaiset katselivat. Tarinoiden mukaan peli päättyi saksalaisten voittoon 3-2, mikä kyllä lisää uskottavuutta.
Kuuluisa kuva väitetystä jalkapallo-ottelusta jouluna 1914 herätti epäilyksiä. Kaikki pelaajat ovat brittejä ja kovin kevyissä varusteissa. Takana näkyy telttoja.
Kuvat: Internet
Video: Youtube
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti