Tässä blogissa tarinoin sotahistoriasta, -teknologista, politiikasta ynnä muusta asiaan liittyvästä. Tekstit ovat joko omia sekä osaksi tai kokonaan lainattuja joko internetistä tai alan kirjallisuudesta.
Aselajeja
keskiviikko 31. joulukuuta 2014
torstai 25. joulukuuta 2014
Joulu tasan 100 vuotta sitten
Ja tapahtui niinä päivinä, että kesken ihmiskunnan järjettömimmän sodan jouluna 1914 miehet nousivat taisteluhaudoistaan ja kättelivät vihollista.
Eurooppa oli lähtenyt elokuussa sotaan miltei innokkaana, koska sodan piti olla jouluun mennessä ohi. Sota on jämähtänyt juoksuhautoihin jotka viikkojen sateet ovat muuttaneet mutavelliksi. Asepuvut ovat kokkareisen saven peitossa. Huonosti talveen varustautuneet miehet hytisevät liejun, rottien, tautien ja kuolleiden tovereidensa keskellä. 800 000 miestä oli jo kuollut nakuttavien konekiväärien ja entistä järeämpien tykkien rujossa melskeessä.
Brittiarmeija miehittää 40 kilometrin rintamakaistaletta Belgian Sr.Eloisesta La Basseen kanavalle Ranskaan. On jouluaatto ja äkkiä saksalaisten linjoille ilmestyy valoja. Ne olivat kynttilöitä ja paperilyhtyjä. Joita saksalaiset nostivat juoksuhaudan rintamavarustukselle.
Sitten kuului ääni, joka huusi englanniksi: ”Englantilaiset, hyvää joulua, hyvää joulua!”
Ällistyneet britit olivat vaiti. Upseerit kielsivät huutamasta takaisin. Saksalaiset olivat tehneet samanlaisia juonia aikaisemminkin.
Mutta oli mahdotonta hillitä kaikkia. Sieltä täältä alkoi kuulua vastajouluntoivotuksia. Kuka nyt sen voisi kieltää.
Kohta jo naureskeltiin. Saksalaisten puolelta alkoi kantautua laulua, Stille Nacht, heilige Nacht. Britit aplodeerasivat ja vastasivat kohta Silent Nightilla.
Molemmat osapuolet huomasivat , että heitä kosketti sama, kristillinen jouluyön tarina. Niin meni koko yö. Laukaustakaan ei ammuttu.
Aamunsarastuksessa britit näkivät joidenkin saksalaisten nousevan hitaasti juoksuhaudoistaan. Sotamies Frederick W. Health kertoo ihmetelleensä saksalaisten rohkeutta. Mutta kukaan ei ampunut. Saksalaiset kehottivat brittejäkin nousemaan, mutta nämä epäröivät. Saksalaiset tulivat lähemmäksi kädet pään yläpuolella osoittaakseen , ettei aseita ollut Silloin britit uskalsivat lähteä. Healthin mukaan osin siksi, ettei heitä pidettäisi pelkureina, mutta varsinkin siksi, että kukkaan ei tahtonut joulun lumouksen särkyvän. Osapuolet kohtasivat ei-kenenkään-maalla. Kohta puristeltiin käsiä ja toivotettiin hyvää joulua.
Sitten oli lahjojen aika: tupakka, snapsi, muonaa. Vaihdeltiin tavaroita ja näytettiin kotiväen valokuvia, käytettiin kaikki sanavaraston sanat. Britit lahjoittivat saksalaisille jouluvanukkaan, mitkä herätti suurta riemua.
Samankaltaisia tarinoita on viljalti , eri kohdilta länsirintamaa. Joissakin saksalaiset nostavat ja jo aattopäivänä juoksuhaudan reunalle valaistuja joulukuusia. Sitten joku rohkea lähtee tuomaan yhtä sellaista lahjaksi.
Joulurauhatarina huipentuu yleensä jalkapallo-otteluun. On ilmeistä, että sellaista ainakin ehdotettiin. Eri asia, saatiinko ottelua koskaan järjestettyä. Voi olla, että britit pelasivat keskenään ja saksalaiset katselivat. Tarinoiden mukaan peli päättyi saksalaisten voittoon 3-2, mikä kyllä lisää uskottavuutta.
Blogitekstin lähteet: HS 24.12.2014, Apu 52/2014
Kuvat: Internet
Video: Youtube
Eurooppa oli lähtenyt elokuussa sotaan miltei innokkaana, koska sodan piti olla jouluun mennessä ohi. Sota on jämähtänyt juoksuhautoihin jotka viikkojen sateet ovat muuttaneet mutavelliksi. Asepuvut ovat kokkareisen saven peitossa. Huonosti talveen varustautuneet miehet hytisevät liejun, rottien, tautien ja kuolleiden tovereidensa keskellä. 800 000 miestä oli jo kuollut nakuttavien konekiväärien ja entistä järeämpien tykkien rujossa melskeessä.
Brittiarmeija miehittää 40 kilometrin rintamakaistaletta Belgian Sr.Eloisesta La Basseen kanavalle Ranskaan. On jouluaatto ja äkkiä saksalaisten linjoille ilmestyy valoja. Ne olivat kynttilöitä ja paperilyhtyjä. Joita saksalaiset nostivat juoksuhaudan rintamavarustukselle.
Sitten kuului ääni, joka huusi englanniksi: ”Englantilaiset, hyvää joulua, hyvää joulua!”
Ällistyneet britit olivat vaiti. Upseerit kielsivät huutamasta takaisin. Saksalaiset olivat tehneet samanlaisia juonia aikaisemminkin.
Mutta oli mahdotonta hillitä kaikkia. Sieltä täältä alkoi kuulua vastajouluntoivotuksia. Kuka nyt sen voisi kieltää.
Kohta jo naureskeltiin. Saksalaisten puolelta alkoi kantautua laulua, Stille Nacht, heilige Nacht. Britit aplodeerasivat ja vastasivat kohta Silent Nightilla.
Molemmat osapuolet huomasivat , että heitä kosketti sama, kristillinen jouluyön tarina. Niin meni koko yö. Laukaustakaan ei ammuttu.
Aamunsarastuksessa britit näkivät joidenkin saksalaisten nousevan hitaasti juoksuhaudoistaan. Sotamies Frederick W. Health kertoo ihmetelleensä saksalaisten rohkeutta. Mutta kukaan ei ampunut. Saksalaiset kehottivat brittejäkin nousemaan, mutta nämä epäröivät. Saksalaiset tulivat lähemmäksi kädet pään yläpuolella osoittaakseen , ettei aseita ollut Silloin britit uskalsivat lähteä. Healthin mukaan osin siksi, ettei heitä pidettäisi pelkureina, mutta varsinkin siksi, että kukkaan ei tahtonut joulun lumouksen särkyvän. Osapuolet kohtasivat ei-kenenkään-maalla. Kohta puristeltiin käsiä ja toivotettiin hyvää joulua.
Sitten oli lahjojen aika: tupakka, snapsi, muonaa. Vaihdeltiin tavaroita ja näytettiin kotiväen valokuvia, käytettiin kaikki sanavaraston sanat. Britit lahjoittivat saksalaisille jouluvanukkaan, mitkä herätti suurta riemua.
Ystävällistä keskustelua vihollisen kanssa jouluna 1914.
Samankaltaisia tarinoita on viljalti , eri kohdilta länsirintamaa. Joissakin saksalaiset nostavat ja jo aattopäivänä juoksuhaudan reunalle valaistuja joulukuusia. Sitten joku rohkea lähtee tuomaan yhtä sellaista lahjaksi.
Joulurauhatarina huipentuu yleensä jalkapallo-otteluun. On ilmeistä, että sellaista ainakin ehdotettiin. Eri asia, saatiinko ottelua koskaan järjestettyä. Voi olla, että britit pelasivat keskenään ja saksalaiset katselivat. Tarinoiden mukaan peli päättyi saksalaisten voittoon 3-2, mikä kyllä lisää uskottavuutta.
Kuuluisa kuva väitetystä jalkapallo-ottelusta jouluna 1914 herätti epäilyksiä. Kaikki pelaajat ovat brittejä ja kovin kevyissä varusteissa. Takana näkyy telttoja.
Kuvat: Internet
Video: Youtube
keskiviikko 24. joulukuuta 2014
keskiviikko 10. joulukuuta 2014
Hornet tunnistuslennolla
Tällaista on pilvenveikkojen "kylmä sota" taivaalla, jota on käyty kiivaasti aivan viime päivinäkin.
Kolmen venäläiskoneen kaapattu radiokeskustelu kertoo, miten Suomen ilmavoimien Hornet -hävittäjä käy tunnistamassa koneet Itämeren yllä.
Kolmen venäläiskoneen kaapattu radiokeskustelu kertoo, miten Suomen ilmavoimien Hornet -hävittäjä käy tunnistamassa koneet Itämeren yllä.
Vuonna 2013 tehdyssä nauhoituksessa Venäjän kaksi SU-27 -hävittäjää ja A-50 -tiedustelukone keskustelevat lähestyvästä vieraasta lentokoneesta, jonka ne pian tunnistavat Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjäksi. Venäläiset lentäjät ovat erityisen kiinnostuneita suomalaiskoneen tunnistenumerosta ja aseistuksesta, mutta heillä on vaikeuksia nähdä konetta, joka asettuu venäläisten taakse ja alapuolelle sekä käyttää hyväkseen aurinkoa.
Venäläiset onnistuvat laskemaan suomalaiskoneen ilmatorjuntaohjukset, mutta tunnistenumero jää heiltä huomaamatta.
SU-27 hävittäjä
A50 tiedustelukone (AWACS)
(Lähde: Suomen Sotilas; Kuvat: Internet; Video: Youtube)
lauantai 6. joulukuuta 2014
Itsenäinen Suomi - 97 vuotta
Itsenäisyyspäivä tasan 70 vuotta sitten
Suomalaiset etsimässä saksalaisten asettamia miinoja
Itsenäisyyspäivänä
6.12.1944 sota Neuvostoliittoa vastaan oli jo loppunut. Suomi oli
rauhanehtojen mukaisesti alkanut häätää saksalaisia joukkoja
Pohjois-Suomesta ja käytännössä taisteli entisiä aseveljiä
vastaan. Saksalaiset kuitenkin perääntyivät taistellen ja siinä
samassa käytännössä hävittivät lähes koko Lapin.
Suurin osa Sodankylää on hävitetty.
Euroopassa ja
muualla maailmassa sota jatkui täydellä teholla. Saksa ja Japani
olivat kumpainenkin luisumassa kohti varmaa tappiota.
Neuvostoliittolaisia sotilaita Unkarin pääkaupungin Budapestin laitamilla
joulukuun lopulla 1944
Yhdysvaltalaiset joukot ovat nousseet maihin Ormociin Leytellä joulukuussa 1944.
Poimintoja 6.12.1944
Armeijan
kotiuttamisvaiheen aikana suljettuina olleet Alkon myymälän ovet
olivat viimeistä päivää kiinni. Alkot aukenivat 7.12.
Jaloviina oli suosittu juoma sodan aikana.
Neuvostoliittoon
luovutettavien inkeriläisten siirtokuljetuksen Vainikkalan kautta
jatkuivat toista päivää.
Palautettavia inkeriläisiä
MAAMME
FINLANDIA
JÄÄKÄRIN MARSSI
SILLANPÄÄN MARSSILAULU
Suomi - Finland 6.12.1917 -
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)