Aselajeja

Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori

lauantai 4. toukokuuta 2013

Vietnamin ilmasota - Vietnam Air War



Vietnamin ilmasota oli modernin ilmasodan koelaboratorio, joka opettaa yhä.

  Helikoptereiden käyttö kuljetuksissa ja tulitukitehtävissä yleistyi Vietnamin sodan aikana.

Korean sodan mallin mukaisesti Pohjois-Vietnamin ilmavoimilla oli tarkkaan rajattu torjuntatehtävä oman alueen tärkeimpien kohteiden suojaamiseksi sekä Yhdysvaltain ilmatoiminnan kuluttamiseksi. Etelä-Vietnamin alueella ei käyty lainkaan ilmataisteluja, mutta Yhdysvallat laajensi ilmasodan myöhemmin myös naapurivaltioiden Kambodzan ja Laosin alueelle pohjoisvietnamilaisen huoltoreittien katkaisemiseksi.

 Yhdysvaltojen F4- hävittäjäpommittaja hyökkäystehtävässä Ho Chi Minhin huoltotietä vastaan.

Yli 1000 konetta
Vietnamin sodassa ei edes maasodassa ollut selkeitä rintamalinjoja, vaan Pohjois-Vietnamin tukemat Viet Cong-sissit kävivät sissisotaa Etelä-Vietnamin alueella, ja Yhdysvallat toimi suoraan Pohjois-Vietnamin alueella vain ilma-aseensa avulla. Erona Korean sotaan oli myös se, että tällä kertaa Yhdysvallat halusi välttää sodan laajentumisen sodankäynniksi Kiina tai Neuvostoliittoa vastaan, ja se pidättyi tästä syystä ydinaseiden käytön harkitsemisesta. Pohjois-Vietnamin hävittäjätoiminta perustui maassa toimiviin taistelujohtajiin, jotka johtivat ilmassa olevat muutaman koneen MiG-parit oikeaan paikkaan ja hetkeen. Taisteluhohtajat integroivat tehokkaasti myös ilmatorjunnan yhteistoimintaan MiGien kanssa. MiG-21 oli Pohjois-Vietnamin lentäjien ehdoton suosikki, mutta koska MiG-21-kalustoa ei ollut riittävästi, osa ohjaajista lensi lähes sodan loppuun asti MiG-17-koneilla. Missään vaiheessa ei Pohjois-Vietnamilla ollut käytössä kuin keskimäärin 40 MiG-hävittäjää, pois lukien vuosi 1972, jolloin Pohjois-Vietnamin ilmavoimilla oli 55 MiG-konetta käytössään. Etelä-Vietnamin puolella taistelivat Yhdysvaltojen lisäksi myös yhdeksän muun valtion joukot, joiden taistelukonekaluston määrä sotanäyttämöllä oli korkeimmillaan kerralla 1000 konetta.


Pohjoisvietnamilaisia MiG 21PF-hävittäjiä valmistellaan taistelua varten

Ässiä riitti
Pohjois-Vietnamin ilmavoimissa 102 lentäjää saavutti ilmavoiton ja 18 ässästatuksen vähintään viidellä ilmavoitolla. Menestyksekkäin oli Ngyen Van Coc yhdeksällä (mahdollisesti 14) ilmavoitolla. Vastoin Yhdysvaltojen väitteitä MiG-21-kalustolla ammuttiin alas myös muutamia strategisia B-52-pommikoneita hävittäjäsuojasta huolimatta. Pääosa B-52-koneistga menetettiin ilmatorjunnalle.


 Ngyen Van Coc MiG:n ohjaamossa

Aikajaksolla 5.8.1964-31.12.1974 Pohjois-Vietnamin ilmapuolustus tuhosi 4 181 amerikkalaista lentolaitetta (lukuun sisältyvät myös helikopterit ja miehittämättömät tiedustelukoneet), joista ilmatorjuntatykistö tuhosi 2 568 lentolaitetta (60% Yhdysvaltain kokonaistappioista). Pohjoisvietnamilaiset hävittäjät  ampuivat alas 320 amerikkalaista konetta (9%) menettäen ilmataisteluissa 76 omaa konetta. S-75 Dvina (SA-2) – ilmatorjuntaohjuksia käyttäneet Pohjois-Vietnamin ilmatorjuntaohjusjoukot tuhosivat 1 295 amerikkalaiskonetta (31%), joista 54 oli strategisia B-52-pommiokonriys. Ilmatorjuntaohjuksia kului yhteensä viat ja taistelumenetykset sisältäen 6 806 ohjusta, mikä tekee keskimäärin 5 ohjusta per tuhottu amerikkalaiskone. Samalla aikavälillä Yhdysvaltain ilma-ase pystyi tuhoamaan käytössä olleesta 95 ilmatorjuntaohjuspatterista 52. Panoksestaan amerikkalaisia maahantunkeutujia vastaan saavutettuun voittoon Pohjois-Vietnamin ilmatorjuntaohjusjoukot palkittiin sodan päätyttyä sankariaselajin kunnianimellä. Amerikkalaisten puolustukseksi on mainittava, että nämä tappiot jakautuivat 10 vuoden ajalle. Kaikesta huolimatta amerikkalaiset jatkoivat päättäväisesti ilmasotaa koko konfliktin ajan.


Pohjoisvietnamilainen SA-2 ilmatorjuntaohjuspatteri

Kolme kertaa II maailmansota
Kaakkois-Aasian sodassa pudotettiin kolme kertaa niin paljon pommeja kuin toisessa maailmansodassa. Pelkästään vuosina 1963-1968 Pohjois-Vietnamin pudotettiin 8,6 tonnia pommeja neliökilometriä kohti eli noin 150 kiloa jokaista miestä, naista ja lasta kohti. Pommeja pudotettiin yhteensä 7 miljoonaa tonnia, ja arviolta 2,6 miljoonaa pohjoisvietnamilaista kuoli pommituksissa. Erona Korean sotaan oli myös se, että vaikka Neuvostoliitto ja Kiina tukivat tällä kertaa Pohjois-Vietnamia julkisesti, taistelutoimiin osallistuivat vain pohjoisvietnamilaiset lentäjät. Neuvostolentäjät antoivat ajoittain hävittäjien tyyppikoulutusta myös Pohjois-Vietnamissa. Tämä käy selville sekä venäläisistä virallisista arkistoista että myös tyyppikouluttajien mustelmista ja haastatteluista. Ilmatorjunnassa ja ilmavalvonnassa neuvostoliittolaisia sotilasasiantuntijoita oli koulutustehtävissä enemmän, ja he osallistuivat satunnaisesti myös taistelutoimien johtamiseen. Neuvostoliiton, sen liittolaisten ja Kiinan tuki Pohjois-Vietnamille oli ennen kaikkea apua sota- ja siviilimateriaalien sekä asiantuntijoiden muodossa. Kun pohjoisvietnamilaiset saivat käyttöönsä tarvittavat materiaalit ja asiantuntemusta, he hoitivat itse sotimisen omin voimin sangen menestyksellisesti.

 B-52 pommittaa Viet Congin asemia kesäkuussa 1965. Valtavan pommittajan D- versio pystyi ottamaan lähes 32 000 kg:n pommilastin.

Modernin ilmasodan alku
Vietnamin ilmasodassa käytettiin ensimmäistä kertaa sotatilanteessa monia uusia taistelutapoja ja – välineitä: helikopterien laajamittaista käyttöä joukkojen kuljettamiseen, huoltoon ja taistelukentän tulitukeen, taisteluhelikoptereita, ilmatorjuntaohjuksia, rypäleammuksia ja –pommeja, keskipitkän matkan puoliaktiivisesti hakeutuvia tutkahakuisia ilmataisteluohjuksia, miehittämättömiä tiedustelukoneita, tutkaan hakeutuvia ilmasta maahan –ohjuksia, laajamittaista täsmäpommien  ja –ohjusten käyttöä, joukkojen peitteisessä maastossa siirtymisestä varoittavia lentokoneista kohdealueelle pudotettavia etäantureita, Gunship- tyyppisiä lähitukilentokoneita, hävittäjätoiminnan, ilmavalvonnan ja ilmatorjuntatykistön sekä ilmatorjuntaohjusten yhdistämistä integroiduksi ilmapuolustusjärjestelmäksi, ilmatilan kaukovalvontatutkakoneita, ilmatankkausta ja paljon muuta. Yhdysvallat joutui vetäytymään sadasti ei niinkään sotilaallisten tappioiden vuoksi, vaan koska julkinen mielipide kääntyi Yhdysvalloissa sotaa vastaan sekä siksi, että se tuli taloudellisesti liian kalliiksi. Lisäksi sodan loppuvaiheessa alkoi näyttää vakavasti siltä, ettei Pohjois-Vietnamia pystytä voittamaan sotilaallisin keinoin.

 Huey Cobra-taisteluhelikopteri suojaa hyökkäystä rakettitulella

Amerikkalaisen ilmasotakäsityksen mukaisesti heidän ylivoimainen osaamisensa ilmasodan alalla vain vahvistui Vietnamin sodan aikana, joskin Korean sodan väitetystä 10:1-ilmavoittosuhteesta mentiin alas 2:1 saakka. Kaikki oli kuitenkin jopa paremmin kuin aiemmin: F-4 Phantom –hävittäjät tarjosivat entistä enemmän laadullista ylivoimaa ja neuvostoliittolaiset ilmatorjuntaohjuksetkin olivat osoittautuneet erittäin epätarkoiksi. It- ohjusten tarkkuudesta on nyttemmin löytynyt uusia venäläisiä hyvin analyyttisiä lähteitä (evl evp Keijo Tossavaisen kääntämiä), joiden makaan it- ohjusten (SA-75, S-75 eri mallit) osuus USAF:n konetappioista olisikin ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on esitetty. Totuus on siellä jossakin…

Yhdysvaltain lentokone- ja helikopteritappiot Vietnamissa 1962-1972 

Vietnamin sodassa käytettyjä konetyyppejä

Pohjois-Vietnam

MiG 21PFM "Fishbed"

Valmistusmaa: Neuvostoliitto
Tyyppi: yksipaikkainen jokasään hävittäjäpommittaja
Huippunopeus: 2230 km/h
Aseistus: 23 mm tykki, Neljä AA-ohjusta, pommeja/raketteja- aselastin maksimipaino 1500 kg 

MiG 17F "Fresco"
Valmistusmaa: Neuvostoliitto
Tyyppi: yksipaikkainen hävittäjä
Huippunopeus: 1100 km/h
Aseistus: Yksi 37 mm tykki ja kaksi 23 mm tykkiä, pommeja/raketteja- aselastin maksimipaino 500 kg 

Yhdysvallat 

F4C Phantom II

Valmistusmaa: Yhdysvallat
Tyyppi: kaksipaikkainen jokasään hävittäjäpommittaja
Huippunopeus: 2414 km/h
Aseistus: 20 mm tykki, kuusi AIM-ohjusta, pommeja/raketteja- aselastin maksimipaino 6219 kg 


F 105D Thunderchief


Valmistusmaa: Yhdysvallat
Tyyppi: yksipaikkainen hävittäjäpommittaja
Huippunopeus: 2382 km/h
Aseistus: 20 mm tykki, pommeja/raketteja- aselastin maksimipaino 6400 kg 

Tässä olen ottanut esimerkiksi vain pari konetyyppiä. Varsinkin Yhdysvalloilla oli koko sodan ajan aktiivikäytössä kymmeniä lentokonetyyppejä. Myös helikopterityyppejä oli käytössä yli kymmenen erilaista.


Pohjois-Vietnamin ilmavoimat (toisenlainen näkökulma)
 

(Olen koonnut artikkelin seuraavista lähteistä: Suomen Sotilas 4/12, Ilmatorjunta Kylmässä sodassa/Ahti Lappi, Modern Military Aircraft/Jim Winchester, Fighting Aircraft of the World/Michael Sharpe&Chris Chant; Kuvat:Internet, Video:Youtube)

3 kommenttia:

  1. Good Work - Mr. IluVon66

    Tilastot perustuvat länsimaisiin lähteisiin,
    eikä vastapuolen tilastoja ole saatavilla?
    Esim. materiaalinen apu olisi kiinnostavaa.

    "Totuus" voisi muuttaa kasvojaan,
    jos tietäisimme edes puolet Vietnamin sodasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjoituksessa on jonkin verran vietnamilaisia lähteitä. Suomen Sotilaan (tulee tilattuna)artikkelissa vuoden takaa on jo uudempaa tietoa. Esim. ilmatorjunta gurun Ahti Lapin kirjassa, Ilmatorjunta Kylmässä sodassa vuodelta 2003 (ostin silloin) ei juurikaan mainita vietnamilaisista ässistä (eli yli 5 pudottajista), kirjassa myös väitetään, että B-52 koneita ei pudotettu Mig-hävittäjillä. Tämähän ei pidä paikkaansa - kaksiykkösillä pudotettiin 3 tai 4 B-viiskakkosta. USA osaa myös Neuvostomalliin pimittää epämieluista tietoa, vaikka se vaikeaa onkin länsimaisessa vapaassa informaatio-yhteiskunnassa.

      Poista
  2. Länsimainen informaatio-yhteiskunta on kaikkea muuta kuin "vapaa". Sinisilmäiset nielaisevat infon purematta. EI OK!

    BTW. Yritin Googlettaa P-Vietnamin, Neuvostoliiton ja Kiinan
    sodanaikaisia juttuja, mutta muuri oli korkea ylitettäväksi.

    Summa summarum:
    Ylivoimaisella ylivoimalla ei kansan tahtoa lannisteta.
    Pienikin voi olla pippurinen, tai tulisen chilinen, kuten
    suomalaiset olivat aikoinaan yhtenäisiä vihulaista vastaan.

    VastaaPoista