Suomen Ilmavoimien Koneita by IluVon66 Osa 1, Fokker D.XXI

Fokker D.XXI Talvisodan torjuntavastaava

Kehitys
Fokker - tehdas alkoi vuoden 1934 lopussa suunnitella Hollannin Itä-Intia armeijan toimeksiannosta yksitasoista D.XXI-hävittäjää tohtori Erich Schartzkin johdolla. Prototyypin ensilento lennettiin 27.2.1936.

Tyypin ensimmäinen ostaja oli Suomi joka tilasi 7 konetta 18.11.1936. Vuosina 1938-1939 Fokker valmisti 36 konetta Alankomaiden ilmavoimille. Lisäksi niitä rakennettiin lisenssillä Tanskassa 10 ja Suomessa 90 kpl.
Espanjan tasavallan halitus hankki myös tyypin lisenssin mutta yhtään konetta ei ehtinyt valmistua ennen sisällissodan päättymistä. Kaikkiaan Fokker D.XXI-koneita valmistettiin 145 kpl.

Fokker D.XXI, Lentoprikaati Ja. V.A I, Hollanti 1939

Koneen hankinta Suomen Ilmavoimille

1930 - luvulla katsottiin, että Suomi tarvitsi defensiiviset ilmavoimat. Sitä edellyttivät maan voimavarat  sekä asema naapurinaan suurvalta johon nähden ei ollut mitään hyökkäysaikeita.

Valmistelut Gloster Gamecock –hävittäjän korvaamiseksi aloitettiin vuonna  1935 jolloin lähetettiin tarjouspyyntö peräti 26:lle lentokoneen valmistajalle. Tarjouksia saatiin seitsemän koskien seuraavia koneita: Gloster Gladiator (GBR), North-American NA-50A(USA), Vought V-143(USA) Dewoitine 510(FRA), Morane Saulnier 405(FRA), PZL P-24(POL) ja Fokker D.XXI(HOL). Vertailussa loppusuoralle pääsivät vain  PZL P-24 ja Fokker D.XXI, muut karsiutuivat suorituskyvyn, aseistuksen ja hinnan vuoksi.

Näistä kahdesta Fokker D.XXI tuli valituksi lähinnä pitkäaikaisten kauppasuhteiden, Bristol Mercury–moottorin ja Valtion Lentokonetehtaalle sopivan rakenteensa vuoksi.

Talvisota

Talvisodan aikana Fokker-lentäjät saavuttivat  130 ilmavoittoa. Näistä suurin osa oli pommikoneita. Neuvostoliittolaisten I-16 ja I-153 hävittäjät olivat suoritus ja liikehtimiskyvyiltään paljon Fokkeria parempia. Pudostustilaston kärjessä oli luutnatti Jorma Sarvanto 12 5/6 ilmavoitolla.  Hän ampui 5.1.1940 alas kuusi DB-3 pommittajaa vajaassa viidessä minuutissa.(taittaa olla eräänlainen Maailmanennätys vieläkin).

FR-koneilla lennettiin 4. - 10.2.1940 lukuisia maataistelulentoja Viipurinlahtea ylittäviä vihollisjoukkoja vastaan. Ilmataisteluissa menetettiin kymmenen konetta ja kahdeksan ohjaajaa sai surmansa.

Jatkosota

Jatkosodan alkaessa tyypillä oli vielä tärkeä osa hävittäjäpuolustuksessa. Jatkosodan aikana Fokkereilla saavutettiin 61 ilmavoittoa ja kahdelle ohjaajalle - majuri Arvo Maunulalle ja kapteeni Veikko Karulle - myönnettiin 2. luokan Mannerheim-Risti.

Alasammuttuina menetettiin 22 konetta ja 18 ohjaajaa sai surmansa.
Jatkosodan aikana Fokkereilla annettiin myös lento-oppilaille viimeistelevää koulutusta ennen siirtoa rintamalaivueisiin.

Sodan jälkeen Kauhavan lentosotakoulussa oli käytössä kymmenen Fokkeria 13.9.1948 saakka. Keski-Suomen ilmailumuseossa on näytteillä FR-110, joka on lähes kokonaan uudelleen rakennettu 1980-luvulla.

1./LLV 12, Ltn Ilpo Ritavuori, Nurmoila 6.1942 FR-129

Tekniset tiedot

Fokker D.XXI on yksipaikkainen sekarakenteinen hävittäjä kiinteillä laskutelineillä.

Voimalaite: Bristol Mercury 9-sylinterinen ilmajäähdytteinen tähtimoottori, teho 840 hv tai Twin Wasp Junior 14-sylinterinen ilmajäähdytteinen tähtimoottori, teho 825 hv.

Aseistus: Kaksi Vickers- tai Browing-konekivääriä (7,7mm)  eturungossa tahditettuina ja kaksi samalaista vapaastiampuvina siivissä.

Kärkiväli:11m, pituus: 8,2 (8,3)m, korkeus: 2,95 (3,10)m, tyhjäpaino: 1595 (1850)kg, lentopaino: 1970 (2400)kg, huippunopeus: 455 km/h, lakikorkeus: 9100 (8100)m. Tiedot Mercury-moottorilla, suluissa Twin Wasp Jr:lla.

Artikkelissa olen käyttänyt seuraavia lähteitä: Timo Heinonen/Hannu Valtonen: Albatrossista Pilatukseen, Suomen sotilaslentokoneet 1918-2010, Heikki Nikunen: Airpower ilmavoimat, tiedustelijasta sotien ratkaisijaksi sekä erinäisiä nettikirjoituksia ja omia tietojani.