Tässä blogissa tarinoin sotahistoriasta, -teknologista, politiikasta ynnä muusta asiaan liittyvästä. Tekstit ovat joko omia sekä osaksi tai kokonaan lainattuja joko internetistä tai alan kirjallisuudesta.
Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori
Vuodenvaihteessa ja tammikuun alussa hommasin taas uusia kirjoja. Historia-aiheisia kirjoja hommasin sitten useampia. Kauan etsimäni kirjasarjan, Otavan suuri maailmanhistoria, löysin Tori.fi–sivustolta. Yksi eläkkeellä oleva hammaslääkäri luopui tästä hyväkuntoisesta 22-osaisesta sarjasta halvalla – eli 50 euroa hän niistä pyysi.
Toisen historia pläjäyisen eli Tähtilipun maa - Yhdysvaltain alueen historia ostin prisman kirjahylystä. Kyseisen opuksen luin jo aiemmin vuonna 2021, mutta hyllyyn se oli saatava.
Kyseinen yli 900 sivuinen kirja kertoi kattavasti Yhdysvaltain historiasta kulttuurinkin näkökulmasta. Kaikkea muutakin selitettiin juurta jaksain. Tämä on todella mainio teos, joka oli lopulta itsellekin hankittava.
Kattava perusteos kertoo Yhdysvaltain alueen historian aina varhaisista intiaanikulttuureista vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti.
Mistä saapuivat Pohjois-Amerikan ensimmäiset asukkaat? Kuka järjesti Bostonin teekutsut? Miten saivat alkunsa kiitospäivä ja vappu? Entä miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti?
Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin vastaa Markku Henrikssonin Tähtilipun maa. Teoksen laajaan aihevalikoimaan kuuluvat niin ihmisten tulo nykyisen Yhdysvaltain alueelle, eurooppalaisten sinne suuntaamat rosvo- ja löytöretket, siirtokuntien perustaminen, Yhdysvaltain vallankumous ja valtiojärjestelmä, läntinen ekspansio, sisällissota ja sen laulut, Yhdysvaltain voimakas taloudellinen kasvu ja 1930-luvun lamakausi, kylmä sota, kansalaisoikeusliike kuin pilvenpiirtäjäarkkitehtuurikin. Kirjan painopiste on Yhdysvaltain poliittisessa historiassa, mutta se sisältää runsaasti myös kulttuurihistoriallista aineistoa sekä luonnonhistoriaa.
Monipuolisesti kuvitettu teos on tarkoitettu kaikille Yhdysvalloista kiinnostuneille ja soveltuu myös erinomaisesti alan oppikirjaksi.
Kustantaja:
Tammi
Julkaisu:
Maaliskuu 2021 (MP3-äänikirja),
Maaliskuu 2021 (Kovakantinen kirja),
Maaliskuu 2021 (E-kirja / ePub 2)
Sivumäärä:
944 s. (MP3-äänikirja), 944 s. (Kovakantinen kirja), 944 s. (E-kirja / ePub 2)
Советский Союз (Союз Советских Социалистических Республик)
30.12.1922 - 26.12.1991
R.I.P
Mikään ei ole ikuista!
Itsekään en olisi ikinä uskonut, että tuo jättiläisvaltio hajoaisi niin nopeasti, ja samalla veisi koko Euroopan kommunistileirin mukanaan.
Neuvostoliitto: 22,4 miljoonaa neliökilometriä, 300 miljoonaa asukasta.
Hieman historiaa muistoksi!
1917 Tsaari Nikolai II luopui vallasta ns. helmikuun vallankumouksessa 11.maaliskuuta gregoriaanisen ajanlaskun mukaan.
1917 Leninin johtamat bolsevikit nousivat valtaan Venäjän pääkaupungissa Pietarissa 7.marraskuuta. Tapahtumaa kutsuttiin lokakuun vallankumoukseksi, koska Venäjällä noudatettiin juliaanista kalenteria.
1918 Tsaariperhe teloitetaan Jekaterinburgin lähellä heinäkuun 17.päivän vastaisena yönä.
Venäjän viimeinen tsaari Nikolai II perheineen
1917-1922 Venäjän sisällissota käydään ja se päättyy Puna-armeijan voittoon
1922 Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto eli NEUVOSTOLIITTO perustetaan.
1922 Lenin Johtajana (1922-1924).
Vladimir Ilyich Lenin
Владимир Ильич Ленин; 22.4.1870 – 21.1.1924
1924 Lenin kuolee ja Josif Stalin nimitetään hänen seuraajakseen puolueen johtoon (1924-1953).
Josif Vissarionovitš Džugašvili, Josif Stalin
Иосиф Виссарионович Джугашвили, Иосиф Сталин
21.12.1879-5.3.1953
1929 Puna-armeijan perustaja Lev Trotski karkotetaan.
1934 Leningradin puoluejohtaja Sergei Kirov murhataan. Stalin kehittelee murhan verukkeella ”salaliittoja” tuhotakseen oletettuja vastustajiaan.
1936 Moskovassa järjestetään ensimmäinen suuri Stalinin vainojen näytösoikeudenkäynti.
1939 Neuvostoliitto hyökkää Puolaan 17.9. (Saksa hyökkäsi jo 1.9. – maa jaetaan)
1939 Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirijaosta: Molotov-Ribbentrop-sopimus.
1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen 30.11 . Talvisota päättyy 13.3.1940.
1940 Neuvostoliitto miehittää Baltian maat
1940 Trotski murhataan Meksikossa
1941 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon 22.6. Suuri Isänmaallinen sota Saksaa vastaan.
Saksalaiset panssarijoukot etenevät Venäjällä
1945 Neuvostoliitto lyö Saksan ja valloittaa Berliinin. Sodassa kuolee noin 30 miljoonaa neuvostokansalaista.
Neuvostotankit Berliinin kadulla 1945
1948 Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittavat yya-sopimuksen
1949 Neuvostoliitto räjäyttää ensimmäisen ydinpomminsa
1952 Neuvostoliitto osallistuu ensi kertaa olympiakisoihin – Helsinki,kesäolympialaiset
1957 Laika- koira jaEnsimmäinen satelliitti – Sputnik avaruuteen
Laika
1961 Juri Gagarin ensimmäisenä miehenä avaruudessa
Juri Aleksejevitš Gagarin
Ю́рий Алексе́евич Гага́рин
9.3.1934 - 27.3.1968
1961 Berliinin muuri rakennetaan
1962 Kuuban kriisi USA:n kanssa
1963 Valentina Tereshkova ensimmäisenä naisena avaruudessa
1964 Leonid Brezhnev johtoon (1964-1982)
Leonid Iljitš Brežnev
Леони́д Ильи́ч Бре́жнев
19.12.1906 - 10.11.1982
1967 Vladimir Komarov ensimmäinen avaruuslennolla kuollut ihminen. Sojuz aluksen laskeutuminen epäonnistuu.
1968 Neuvostoliitto ja osa Varsovan liiton maista miehittää Tshekkoslovakian
Praha 1968 - mielenosoittaja Neuvostotankin päällä
1970 Aleksandr Solzhenitsyn saa Nobelin kirjallisuuden palkinnon.
1974 Neuvostojärjestelmää kritisoinutSolzhenitsyn karkotetaan maasta.
1975 Toisinajattelija ja ydinfyysikko Andrei Saharov saa Nobelin rauhanpalkinnon
1975 Kosmonautit ja astronautit kohtaavat avaruudessa kun Sojuz- ja Apollo-tyyppisetalukset liitetään telakointiprojektissa toisiinsa.
1979 Neuvostoliitto hyökkää Afganistaniin.
1980 Moskovan kesäolympialaiset
Ensimmäiset sosialistisen maan järjestämät olympiakisat 19.7. -3.8.1980
1982 Juri Andropov johtoon (1982-1984)
Juri Vladimirovitš Andropov Ю́рий Влади́мирович Андро́пов
15.6.1914 - 9.2.1984
1983 Neuvostohävittäjä ampuu alas Korean Airin matkustajakoneen joka eksyy sen ilmatilaan, ja 269 ihmistä kuolee.
1984 Konstantin Tsernenko johtoon (1984-1985)
Konstantin Ustinovitš Tšernenko Константи́н Усти́нович Черне́нко
24.9.1911 - 10.3.1985
1985 Mihail Gorbatsov johtoon (1985-1991)
Mihail Sergejevitš Gorbatšov Михаи́л Серге́евич Горбачёв
2.3.1931 -
1986 Tshernobylissa, Ukrainan neuvostotasavallassa tapahtuu historian pahin ydinvoimalaonnettomuus.
Tshernobylin ydinvoimala 26.4.1986
1987 Harrastajalentäjä Matias Rust harhauttaa Neuvostoliiton ilmapuolustuksen ja laskeutuu pienkoneella Moskovan punaiselle torille.
1988 Neuvostoliitto vetäytyyAfganistanista
Viimeinen Neuvostopanssariosasto jättää Afganistanin alueen
1989 Neuvostoliiton valtaa Itä-Euroopassa symbolisoinut Berliinin muuri romahtaa.
1991 Neuvostoliitto päätetään lakkauttaa.
Varsovan liitto lakkautettiin 1.7.1991.
Kaikki jäsenet paitsi Venäjä ovat nyt Naton jäseniä. Entisistä neuvostotasavalloita Latvia, Liettua ja Viro ovat myös liittyneet Natoon.
21.12.1991 Neuvostotasavallat hyväksyvät Belovezhskin sopimuksen. Neuvostoliitto on hajonnut.
25.12.1991 Mihail Gorbatshov eroaa Neuvostoliiton presidentin tehtävästä ja antaa valtaoikeutensa Boris Jeltsinille
26.12.1991 Neuvostoliiton Korkein neuvosto lakkauttaa itsensä ilmoittamalla, että Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto on purettu.
Jäljelle jää Venäjä ja 14 itsenäistä valtiota.
Venäjä: 17 miljoonaa neliökilometriä, 147 miljoonaa asukasta
Uudet itsenäiset valtiot: Azerbaidzan, Armenia, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, latvia, Liettua, Moldova, Tadzikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Viro.
Lockheed Martin F-35A Lightning II on Suomen seuraava monitoimihävittäjä
Valtioneuvosto on 10. joulukuuta 2021 valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa Suomen seuraavasta monitoimihävittäjästä. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II.
Hankintaan kuuluu 64 F-35A Block 4 -monitoimihävittäjää, mittava ja monipuolinen olosuhteisiimme mukautettu aseistus sekä tarvittavat koulutus- ja ylläpitoratkaisut, muut liitännäiset järjestelmät sekä ylläpito- ja huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun.
HX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa F-35 täytti huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueiden vaatimukset. Sotilaallisen suorituskyvyn vertailussa F-35-kokonaisjärjestelmä oli paras. F-35:n taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat HX-tarjouksista parhaat.
F-35:n käyttö- ja ylläpitokustannukset mahtuvat annettuun kustannuskehykseen, ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien normaaleilla resursseilla. Hankintaprosessin aikana on kyetty sopimaan useista Suomen näkökulmasta ratkaisevista huoltovarmuuden erityisvaatimuksista ja merkittävästä teollisesta yhteistyöstä, jotka liittyvät erityisesti itsenäiseen toimintakykyyn poikkeusoloissa.
F-35-ohjelma on monikansallinen ja koneen käyttäjäyhteisö on laaja. Järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa kuten lähialueellamme Norjassa ja Tanskassa.
Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.
HX-hankkeen tarjouskilpailu
Hornetin suorituskyvyn korvaava HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015 puolustusministerin päätöksellä ja sitä seuranneella tietopyynnön lähettämisellä. HX-hankkeen varsinainen tarjouskilpailu käynnistyi vuonna 2018 alustavan tarjouspyynnön lähettämisellä Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille. Tarjouskilpailun tavoitteena oli rakentaa kunkin tarjoajan kanssa vaatimukset täyttävä kokonaisratkaisu, joka tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta parhaan mahdollisen suorituskyvyn Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi 2030-luvun toimintaympäristössä sekä HX-järjestelmän elinkaaren aikana.
HX-hankkeen tarjouskokonaisuudet rakentuivat seuraavien hävittäjäjärjestelmien ympärille: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 ja Saab Gripen.
Tarjousten arviointi
Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaanotti huhtikuun 2021 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoukset arvioitiin HX-hankkeen tarjouspyynnön, päätösmallin ja arviointikäsikirjan mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi.
Tarjouskilpailu perustui neljään päätösalueeseen: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja kustannuksiin. Kun tarjoaja läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, se eteni lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn vertailuun, jossa tarjotut ratkaisut asettuivat paremmuusjärjestykseen.
Puolustusvoimat evaluoi tarjottujen kokonaisratkaisujen suorituskyvyn kolmessa vaiheessa testitapahtumissa todennettujen suoritusarvojen pohjalta. Viimeisessä vaiheessa kunkin tarjotun HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus evaluoitiin perusteellisessa ja pitkäkestoisessa, simuloinnein tuetussa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista.
F-35-järjestelmän menestyminen tarjouskilpailussa
HX-tarjouskilpailussa F-35 läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet. F-35-ratkaisu saavutti arvioinnissa sotilaallisen suorituskyvyn osalta suurimman operatiivisen vaikuttavuuden ja parhaan kehityspotentiaalin.
Huoltovarmuus
F-35-ratkaisu täyttää Suomen kansallisen huoltovarmuuden vaatimukset. Järjestelmän ylläpito perustuu F-35:n globaalista ylläpitojärjestelmästä muokattuun, kotimaiset huoltovarmuusvaatimukset täyttävään ratkaisuun. Kriittiset huoltovalmiudet luodaan Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden organisaatioihin. Ratkaisu sisältää Suomeen rakentuvat huoltokyvyt, yksinomaan Suomen kansallisessa hallinnassa olevat poikkeusolojen varaosat ja vaihtolaitteet sekä osallistumisen monikansalliseen huoltoverkostoon.
Kustannukset
Annettuun rahoituskehykseen sovitettu F-35-ratkaisu oli kustannustehokkain. F-35 oli hankintahinnaltaan edullisin, kun huomioidaan kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet. Järjestelmän käyttö- sekä ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan. F-35:n operointi ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla.
Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi muita edullisempi käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan.
Teollinen yhteistyö
F-35:n teollisen yhteistyön tarjous oli laadullisesti ja sisällöllisesti vaatimukset täyttävä. Tarjouksen teollisen yhteistyön pääpaino on suorassa teollisessa yhteistyössä, joka luo merkittäviä itsenäisiä huoltokykyjä. Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä.
Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin.
Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.
Teollisen yhteistyön sopimus solmitaan puolustusministeriön sekä Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn välillä.
Sotilaallinen suorituskyky
F-35-järjestelmän suorituskyky oli toimintaympäristössämme ja asetetuilla vaatimuksilla vaihtoehdoista paras. Kokonaisjärjestelmän ja koneen kyvyt taisteluun, tiedusteluun ja selviytymiseen ovat parhaat. F-35 oli vertailun paras tai jakoi parhaan tuloksen kaikissa tehtäväalueissa ja sai parhaan kokonaistuloksen. Esitettävällä F-35-ratkaisulla on mahdollista täyttää määritetyt tehtävät riittävällä tasolla tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan tarjouksen kone- ja asemäärä. Suorituskyky on saatavissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa.
F-35-ratkaisu tuottaa merkittävää suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle ja parantaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. F-35A kykenee toimimaan aloitteellisesti vastailmaoperaatioissa sekä muodostamaan ja jakamaan tarvittavan tilannekuvan ja maalitiedon, minkä ansiosta F-35 kykenee parhaiten tukemaan myös maa- ja merioperaatioita. F-35-hävittäjän vaikuttamiskyky ilmaan, maalle ja merelle oli vertailun paras. Häive- ja muut ominaisuudet, kuten sensorit ja verkostotoiminta, tukevat F-35-hävittäjän selviytymiskykyä taistelussa. F-35-monitoimihävittäjässä on suurin sisäinen polttoainekapasiteetti ja kaikki sensorit kiinteästi asennettuina, jolloin erillisiä maalinosoitus- tai lisäpolttoainesäiliöitä ei tarvita.
F-35-järjestelmän teknologinen ratkaisu on kestävä ja kehityspotentiaali on tarjotuista ratkaisuista paras. Sen kehittäminen on turvattu koko suunnitellulle käyttöajalle 2060-luvulle asti.
Hankintakokonaisuus
Hankinnan kohteena on 64 F-35A-monitoimihävittäjää uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa. Hankinta kattaa monitoimihävittäjien aseistuksen. F-35 tarjoukseen sisältyivät seuraavat asetyypit: AMRAAM, Sidewinder, SDB I ja II, JDAM-perheen aseistus, JSM ja JASSM-ER. Asepaketti tarkentuu hankintaprosessin aikana ottaen huomioon muun muassa uusimpien asetyyppien saatavuuden ja toimintaympäristön kehityksen. Asekokonaisuus hankitaan hankkeen rahoituksen käyttöoikeuden aikana vuoden 2035 loppuun mennessä. Optimoiduilla asehankinnoilla maksimoidaan järjestelmän suorituskyky Suomen toimintaympäristössä ja turvataan F-35-järjestelmän elinkaari mahdollisimman pitkälle ajalle.
Hävittäjäjärjestelmän hankintaan ja sen käyttämiseen liittyy myös merkittävä määrä muita tuotteita ja palveluja, jotka hankitaan samassa yhteydessä. Näitä ovat ylläpitojärjestelmä sisältäen testilaitteet, työkalut, vaihtolaite- ja varaosapalvelut, sekä tietojärjestelmät, koulutusjärjestelmät ja -palvelut, tehtävätukijärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut sekä käytettävään Yhdysvaltojen hallinnon FMS-hankintamenettelyyn liittyvät hallinnointipalvelut. Lisäksi hankintakokonaisuuteen sisältyvät kaluston ylläpitomaksut vuosille 2025-30.
Hankinnan rahoitus
HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan. Siirtomäärärahalla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää.
Hankinnan valmisteluun on myönnetty 21 miljoonaa euroa vuosina 2016-2021.
Hankinnan kustannukset
Nyt tehtävä hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa. Monitoimihävittäjien osuus summasta on 4,703 miljardia euroa ja ilmataisteluohjusten AMRAAM ja Sidewinder osuus 754,6 miljoonaa euroa. Huoltovälineet, varaosat ja vaihtolaitteet, koulutusvälineet, muut hankittavat järjestelmät ja palvelut sekä vuosien 2025-2030 ylläpito maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa.
Suomessa rakennetaan operointi-, lentokone- ja varastotiloja sekä kiitotierakenteita ja muuta infrastruktuuria hankittavalle järjestelmälle. Muutokset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuusvaatimuksiin. Kiinteistörakentamisen, johtamisjärjestelmien yhteensovittamisen, teollisen yhteistyön seurannaisvaikutusten, henkilöstön palkkamenojen ja muiden projektikustannusten kustannus on yhteensä 777 miljoonaa euroa.
Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan kokonaissuorituskyvyn rakentamiseksi lopullisen, optimoidun asepaketin hankintaan ja sillä myös osaltaan hallitaan tulevia sopimusmuutoksia. Osa aseistuksesta hankitaan myöhemmin lentokoneiden toimitusaikatauluun sovitettuna.
HX-hankkeen toteutus
Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluun sisältyvissä puolustusjärjestelmän kehittämisen tutkimuksissa on osoitettu, että monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli ja vastuu 2030-luvun toimintaympäristöön sovitetussa puolustusjärjestelmässä. HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset monitoimihävittäjät uusilla ja vuodesta 2015 lähtien se on työskennellyt Suomelle parhaan HX-ratkaisun löytämiseksi.
HX-hankkeen valmistelussa ja arvioinneissa on hyödynnetty parasta mahdollista kansallista ja kansainvälistä asiantuntemusta. Työhön on kohdennettu eri vaiheissa 100-200 henkilöä, joilla on laaja-alaista osaamista.
Pääesikunta johtaa kehittämisohjelmissa olevien hankkeiden etenemistä ja laadunvalvontaa. HX-hankintaprosessin laatua on varmennettu sisäisellä ja ulkoisella laadunvarmistuksella.
Ulkopuolisena laadunvarmistajana on toiminut Deloitte Oy. Ulkoisen laadunvarmistuksen tehtävänä oli saada puolustushallinnon ulkopuolisen ja riippumattoman tahon vahvistus hankintaprosessin tasapuolisuudesta, järjestelmällisyydestä ja jäljitettävyydestä. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastanut hanketta ja antanut tarpeellisiksi katsomansa
Tammikuun alussa 1941 Japanin Yhdistyneen laivastonkomentaja, amiraali Yamato, antoi pienelle esikuntaupseerien tehtäväksi suunnitella Pearl Harboriin kohdistuvaa yllätyshyökkäystä, jonka suorittaisivat tukialuksilta toimivat lentokoneet.
Vara-amiraali Chuichi Nagumon komentamaan laivasto-osastoon, joka sai tehtäväkseen hyökätä Pearl Harboriin, kuului kuusi lentotukialusta (Kaga, Akagi, Hiryu, Sorju, Zuikaku ja Shokaku), joilla oli yhteensä 432 lentokonetta, kaksi raskasta taistelulaivaa (Hiei ja Kirrishima), kolme risteilijää (kaksi raskasta ja yksi kevyt), yhdeksän hävittäjää, kolme sukellusvenettä (jotka tulivat partioimaan suunnitellulla reitillä) sekä kahdeksan säiliölaivaa merellä tapahtuvaa polttoainetäydennystä varten. Ilmahyökkäyksen vaurioita täydentäisivät pienoissukellusveneet, jotka kuljetettaisiin valtamerisukellusveneillä Oahun saaren läheisyyteen.
Japanilainen tukialus - Hiryu
Marraskuun 26.päivänä vara-amiraali Nagumon komennossa olevat 31 alusta käsittävä taisteluosasto lähti liikkeelle Kuriileilta. Varsinainen hyökkäyskäsky saatiin salakielisanomana joulukuun 2. päivänä. Laivasto-osaston kurssi kulki 43.leveysasteen suuntaisesti itää kohden; Tyynellämerellä näillä seuduin vallitseva sumu teki toisten alusten kohtaamisen epätodennäköiseksi.
Joulukuun 6.päivän iltana muodostelma suuntasi pimeän tultua kurssinsa kohti kohdettaan. tiedot joiden mukaan Pearl Harborissa ei ollut ainoatakaan lentotukialusta herättivät pettymystä japanilaisissa lentäjissä.
Vara-amiraali Chuichi Nagumo
Seuraavana päivänä eli sunnuntaina joulukuun 7. päivänä kello 6:15 Nagumo, joka oli tuolloin 230 meripeninkulman päässä Pearl Harborista lähetti matkaan ensimmäisen hyökkäysaallon. Siihen kuului kaikkiaan 214 lentokonetta, joista 50 oli tavallista pommikoneita, 51 syöksypommittajia ja 70 torpedokonetta.
Zero-hävittäjät valmiina lähtöön Shokakun kannella
Kapteeniluutnantti Nakaya, joka johti ensimmäiseen hyökkäysaaltoon kuuluvia hävittäjäkoneita, näki Pearl Harborin noin kello 7.50. Muutamia minuutteja myöhemmin lähetettiin kaksi radiosanomaa. Kello 7.53 komentajakapteeni Futshida viestitti Akagille: "Yllätys onnistunut", ja 7.58 kontra-amiraali Patrick Bellinger lähetti Fordsaarella sijaitsevasta päämajastaan selväkielisen sanoman: "Ilmahyökkäys Pearl Harboriin - tämä ei ole harjoitus."
Kontra Amiraali Husband E. Kimmelin komennoissa olleista 127 aluksesta oli satamassa 94, ja ne olivat valmistumassa liputusta varten. Japanilaiset keskittivät hyökkäyksensä kuitenkin niitä seitsemää taistelulaivaa vastaan, jotka oli ankkuroitu pareittain sataman keskellä sijaitsevan Fordinsaaren vierelle. Yksi 800 kg:n pommi sai Arizonan keulaosan ammusvaraston räjähtämään; toinen putosi aluksen savutorveen ja räjähti konehuoneessa. Laiva upposi nopeasti vieden mennessään kontra-amiraali Isaac C. Kiddin sekä 1106 upseeria, aliupseeria ja miestä. Oklahoma, johon osui kolme torpedoa, kaatui miltei välittömästi ja kansien alle jäi loukkuun 415 miestä, joista jotkut pysyivät hengissä aina jouluaattoon saakka. West Virginia ja Carolina olisivat kokeneet saman kohtalon, ellei niiden erinomaisesti mielenmalttinsa säilyttäneiden miehistöjen olisi onnistunut saada alusten kallistuman oikaistuksi.
Nevadaan osui torpedo ja kaksi pommia, mutta se ampui alas kolme sen kimppuun hyökännyttä konetta. Maryland ja Tenessee selvisivät verraten vähin vaurioin ja pystyivät joulukuun 20. päivän jälkeen lähtemää Oahulta amerikkalaiselle telakalle yhdessä Pensylvanian kanssa, joka oli ollut kuivatelakalle ja niin ollen torpedojen tavoittamattomissa. Myös kolme risteilijää ja kolme hävittäjää sai vaurioita.
USS Arizona
Kello 7.15 Nagumo lähetti matkaan toisen hyökkäysaallon, johon osallistui 54 pommikonetta, 80 syöksypommittajaa ja 36 hävittäjää. Komentajakapteeni Shimazaikin johtama osasto täydensi ensimmäisen hyökkäysaallon satamassa aikaansaamaa hävitystä ja kohdisti sen jälkeen huomionsa Fordin saarella olleisiin satamalaitteisiin, Wheelerin ja Hickhamin lentokenttiin (ilmavoimien tukikohtia) ja Kaneohen lentoveneasemaan tuhoten 65 Oahulla olleista 231 lentokoneesta. Amerikkalaisten miehistötappiot olivat tuona päivänä 2403 kaatunutta ja 1178 haavoittunutta.
USS West Virginia ja pelastusmiehistö
Tämä suunnaton menestys maksoi Nagumolle 29 lentokonetta ja 55 lentäjää. Toisen hyökkäysaallon koneiden palattua Nagumo määräsi laivasto-osastonsa liikkeelle kohti pohjoista kello 13.00. Pienoissukellusveneiden hyökkäys oli kuitenkin täysin epäonnistunut, ja niitä kuljettaneista isoista sukellusveneistä upotti tukialus Enterpriselta lähtenyt lentokone yhden joulukuun 10. päivänä. Japanilaiset eivät olleet hyökänneet Pearl Harborin suurten öljysäiliöiden kimppuun, vaikka niiden tuhoaminen olisi saattanut Yhdysvaltojen laivaston toimintakyvyttömäksi useiden kuukausien ajaksi. Amerikkalaiset sotilaat ja merimiehet olivat toimineet niin nopeasti saadakseen tilanteen hallintaansa, että Nagumo luopui kolmannesta hyökkäyksestä, koska hän arveli konetappioiden muodostuvan liian suuriksi.
Kentälle tuhottu B-17 pommikone
Neljän taistelulaivan uppoaminen ja neljän muun vaurioituminen ei riistänyt Yhdysvalloilta sen tärkeintä iskuvoimaa, sillä sen kolme lentotukialusta olivat edelleen täysin kunnossa samoin kuin 20 risteilijää ja 65 hävittäjää. Ja ennen kaikkea joulukuun 7. päivänä tapahtunut hyökkäys pani Yhdysvaltojen kaikki voimavarat liikkeelle ja nostatti valtaisan suuttumuksen aallon kaikkialla Yhdysvalloissa, jonka voimat lisääntyivät jatkuvasti ja joka tuli myöhemmin murskaamaan Japanin juuri näillä jättimäisillä voimillaan.
USS Enterprise
"Päivä, jonka häpeä ei tule unohtumaan", Roosevelt sanoi selostaessaan tapahtumia kongressille. Takaisin Pearl Harboriin matkalle olevan Enterprisen komentosillalla kontra-amiraali William F.Halsey yhtyi presidenttinsä sanoihin joulukuun 9. päivänä nähdessään Fordinsaarelle johtavan redin tukkivat hylyt, joskin Halsey käytti suorasukaisempaa kieltä; "Kun olemme selvittäneet välimme niiden kanssa, ei japanin kieltä puhuta enää muualla kuin helvetissä!"
William F.Halsey
Day of Infamy, Pearl Harbor Raid on Dec 7, 1941
(Tekstin lähde: Toinen Maailmansota, Osa2/Eddy Bauer; Kuvat:internet)
