VENÄLÄINEN sotalaiva Moskva on Venäjän mukaan uponnut. Venäjän puolustusministeriö kertoi aiemmin, että aluksella syttyi tulipalo, joka räjäytti osan laivan ammuksista. Ukrainan viranomaiset puolestaan kertoivat, että maan joukot ampuivat Moskvaa ohjuksilla.
Venäjän puolustusministeriö kertoi myöhään torstaina venäläisen uutistoimisto Rian mukaan, että alus on uponnut. Venäjän mukaan Moskva upposi myrskyssä, kun sitä oltiin hinaamassa satamaan aluksen vaurioitumisen vuoksi.
MUSTANMEREN laivaston lippulaiva Moskvan uppoaminen on kova isku Venäjän laivaston vahvuudelle Mustallamerellä, kommentoi Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja John Kirby uutiskanava CNN:n mukaan.
Yhdysvaltain ei ole onnistunut varmentaa uppoamisen tarkkaa syytä. Kirbyn mukaan on kuitenkin mahdollista, että ukrainalaiset olisivat osuneet alukseen Neptune-merimaaliohjuksella.
VENÄJÄN puolustusministeriö kertoi aiemmin torstaina iltapäivällä, että merimiehet olivat saaneet aluksella riehuneen tulipalon hallintaan ja että järjestelyt aluksen hinaamiseksi takaisin satamaan oli aloitettu.
Yhdysvaltojen puolustusministeriön korkea-arvoinen viranomainen arvioi aiemmin uutistoimisto Reutersin mukaan, että sekä tulipalo että laivan kärsimät vauriot vaikuttivat huomattavan suurilta.
Yhdysvaltojen mukaan ”noin puolen tusinan” verran venäläisiä sotalaivoja siirtyi Moskvan vaurioitumisen jälkeen kauemmas rannikosta pohjoisella Mustallamerellä. Syitä voi vain arvella, mutta ainakin se vahvistaa ukrainalaisten väitteitä ohjusiskusta.
MOSKVAN vaurioitumisen vahvisti alun perin venäläinen uutistoimisto Tass. Se kertoi Venäjän puolustusministeriön sanoneen, että vaurioitumisen syynä on tulipalo ja sen aiheuttama ammusten räjähtäminen.
”Alus on vakavasti vaurioitunut. Koko miehistö on evakuoitu. Tulipalon syytä tutkitaan”, virallisessa lausunnossa todettiin.
Muutamia tunteja ennen Tassin julkaisemaa tietoa Odessan kuvernööri Maksym Martšenko oli ilmoittanut Telegram-viestipalvelussa Ukrainan joukkojen iskeneen ohjuksilla Moskvaan.
Venäjän valtion omistama Tass-uutistoimisto ei viitannut Moskvan tulipalossa ukrainalaisten ohjusiskuun. Kumpaakaan väitettä ei ole pystytty vahvistamaan itsenäisesti. Kuvia vaurioituneesta sotalaivasta ei ole torstaina julkaistu.
VENÄJÄN Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva tuli tunnetuksi sodan alkupäivinä, kun laivan miehistö uhkasi ukrainalaisia joukkoja Mustanmeren Käärmesaarella ja käski näitä antautumaan. Ukrainalaiset vastasivat vaatimuksiin haistattelemalla venäläissotilaille. Käärmesaaren tapauksesta tuli sodan alkuvaiheessa lukuisien nettivitsien aihe.
”Moskva lähetettiin tänään juuri sinne, minne rajavartijamme toivottivat sen Käärmesaarella”, Maksym Martšenko kirjoitti Telegramissa.
Ukrainalaistietojen mukaan Käärmesaaren ukrainalaisjoukot joutuivat venäläisten sotavangiksi. Maaliskuun loppupuolella Ukrainan parlamentti ilmoitti sosiaalisessa mediassa, että Käärmesaarta puolustaneet sotilaat vapautettiin, kun Ukraina ja Venäjä vaihtoivat vankeja keskenään.
Martšenkon mukaan ukrainalaiset iskivät Moskvaan Neptunus-meritorjuntaohjuksilla. Neptunus on ukrainalaisvalmisteinen meritorjuntaohjus, jonka Ukrainan merivoimat otti käyttöön vuonna 2021.
Ukrainan presidentin neuvonantaja Oleksi Arestovytš puolestaan sanoi, että venäläiset pelastusjoukot eivät olisi päässeet alukselle. Laivassa saattoi olla jopa yli 500 miehistön jäsentä.
JOS Ukrainan väitteet Moskvan tuhoamisesta pitävät paikkansa, sitä voi pitää huomattavana onnistumisena ukrainalaisjoukoille eli suurimpana toisen maailmansodan jälkeen sodassa upotettuna sotalaivana.
Moskva oli 1980-luvun alussa valmistunut merkittävä venäläinen sotalaiva, joka oli vuodesta 2000 lähtien Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva. Sillä oli huomattava määrä erilaista aseistusta. Laiva rakennettiin aikoinaan Ukrainassa Mykolajivin kaupungissa, joka kuului tuolloin vielä Neuvostoliittoon.
186-metrisen aluksen alkuperäinen nimi oli Slava, mutta nimeksi muutettiin 1990-luvulla Moskva.
JAVELIN MENESTYY UKRAINASSA
Ukrainalaisten oman ilmoituksen mukaan 300 laukaistulla ohjuksella olisi tuhottu 280 venäläistankkia ja panssariajoneuvoa Ukrainassa. Kyseessä on tehokas niin kutsuttu ”ammu ja unohda” -panssarintorjuntaohjus. Tuohon ”kill ratioon”, joka on peräti 93% kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella.
Javelin-ohjus on joka tapauksessa yksi keskeinen ase, jolla Ukraina on pystynyt pistämään hanttiin määrällisesti ja materiaalisesti ylivoimaiselle viholliselle. Javelinin teho perustuu paitsi siihen, että se osuu lähes aina, myös siihen, että ohjus iskee tankkiin ylhäältä. Tankkien suojaus on vahva sivulta, mutta käytännössä kaikissa tankeissa heikompi päältä. Javelin voidaan ampua myös niin, että se lentää ja iskee suoraan. Kyseessä on niin sanottu ”ammu ja unohda” -ohjus.
Ensimmäiset Javelinit toimitettiin Ukrainaan Yhdysvalloista jo vuonna 2018. Pakettiin kuului myös koulutus niiden käyttöön. Nyt Javelineja on tuotu Ukrainaan lisää muun muassa Virosta.
Yhden Javelin-yksikön paino on noin 28 kilogrammaa, ja kantomatkaa ohjuksella riittää 2–2,5 kilometriä. 110 senttimetrin mittaisen ja kaliiperiltaan 127-millisen ohjuksen kärjestä löytyy räjähdysainetta 8,4 kilogrammaa.
Entisen suomalaisen tiedustelu-upseerin luento Venäjän hallinnosta ja heidän ajatusmaailmastaan - sekä muustakin venäläisistä erikoisuuksista.
Luento on pidetty joulukuussa 2018. Asiat eivät ole vanhentuneet ja ovat juuri tämänhetkiseen tilanteeseen sopivaa tietoa.
Vielä on Ilkan miekka ja pistin tupessaan, mutta Ukrainassa jo taistellaan.
Talvisota on saanut uusinnan vuonna 2022. Ukraina taistelee yksin ylivoimaa ja vääryyttä vastaan!
Vuodenvaihteessa ja tammikuun alussa hommasin taas uusia kirjoja. Historia-aiheisia kirjoja hommasin sitten useampia. Kauan etsimäni kirjasarjan, Otavan suuri maailmanhistoria, löysin Tori.fi–sivustolta. Yksi eläkkeellä oleva hammaslääkäri luopui tästä hyväkuntoisesta 22-osaisesta sarjasta halvalla – eli 50 euroa hän niistä pyysi.
Toisen historia pläjäyisen eli Tähtilipun maa - Yhdysvaltain alueen historia ostin prisman kirjahylystä. Kyseisen opuksen luin jo aiemmin vuonna 2021, mutta hyllyyn se oli saatava.
Kyseinen yli 900 sivuinen kirja kertoi kattavasti Yhdysvaltain historiasta kulttuurinkin näkökulmasta. Kaikkea muutakin selitettiin juurta jaksain. Tämä on todella mainio teos, joka oli lopulta itsellekin hankittava.
*********************************
Yhdysvaltain alueen historia
Yhdysvaltain historia yksissä kansissa
Kattava perusteos kertoo Yhdysvaltain alueen historian aina varhaisista intiaanikulttuureista vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti.
Mistä saapuivat Pohjois-Amerikan ensimmäiset asukkaat? Kuka järjesti Bostonin teekutsut? Miten saivat alkunsa kiitospäivä ja vappu? Entä miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti?
Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin vastaa Markku Henrikssonin Tähtilipun maa. Teoksen laajaan aihevalikoimaan kuuluvat niin ihmisten tulo nykyisen Yhdysvaltain alueelle, eurooppalaisten sinne suuntaamat rosvo- ja löytöretket, siirtokuntien perustaminen, Yhdysvaltain vallankumous ja valtiojärjestelmä, läntinen ekspansio, sisällissota ja sen laulut, Yhdysvaltain voimakas taloudellinen kasvu ja 1930-luvun lamakausi, kylmä sota, kansalaisoikeusliike kuin pilvenpiirtäjäarkkitehtuurikin. Kirjan painopiste on Yhdysvaltain poliittisessa historiassa, mutta se sisältää runsaasti myös kulttuurihistoriallista aineistoa sekä luonnonhistoriaa.
Monipuolisesti kuvitettu teos on tarkoitettu kaikille Yhdysvalloista kiinnostuneille ja soveltuu myös erinomaisesti alan oppikirjaksi.
