Aselajeja

Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori

tiistai 22. kesäkuuta 2021

OPERATION BARBAROSSA

 OPERAATIO BARBAROSSA - 80 VUOTTA SITTEN



Kesäkuun 22.päivänä aamunkoitteessa 1941 klo 3.30 3 400 000 saksalaista ryhtyi yllätyshyökkäykseen  Neuvostoliittoa vastaan, jota puolusti 4 700 000 Puna-armeijaksi kutsutun Neuvostoliiton maavoimien miestä. Sotatoimiin osallistuneiden lukumäärän ja molempien puolien kärsimien tappioiden suhteen tälle jättiläismäiselle kamppailulle, jolle ihmiskunnan historiassa ei ole vertaista, eivät vetäneet vertoja myöskään mitkään toisen maailmansodan muilla sotanäyttämöillä suoritetut sotatoimet.

Tämä taistelu jatkui  aina Saksan sotavoimien tuhoutumiseen Berliinin savuaville raunioille saakka. Sen lopetti vasta ehdotonta antautumista edellyttävä asiakirja, jonka allekirjoittivat sotamarsalkka Keitel ja hänen jälkeensä suuramiraali von Friedeburg ja ilmavoimien kenraalieversti Stumpff  Neuvostoliiton marsalkan Zukovin, Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien kenraalin Carl Spaatzin, Englannin ilmavoimien marsalkan Arthur Tedderin ja ranskalaisen kenraalin de Lattre de Tassignyn läsnäollessa.

OPERAATIO BARBAROSSA
Saksalaisten alkuperäinen suunnitelma

Saksalaisten alku-ylivoimaa ilmassa
Kentälle tuhottuja neuvostokoneita

...ja Saksalaisten alku-ylivoimaa maassa
Tuhottu Neuvostoliittolainen BT-7 tankki ja kuollut Neuvostosotilas Saksalaissotilaan tarkasteltavana

Palaa tulevissa kirjoituksissani tähän kahden totalitaarisen valtion ja kahden vastakkaisen ideologian taisteluun. Taisteluun joka kiihkeydessään ja fanaattisuudessaan aiheutti esimerkiksi yli 20 miljoonan neuvostokansalaisen kuoleman ja jonka loppunäytöksessä Neuvostoarmeija murskasi Saksan niin loistavan armeijan täydellisesti. Aivan yksin Neuvostoliitto ei tähän (ehkä) olisi pysynyt vaan on otettava myös huomioon se valtava apu jotka liittoutuneet ja lähinnä Yhdysvallat antoivat Neuvostoliitolle.

Amerikkalaisvalmisteinen Bell P-39 Airacobra neuvostoväreissä
 Pelkästään tätä konemallia toimitettiin 4773 kpl Neuvostoliiton ilmavoimille

Tänä päivänä on myös tasan 17 vuotta erään henkilön kuolemasta, henkilön joka myös oli yhdessä sivujuonteessa  II maailmansodassa. Hänkin aloitti sotansa kesällä 1941 ja palveli suuren osan ajasta Kiestingissä, joka oli saksalaisten rintamavastuualuetta.
 
Tuo henkilö oli isäni, Uuno Eelis Miettinen (25.12.1921-22.6.2004) - RIP!

80 YEARS SINCE OPERATION BARBAROSSA

 80 years ago Germany attacked against Soviet Union



A quick look at the invasion of the Soviet Union by Nazi Germany in 33 facts

1.The invasion of the Soviet Union was the most ambitious campaign of the Second World War, and yet Hitler believed that it could be won within three months with a fast, powerful blitzkrieg strike.

2. The campaign was launched with Fuhrer Directive 21. Signed on 18 December 1940, it set out the intention to “crush Soviet Russia in one rapid campaign”.

3. In February 1941, British and American intelligence learned of the planned invasion of the USSR. Hoping to encourage Stalin to act against Hitler, they informed him of the plan. Stalin did not believe them, as he believed that Hitler would stick to the non-aggression pact the two countries had signed before the war.

4. The German navy was to play a part in the operation, blocking Soviet ships from breaking out of the Baltic Sea.

5. Ready for the invasion, the Germans mustered over 3 million soldiers in 152 divisions. This included 17 Panzer and 13 motorized divisions.

A burning village in Russia 

6. Transport was provided by 625,000 horses and 600,000 motor vehicles.

7. The initial invasion force included 3,350 tanks, 7,146 artillery pieces, and 1,950 aircraft.

8. The Finnish army also took part in the invasion. They supplied 17 divisions and 2 brigades. Following the Soviet invasion of Finland earlier in the war, they were eager for revenge.

9. Romania also contributed to the army, with 14 divisions, 7 brigades and one reinforced panzer regiment.

10. The German ambassador in Moscow delivered a declaration of war at 0530 on 22 June 1941, citing Soviet violations of their pact as the excuse for invasion.

11. The frontier across which the Germans invaded ran from the Baltic to the Black Sea, a distance of 1,900 miles.

12. They were divided into three army groups – Army Group South under Field Marshal Gerd von Rundstedt, Army Group North under Field Marshal Wilhelm von Leeb, and Army Group Centre under Field Marshal Fedor von Bock.

13. The invasion was named Operation Barbarossa after the founder of the 12th century First German Reich.

German soldiers in the Soviet Union, June 1941

14. Only 20% of the invading forces could conduct the sort of rapid mobile warfare Operation Barbarossa relied on – the rest were too slow-moving to keep up with the rapid pace of blitzkrieg.

15. Stalin was so shocked by the invasion that it was said he did not speak for eleven days.

16. The Soviets had two to three times as many tanks and planes as the Germans, but many of the planes were obsolete.

T-34 Tanks heading towards the front.

17. Among the Russian tanks was the T-34, arguably the best tank of any fielded in the Second World War.

18. At the time of the invasion, the Soviets had 150 divisions in their western territory, able to immediately turn and face the Germans.

19. After two weeks, successful battles on the frontiers led the Nazi command to believe that the campaign was already won, the Soviet forces crumbling.

20. The speedy initial advance allowed the Germans to take in the summer harvest from most of Ukraine, bolstering their food supply and badly depriving the Soviets.

21. The Germans surrounded several Soviet armies, forcing them to surrender. Those cut off at Minsk and Smolensk alone led to nearly 600,000 soldiers becoming prisoners of war. A further 665,000 prisoners were taken at Kiev.

22. By the end of July, just over a month into the invasion, they had seized a chunk of the Soviet Union over twice the size of France.

German soldiers marching through a village in Russia. 

23. By mid-August, 200 more Soviet divisions had joined the fray, massively outnumbering the Germans.

24. The Soviets struggled with military leadership, as Stalin had purged the Red Army in the 1930s, getting rid of supposedly anti-Communist officers, and killing many of the best generals in the process.

25. In the Baltic states and parts of Belorussia and Ukraine, the Germans were welcomed as liberators throwing out the Russian Communist oppressors.

26. In Kiev, the Jews welcomed the Nazis. The Germans had treated Kiev’s Jews well during the First World War, and the horrors of the death camps had not yet been revealed. But a terrible shock followed within days, as 100,000 Jews were led out of the city and massacred at the Baby Yar ravine.

27. To keep the war effort going, Stalin had entire factories moved eastwards so that they could keep on manufacturing aircraft, tanks, and other equipment.

British Mk III ‘Valentine’ destroyed in Soviet Union, January 1944.

28. Eager to keep Hitler occupied in the east, Britain and America both quickly began providing the Soviets with materials. They helped to build up the military machine that they, in turn, would face off against a decade later – a recurring theme in 20th-century wars.

29. From 10 July to 16 August, the Finnish army re-took the land they had lost to the Soviets. The German-Soviet Molotov-Ribbentrop Pact had enabled these Soviet conquests, but it was the Germans whose invasion allowed the Finns to retake their lost territory. They stopped at the old border, refusing to join the Germans in their invasion of Russia, but their presence helped to cut off Leningrad from the north.

30. The Siege of Leningrad, one of the most important engagements of the invasion, lasted 900 days. During that time, 200,000 civilians were killed by German bombardment. At least another 630,000 died from the disease and starvation that are constant threats for the targets of any siege.

Antiaircraft guns guarding the sky of Leningrad, in front of St. Isaac’s Cathedral.

31. With the fall of Vyazma and Bryansk in October, the Russians were left with only 824 tanks and no air support on the front.

32. When foreign diplomats were evacuated from Moscow in preparation for a siege, the embalmed body of former Soviet leader Lenin went with them. His loss was considered too terrible a propaganda blow for the Soviets to risk leaving him there.

33. The winter that halted the German advance was the coldest for 140 years. Oil froze in the engines of tanks. The grease used to pack artillery froze. Almost everyone in the German army suffered from frostbite. The same problems that had stopped the Soviets in Finland now saved them.

Russian T-34 tank was destroyed by german assault gun.



Source of the article: War history online
Pictures:  War history online, Bundesarchiv

maanantai 14. kesäkuuta 2021

TAIPALSAAREN ONNETTOMUUDESTA 30 VUOTTA

 


30 vuotta sitten Taipalsaarella tapahtui yksi Puolustusvoimien rauhanajan suurimmista onnettomuuksista. Saimaata ylittämässä ollut panssaroitu miehistön­kuljetusajoneuvo BTR-60 upposi perjantaina 14.6.1991, ja seitsemän varusmiestä hukkui.

Seitsemän vaunun kannella ollutta miestä selvisi onnettomuudesta. He jäivät veden varaan, kun vaunu upposi sekunneissa veden alle ja painui 32 metrin matkan pohjaan.

Koko Suomi järkyttyi onnettomuudesta, jollaista ei pitänyt sattua.



Tapahtumista lisää tietoa Wikipedian ja Iltasanomien linkeistä:


sunnuntai 16. toukokuuta 2021

KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄ 2021

Seppeleitä Hietaniemen hautausmaan sankariristillä.

Tänään, toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään kaatuneiden muistopäivää, joka on vakiintunut liputuspäivä. Muistopäivän viettäminen on saanut alkunsa vuonna 1940, kun evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksesta ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodassa kaatuneiden muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940.
Mannerheim antoi ehdotuksen johdosta päiväkäskyn, jossa ilmoitettiin, ettei 16. toukokuuta, vapaussodan päättymispäivänä ja siihenastisena puolustusvoimain lippujuhlan päivänä järjestetä juhlallisuuksia. Päätöksellään Mannerheim halusi korostaa talvisodassa syntynyttä kansallista yhtenäisyyttä.

Toukokuun kolmatta sunnuntaita nimitettiin aluksi yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi ja nykyinen nimi, kaatuneiden muistopäivä sillä on ollut vuodesta 1947 alkaen.
Alunperin kaatuneiden muistopäivänä liput pidettiin puolitangossa klo 10-14, mutta vuonna 1995, kun toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut 50 vuotta, liputusohjetta muutettiin niin, että suruliputusta ei enää tehdä.

Ensimmäisen sankarivainajien muistopäivän viettoa Joensuussa 19.5.1940, missä yhteydessä järjestettiin paraati ja sankarihautajaiset.


tiistai 27. huhtikuuta 2021

KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ 27.4.2021

Muistakaahan Koronan aiheuttamien vaikeuksien keskellä, että joillakin on ollut joskus myös aika pahat paikat - siis pahemmat! Joillakin se matka kesti jopa useita vuosia. Noin 97 000 siviiliuhrit mukaan lukien jäi sille tielle. Pysyvän vamman sai yli 100 000 – henkisistä vammoista puhumattakaan! Se on tänään taas kynttilän paikka isäukon haudalle! "Unski" oli rintamalla vuosina 1941- 1944.





tiistai 6. huhtikuuta 2021

OPERAATIO MARITA - 80 VUOTTA SITTEN


Kreikan taistelu (tunnetaan myös nimellä operaatio Marita) oli toisessa maailmansodassa Saksan ja Kreikan välinen taistelu, jossa Saksa valtasi Kreikan.

Saksalaista jalkaväkeä Kreikassa.

Italia oli aiemmin hyökännyt Kreikkaan 26. lokakuuta 1940 valloitettuaan sitä ennen Albanian, mutta oli joutunut perääntymään koettuaan tappion. Kreikkalaisten vastahyökkäys ajoi italialaiset takaisin Albaniaan. Kreikkalaiset etenivät Albaniaan miehittäen noin kolmanneksen maan pinta-alasta. Italia joutui tämän seurauksena pyytämään Saksalta apua. Saksan hyökkäys alkoi 6. huhtikuuta 1941, ja sen takia kreikkalaiset perääntyivät Albaniasta 12. huhtikuuta Saksan nopean etenemisen vuoksi. Sota päättyi Saksan, Italian ja Bulgarian voittoon 23. huhtikuuta Ateenan miehityksen ja Kreetan valtauksen jälkeen. Taistelun seurauksena Kreikan kuningas Yrjö II ja hallitus pakenivat Egyptiin. Taistelun jälkeen Kreikka jaettiin vyöhykkeisiin Saksan, Italian ja Bulgarian kesken. Kreikka pysyi saksalaisten hallussa vuoteen 1944 saakka, jolloin puna-armeijan hyökätessä saksalaiset joukot vetäytyivät maasta. Myöhemmin liittoutuneet tekivät maihinnousun maahan ja vapauttivat pääkaupunki Ateenan 13. toukokuuta 1944. Vaikka saksalaiset vetäytyivät sisämaasta, yksittäisiä saksalaisten joukkojen linnoituksia oli useilla saariryhmillä, jotka pitivät pintansa sodan loppuun saakka. Vapautuksesta huolimatta levottomuudet maassa jatkuivat ja Kreikassa alkoi vuonna 1946 sisällissota, joka päättyi vuonna 1949.

Saksalaiset laskuvarjojääkärit hyökkäävät Kreetalle.




Kreikkalaisia sotilaita italialaisia vastassa maaliskuussa 1941.

torstai 11. maaliskuuta 2021

TULIMYRSKY TALI-IHANTALASSA

Viime aikoina lukuvalikoimaani on kuulunut lähinnä sotahistoriaa ja elämänkertoja. Nyt työn alla oli pitkästä aikaa romaani – sotaa käsittelevä tämäkin teos: Tulimyrsky-Tali-Ihantalassa.

Teos kertoi nimensä mukaisesti Tali-Ihantalan taistelusta lähinnä yhden joukkueen ja komppanian näkökulmasta. Kirjoittaja, Mikko Haaja, on nuori Kainuun Prikaatissa palveleva ammattisotilas. Hän on hyvin onnistunut kuvaamaan taistelun hektisyyttä ja rajuutta. Häneltä on aiemmin ilmestynyt yksi kirja, joka myös on aiheeltaan sotakirja. Sen laajempaa kirja-arvostelua en tästä rupea sepustamaan. Suosittelen kirjaa kaikille asiasta kiinnostuneille.  

Alla on vielä kustantajan tiedot kirjasta ja pieni kirjailijan esittely.

********************************************


Todenmukaisuudessaan vaikuttava uusi romaani kiitetyltä nuoren polven sotakirjailijalta

Pitkäveteinen asemasota katkeaa äkisti Neuvostojoukkojen aloittaessa suurhyökkäyksen Karjalankannaksella.
Linjojen takana linnoitustöissä hikoileva JR48 hälytetään valmiuteen ja komennetaan linjaan.
Ylikersantti Paakinaho johtaa jääkärijoukkueensa Kuuterselän rankkojen taisteluiden kautta Taliin ja Ihantalaan, jossa vihollisen eteneminen onnistutaan vaivoin pysäyttämään.
Aseveljien harventuessa ympäriltä armottomissa taisteluissa vaunuteräksen lisäksi murtuvat myös mielet. Tappioiden kasvaessa suurtaistelun helvetissä jää yhä heikompi joukko patoamaan vihollisjoukkojen tulvaa.

Kirjan tiedot
Ilmestymisaika:4/2020
Sivumäärä:300 s.
Koko:148 x 210 mm
Sidosasu:Sidottu, suojapaperi
Kirjastoluokka:84.2
Pokkarin kirjastol.:T84.2
Kovakantisen ISBN:9789523129696
Pokkarin ISBN:9789523752474
Sähkökirjan ISBN (epub):9789523750081
Äänikirjan ISBN:9789523751705

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji