ITSENÄINEN SUOMI 107 VUOTTA

   ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2024

Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2023 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää 107 vuotta.

Pienestä Venäjän keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Olkoon kuinka vaan, mutta kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 107-vuotiaalle Suomi-neidolle!

ONNEA!

TAPAHTUMIA 107 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina - Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmälle osana Venäjän kehitystä ja antoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodassa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruunatehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan presidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia

• Lavia → Poriin
• Maaninka → Kuopioon
• Tarvasjoki → Lietoon

19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia

• Hämeenkoski → Hollolaan.
•     Jalasjärvi → Kurikkaan.
•     Köyliö → Säkylään.
•     Nastola → Lahteen.

5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

1.1.2018 Kangasalasta tuli kaupunki

28.1.2018 Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros. Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkamaan tehtävässään seuraavan kuuden vuoden ajan.

1.2.2018 Presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa. Koska Niinistö oli valittu toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella, virkakauden alku oli 1. helmikuuta normaalin päivämäärän 1. maaliskuuta sijaan.

24.2.2018 Iivo Niskanen voittaa kultaa hiihdon 50 kilometrin perinteisellä matkalla Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

1.3.2018 Suomen alkoholilain anniskelua koskevat säädökset uudistuivat: muun muassa anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat ja useiden juomien tilaaminen kerralla laillistettiin.

26.3.2018 Yli 20 maata karkotti yhteensä yli 100 venäläistä diplomaattia. Taustalla oli Sergei Skripalin myrkytystapaus. Myös Suomi karkotti yhden venäläisen diplomaatin, jolla sanottiin osoitettavan Suomen kuulumista "länteen."

1.7.2018 Taksien hinnoittelu ja kilpailu vapautuivat Suomessa.

24.8.2018 Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 19 loukkaantui linja-auton syöksyttyä sillalta rautatielle Kuopiossa. Bussissa oli 20 matkustajaa, joista kaikki oli Ruotsissa asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Loukkaantuneista osa matkusti kolmessa henkilöautossa, joihin bussi törmäsi.

6.9.2018 Uuden lastensairaalan avajaisia vietettiin Helsingin Meilahdessa. Sairaala otetaan käyttöön vaihettain syyskuun aikana.

20.9.2018  Kauppakeskus REDI avattiin Helsingin Kalasatamaan.

23.9.2018 Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa. Vajaat pari viikkoa myöhemmin esitutkinta vahvisti palon tuhopoltoksi ja poliisin kiinniottama mies tunnusti teon.

23.10.2018 Suomen väkiluku on 5521553

23.11.2018 Neljä suomalaismiestä kuoli pienkoneen törmättyä vuoreen Zimbabwessa Masvingon provinssissa. Kuolleista yksi oli Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja yksi UPM:n johtaja Heikki Vappula. Myös zimbabwelainen lentäjä menehtyi turmassa.

5.12.2018 Helsingin keskustakirjasto Oodi avattiin yleisölle.

6.12.2018 Suomi juhlii 101-vuotista itsenäisyyttään.

31.3.2019 Neljä ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui henkilöauton ja pikkubussin törmätessä toisiinsa Kiteellä. Henkilöauton kuljettaja sekä pikkubussin kaksi matkustajaa kuolivat onnettomuuspaikalla, ja pikkubussin kuljettaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja ajoi ylinopeutta kovassa humalassa.

12.4.2019  Kolme saman perheen alaikäistä lasta kuoli ja yksi pelastautui hirsimökin rajussa tulipalossa Kittilän Levillä. Mökissä ei ollut palon aikaan huoltajia. Perhe oli kotoisin Pyhtäältä ja oli vuokrannut mökin lomakäyttöön. Mökki tuhoutui palossa täysin, ja palon todettiin saaneen alkunsa virheellisesti asennetusta lattialämmityskaapelista.

12.4.2019  Suomen 38. eduskuntavaalit. Eniten paikkoja saivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sekä Perussuomalaiset, tosin ensimmäistä kertaa eduskuntavaalien historiassa yksikään puolue ei saanut yli 20 prosentin osuutta kaikista äänistä. Suomen Keskusta menetti huomattavan paljon paikkoja. Naisten osuus valituista kansanedustajista oli suurempi kuin koskaan aiemmin.

26.5.2019  Suomi voitti kultaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Slovakiassa kaataen Kanadan maalein 3–1.

6.6.2019  Antti Rinteen hallitus astui toimeensa.

1.7.2019 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelle vuoden loppuun asti.

25.8.2019   Kaksi vaarallisesti aseistautunutta veljestä ampui ja haavoitti kahta poliisia Porvoossa. Ampumavälikohtausta seurasi lähes vuorokauden mittainen takaa-ajo, joka päättyi lopulta ampujien kiinnijäämiseen Hämeenkyrössä. Yhdellä miehistä oli Ruotsin kansalaisuus ja toisella Suomen sekä Ruotsin kaksoiskansalaisuus.

7.9.2019 Katri Kulmuni valittiin Suomen Keskustan uudeksi puoluejohtajaksi.

23.9.2019  Presidentti Sauli Niinistö puhui New Yorkissa YK:n ilmastokokouksessa. Hän totesi että maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraaliuteen tarkoittaa yhteiskuntien kokonaisvaltaista muutosta. Niinistö toi esille että Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia, ja että ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen.

1.10.2019  Kuopion kouluhyökkäys: yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui, kun aseistautunut nuorehko mieshenkilö hyökkäsi ammattioppilaitoksen koululuokkaan Kuopiossa.

30.10.2019 Suomen väkiluku on 5526306.

15.11.2019  Suomi pääsi historiansa ensimmäistä kertaa jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen kaataen karsintaottelussa Liechtensteinin lukemin 3-0.

3.12.2019  Rinteen hallitus jätti eronpyyntönsä.

6.12.2019 Suomi juhlii 102-vuotista itsenäisyyttään.

1.1.2020 Sipilän hallituksen käyttöönottama aktiivimalli purettiin.

1.1.2020  Valtimon kunta liitettiin Nurmeksen kaupunkiin. Se oli kolmen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen kuntaliitos Suomessa, ja samalla vuoden 2020 ainoa kuntaliitos.

1.1.2020 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Kroatialle.

6.2.2020  6. helmikuuta–29. helmikuuta: Finnair perui kaikki tämän aikavälin lennot Manner-Kiinaan SARS-CoV-2:n aiheuttaman koronavirusepidemian takia.

12.3.2020  Suomessa Valtioneuvosto suositteli koronaviruspandemian vuoksi, että toukokuun loppuun saakka kaikki yli 500 henkilön yleisötapahtumat peruutetaan.

12.3.2020 Ulkoministeriö kehotti suomalaisia välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille koronaviruspandemian vuoksi.

13.3.2020  Jääkiekon SM-liigakausi lopetettiin ennenaikaisesti koronaviruspandemian vuoksi ja jääkiekon Suomen mestaruus vuodelta 2020 päätettiin jättää myöntämättä.

16.3.2020  Suomen hallitus teki päätöksen valmiuslain käyttöönotosta koronaviruspandemian vuoksi. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön sekä muun muassa kirjastot, museot, teatterit ja urheiluhallit suljettiin.

18.3.2020 Kaikki Suomen peruskoulut sekä oppilaitokset suljettiin koronaviruspandemian vuoksi ja opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Koulut olivat suljettuna toukokuun puoliväliin asti.

20.3.2020  Koronaviruspandemia aiheutti ensimmäisen kuolemantapauksen Suomessa. Tällöin Suomessa oli vahvistettu noin 500 tartuntaa.

28.3.2020  Uudenmaan maakunta eristettiin muusta Suomesta koronaviruspandemian seurauksena. Eristys päättyi 15. huhtikuuta.

6.4.2020  Ravintolat, kahvilat ja baarit suljettiin koko Suomessa ulosmyyntiä lukuun ottamatta valtioneuvoston päätöksellä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

20.4.2020 Suomessa vahvistettiin ensimmäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien avioparien perheisiin.

14.5.2020 Varhaiskasvatus ja peruskoulut avattiin lähiopetukselle porrastetusti Suomen hallituksen päätöksellä. Myös toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut avattiin lähiopetukselle hallitusti ja porrastetusti hallituksen päätöksellä.

1.6.2020  Koronavirusepidemian takia asetettuja rajoituksia lievennettiin Suomessa: muun muassa ravintolat, kahvilat, kirjastot, museot ja urheilutilat avattiin sekä enintään 50 hengen julkiset kokoontumiset sallittiin.

5.6.2020  Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä viestintäpalvelujen ostoista syntyneen arvostelun seurauksena. Hän kuitenkin jatkaa Keskustan puheenjohtajana. Valtiovarainministerin virkaan siirtyi Matti Vanhanen, ja Vanhasen tilalle eduskunnan puhemieheksi valittiin Anu Vehviläinen.

3.8.2020  Kymenlaaksossa Iitin ja Kouvolan (entisen Jaalan kunnan) rajalla sijaitseva, uittokanavaksi alkujaan rakennettu noin viiden ja puolen kilometrin pituinen Kimolan kanava avattiin vesiliikenteelle.

29.9.2020 Tasavallan presidentin kanslia tiedotti, että vuoden 2020 itsenäisyyspäivän vastaanotto on peruttu koronaviruspandemian vuoksi. 

21.10.2020 Psykoterapiakeskus Vastaamo tiedotti, että sen asiakasrekisteri on joutunut tietomurron ja kiristyksen kohteeksi ja mahdollisesti jopa tuhansien asiakkaiden luottamuksellisia tietoja on päätynyt vääriin käsiin.

30.10.2020 Suomen väkiluku on 5 534 578.

3.12.2020  Helsingin, Espoon ja Vantaan toisen asteen oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen.

6.12.2020 Suomi juhlii 103-vuotista itsenäisyyttään.

12.1.2021 Marko Hietala ilmoitti eroavansa Nightwish-yhtyeestä.

8.4.2021 Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa Suomen rikoshistorian laajimpiin huumevyyhteihin kuuluvassa Katiska-jutussa. Sen päätekijät Janne ”Nacci” Tranberg ja Niko Ranta-Aho tuomittiin yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin, ja lisäksi seitsemän muuta syytettyä sai yli kahdeksan vuoden tuomion.

11.5.2021 Rauman Lukko voitti jääkiekon Suomen mestaruuden 58 vuoden tauon jälkeen.

18.–22.5.2021 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Alankomaiden Rotterdamissa. Tapahtumapaikkana toimi Rotterdam Ahoy. Kilpailun voitti Italian Måneskin kappaleellaan ”Zitti e buoni”. Suomen Blind Channel sijoittui 6. kappaleellaan ”Dark Side”.

2.6.2021 Oulu valittiin toiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

6.6.2021  Kanada voitti jääkiekon maailmanmestaruuden kaatamalla loppuottelussa Suomen.

12.6.2021 Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelasi kaikkien aikojen ensimmäisen arvokisaottelunsa kohtaamalla Kööpenhaminassa isäntäjoukkue Tanskan. Suomi voitti ottelun 1–0. Ottelu keskeytettiin ensimmäisen puoliajan loppuminuuteilla Tanskan Christian Eriksenin lyyhistyttyä yllättäen kentälle. Hänet vietiin elvytyksen jälkeen sairaalahoitoon ja hän selvisi kohtauksesta hengissä. Ottelu pelattiin myöhemmin loppuun vielä samana iltana.

13.6.2021 kesäkuuta Kuntavaalit järjestettiin Suomessa. Eniten ääniä keräsi Kansallinen Kokoomus, kun taas suurimman nousun sekä kannatusprosentissa että valtuustopaikoissa edellisiin vaaleihin verrattuna teki Perussuomalaiset, 5,6 prosenttiyksikköä ja 581 valtuustopaikkaa. Eniten kannatusta ja paikkoja menetti Suomen Keskusta, 2,7 prosenttiyksikköä sekä 379 valtuustopaikkaa. Uusista puolueista Hjallis Harkimon johtama Liike Nyt onnistui saamaan valtuustopaikkoja yhteensä 49 paikan edestä 1,6 prosentin kannatuksella.

16.7.2021 Lokakuussa 2012 kadonnut 18-vuotias riihimäkeläinen Jussi Peltola löytyi Äänekosken vesistöstä. Hänen kuljettama Citroën-merkkinen henkilöauto löytyi katoltaan Suojoen ylittävän sillan vierestä

1.8.2021 Oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja toisen asteen oppimateriaalit muuttuivat samalla maksuttomiksi.

9.8.2021 Tampereen raitiotie avattiin säännölliselle matkustajaliikenteelle.

14.–15.8.2021 Perussuomalaiset piti puoluekokouksensa Seinäjoella. Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra valittiin uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Jussi Halla-ahon tilalle. Varapuheenjohtajiston vaalissa kansanedustaja Leena Meri nousi Purran seuraajaksi, kun taas kansanedustaja Mauri Peltokangas syrjäytti kansanedustaja Arja Juvosen ja kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Juho Eerolan. Puoluesihteeri Simo Grönroos joutui luovuttamaan paikkansa PS:n ajatuspajan puheenjohtajalle, dosentti Arto Luukkaselle. 

1.9.2021 Kimi Räikkönen kertoi lopettavansa uransa Formula 1 -sarjassa.

2.9.2021  Tasavallan presidentin kanslia ilmoitti presidentti Martti Ahtisaaren luopuvan kaikesta julkisesta toiminnastaan. Kanslian ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n tiedotteen mukaan 84-vuotias Ahtisaari sairasti Alzheimerin tautia, jonka vuoksi hän vietti ajoittain hoitojaksoja hoivakodissa.[

5.10.2021 Kahdeksan ihmistä loukkaantui koulubussin törmättyä ratatyökoneeseen vartioimattomassa rautatien tasoristeyksessä Kaskisissa. Loukkaantuneista seitsemän oli koululaisia ja yksi linja-auton kuljettaja. Kaksi loukkaantui vakavasti ja kuusi lievemmin.

31.10.2021 Suomen väkiluku on 5 548 097. 

6.12.2021 Suomi juhlii 104-vuotista itsenäisyyttään.

13.1.2022  Matti Mattsson valittiin Suomen urheilugaalassa Vuoden urheilijaksi.

23.1.2022 Suomessa järjestettiin ensimmäiset aluevaalit. Kokoomus sai eniten ääniä mutta keskusta eniten paikkoja aluevaltuustoihin.

20.2.2022 Suomi voitti jääkiekossa kultaa Pekingin talviolympialaisissa 2022.

24.2.2022 Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.

26.2.2022 The Rasmus–  voitti UMK:n kappaleella Jezebel.

12.3.2022  Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmas yksikkö kytkettiin Suomen sähköverkkoon.

27.3.2022 VR keskeytti Allegro-henkilöjunaliikenteen ja VR Transpointin tavarajunaliikenteen Venäjän kanssa pakotteiden vuoksi.

5.4.2022  Jokerit ilmoitti vetäytyvänsä KHL-liigasta.

28.4.2022 Tappara voitti jääkiekon Suomen mestaruuden.

2.5.2022 Fennovoima purki sopimuksensa venäläisten kanssa Hanhikiven ydinvoimalan toimituksesta.

12.5.2022 Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

18.5.2022 Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff luovuttivat Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille.

29.5.2022 Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuskullan neljännen kerran historiassaan, ja ensimmäisen mitalinsa isäntämaana. Loppuottelu Kanadaa vastaan päättyi jatkoerässä maalein 4-3.

29.6.2022 Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Mevlüt Çavuşoğlu, Pekka Haavisto ja Ann Linde allekirjoittivat kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa Suomi ja Ruotsi mm. antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan ja sanoutuvat irti kurdian PKK, YPG, PYD -järjestöistä ja FETÖ-järjestöstä ja lakkauttavat asevientikiellot Turkkiin. Sopimusta valvomaan perustetaan maiden välinen vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi.

29.6.2022 Nato virallisesti kutsui Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi.

1.7.2022 HUS aloitti Euroopan ensimmäisen suun kautta otettavan koronaviruslääkkeen käytön.

17.8.2022  Wilma Murto voitti seiväshypyssä Euroopan-mestaruuden.

19.8.2022 Topi Raitanen voitti 3000 m estejuoksussa  Euroopan-mestaruuden.

2.10.2022 Kalle Rovanperä voitti Uuden-Seelannin rallin ja varmisti rallin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana.

31.10.2022 Suomen väkiluku on 5 561 309. 

28.11.2022 Alfa-tv:n lähetykset päättyivät Brilliance Communications Oy:n mennessä konkurssiin.

3.12.2022 Länsimetron toinen vaihe Espoon Matinkylästä Kivenlahteen avattiin liikenteelle.

6.12.2022 Suomi juhlii 105-vuotista itsenäisyyttään.

1.1.2023 Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille.

1.2.2023 Eduskunta hyväksyi uuden translain äänin 113–69. Lain merkittävimmät muutokset liittyvät sukupuolenkorjausprosessiin ja lisääntymiskyvyttömyyden vaatimukseen.

30.3.2023 Turkin kansalliskokous hyväksyi viimeisenä Naton jäsenmaana Suomen Nato-jäsenhakemuksen.

2.4.2023 Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP. Vaalien häviäjät olivat Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Vaaleissa RKP, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt säilyttivät paikkamääränsä. Vaaleissa Valta kuuluu kansalle -puolue putosi eduskunnasta.

4.4.2023  Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa sen jälkeen, kun Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto luovutti Suomen liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenille.

6.4.2023 Sanna Marinin hallitus jätti eronpyyntönsä.

16.4.2023 Olkiluoto 3 -ydinvoimala aloitti säännöllisen sähköntuotannon lähes 14 vuoden viivästymisen jälkeen.

9. - 13.5.2023  Eurovision laulukilpailu järjestettiin Ison-Britannian Liverpoolissa. Tapahtumapaikkana toimi Liverpool Arena. Suomen edustaja Käärijä sijoittui toiseksi ("Cha Cha Cha"). Kilpailun voitti Ruotsin Loreen kappaleella ”Tattoo”.

20.6.2023 Orpon hallitus nimitettiin Suomen tasavallan hallitukseksi.

23.8.2023 Wilma Murto voitti yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa seiväshypyssä pronssia, mikä oli Suomen ensimmäinen yleisurheilun MM-mitali kahdeksaan vuoteen.

25.9.2023 Opiskelijat järjestivät lukuisia mielenilmauksia ammattikorkeakouluissa ympäri Suomea. Mielenilmausten kohteena olivat Orpon hallituksen kaavailemat leikkaukset etenkin asumis- ja opintotukeen.

8.10 .2023 Suomen ja Viron väliseen Balticconnector-kaasuputkeen tuli vaurio ja se suljettiin. Asiaa selvittäneen KRP:n mukaan putken lähellä liikkuivat sen rikkoontuessa ydinkäyttöinen NS Sevmorput ja kiinalainen Newnew Polarbear.

16.10 .2023 Suomen tasavallan kymmenes presidentti Martti Ahtisaari kuoli 86-vuotiaana.

31.10.2023 Suomen väkiluku on 5 599 869. 

25.11 .2023 Presidentti Mauno Koiviston syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta ja Koiviston muistomerkki Välittäjä paljastettiin Helsingissä.

30.11 .2023  Suomi sulki Venäjän-vastaisen rajansa kahdeksi viikoksi lukuun ottamatta Vainikkalan kautta kulkevaa rahtiliikennettä. Taustalla oli epäilty Venäjän hybridivaikuttamisoperaatio, jonka välineenä olivat turvapaikanhakijat kolmansista maista.

6.12.2023 Suomi juhlii 106-vuotista itsenäisyyttään.

4.1.2024 HIFK Fotboll meni konkurssiin.

28.1.2024 Suomen presidentinvaalien ensimmäinen kierros.

11.2.2024 Suomen tasavallan presidentiksi valittiin Alexander Stubb, joka voitti presidentinvaalit.

1.3.2024 Alexander Stubb astui Suomen tasavallan presidentin virkaan.

2.4.2024 Viertolan koulussa Vantaalla tapahtui ampumavälikohtaus, jossa koulun oppilas surmasi toisen oppilaan ja haavoitti kahta koulun kuudesluokkalaista oppilasta. Teosta epäilty 12-vuotias koulun oppilas saatiin kiinni nopeasti välikohtauksen jälkeen.

4.5.2024 Helsingin päärautatieaseman alittava Kaisantunneli otettiin käyttöön.

7.–11.5.2024 Eurovision laulukilpailu 2024 järjestettiin Ruotsin Malmössä. Sveitsi voitti kilpailun kappaleella ”The Code”. Suomen Windows95man jäi sijalle 19.

10.–26.5.2024 Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2024 järjestettiin Tšekin Prahassa ja Ostravassa. Mestaruuden voitti kotijoukkue Tšekki kaataen loppuottelussa Sveitsin maalein 2–0. Suomi jäi mitalipelien ulkopuolelle.

20.5.2024 Helsingissä otettiin käyttöön uusi Hakaniemensilta.

6.–9.6.2024 Europarlamenttivaalit 2024.

10.6.2024 Alkoholilain muutoksella Suomen ruokakaupoissa sallittiin käymisteitse valmistettujen enintään kahdeksanprosenttisten alkoholijuomien myynti.

1.7.2024 Eduskunta hyväksyi Yhdysvaltojen ja Suomen välisen DCA-sopimuksen.

13.7.2024 Veikkausliiga-seura IF Gnistanin kotikentän Oulunkylän jalkapallostadionin pääkatsomo tuhoutui tulipalossa.

15.8.2024 Tuhansia uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja kuoli Suomussalmen Hukkajoella metsänhakkuiden yhteydessä. Tapauksen johdosta Stora Ensoa epäillään törkeästä luonnonsuojelurikoksesta.

26.8.2024 VR alkoi liikennöidä Tukholman ja Göteborgin välistä reittiä Ruotsissa.

1.9.2024 Yleinen arvonlisävero nousi Suomessa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

]

1.9.2024 Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus astui voimaan.

1.10.2024 Suomen väkiluku on  5 628 931

19.10.2024 Minja Koskela valittiin vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi.

1.–2.11.2024 Lyly-myrsky oli Suomen mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky.

10.11.2024 Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki Autuas paljastettiin Hietaniemen hautausmaalla.

13.11.2024 Hilja Grönforsille ja Vilhelm Helanderille myönnettiin taiteen akateemikon arvonimet.

21.11.2024 Jari-myrsky riepotteli Suomea aiheuttaen mittavia vahinkoja, sähkökatkoja ja lentojen perumisia.

28.11.2024 Elia valittiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispaksi

6.12.2024 Suomi juhlii 107-vuotista itsenäisyyttään.

MAAMME-LAULU

FINLANDIA

TALVISODAN SYTTYMISESTÄ 85 VUOTTA

 

Ensimmäiset pommitukset iltapäivällä 30.11.1939 Helsinkiin

(Lönnrotinkadun ja Abrahaminkadun kulma)

Talvisodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi tasan 85 vuotta. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939.

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat kiristyneet pitkin syksyä 1939. Taustalla oli Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmima Molotov-Ribbentrop-sopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat itselleen etupiirit. Suomi laskettiin kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin.

Neuvostoliitto esitti Suomelle aluevaatimuksia, joita Suomi ei hyväksynyt. 26.11.1939 Neuvostoliitto väitti Suomen ampuneen rajan yli tykillä Mainilassa. Näin ei todellisuudessa ollut, mutta Neuvostoliitto sai tästä tekosyyn katkaista irti hyökkäämättömyyssopimuksen ja diplomaattisuhteet.

Sota alkoi 30.11.1939 kello 07.00. Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomeen koko itärajan pituudelta.

Suomalaisia joukkoja etenemässä hiihtäen.

Sota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista, suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”.

Kaatuneita neuvostosotilaita ja tuhottua kalustoa Raatteen tiellä.

Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan.

Suomalaiset sotilaat tutkimassa alasammuttua neuvostoliittolaista SB-2 pommikonetta.

Blogitekstin lähde: Iltasanomat, Wikipedia 

Kuvat: Internet

Video: Youtube

USA - HISTORY

VUOSI HAMASIN HYÖKKÄYKSESTÄ

 Hamasin yl­lä­tys­hyök­käyk­ses­tä on kulunut vuosi – ve­ri­löy­ly jär­kyt­ti Is­rae­lia ja johti tu­hoi­saan sotaan Gazassa

Yli tuhat ihmistä sai surmansa Israelin historian verisimpänä päivänä.

Israelin Merkava-taistelupanssarivaunu palestiinalaisten käsissä lokakuun seitsemäntenä raja-aidan luona.

Tänään on tullut kuluneeksi vuosi siitä, kun palestiinalainen äärijärjestö Hamas teki verisen yllätyshyökkäyksen Gazan kaistalta Israeliin.

Hamas surmasi hyökkäyksessään lähes 1 200 israelilaista, joista suuri osa oli siviilejä. Lisäksi Hamas vei Gazaan yli 200 panttivankia, joista moni on siellä edelleen.

Hyökkäys oli Israelissa valtava järkytys, ja rajavalvonnan pettäminen sai aikaan paljon kritiikkiä. Saarrettua Gazaa ympäröivän "älyaidan" kun piti olla läpitunkematon este.

Varhain lauantaina 7. lokakuuta Hamas rikkoi sadoilla turvakameroilla, tutkilla ja sensoreilla varustetun aidan räjäyttämällä siihen aukkoja sekä käyttämällä puskutraktoreja. Osa Hamasin taistelijoista ylitti rajan riippuliitimillä.

Hamasin jäsenet surmasivat siviilejä useissa kylissä ja iskivät myös maantiellä ajaviin autoihin. Terroristit hyökkäsivät myös musiikkifestivaalille, jossa he tappoivat yli 300 ihmistä. Hamas iski myös sotilastukikohtiin ja surmasi yllätetyksi joutuneita sotilaita, mikä hidasti Israelin armeijan reagointia hyökkäykseen.

Hyökkäys oli Israelin historian verisin päivä ja suurin juutalaisten joukkosurma sitten holokaustin.

Nainen itki Hamasin hyökkääjien ampuman veljenpoikansa ruumiin äärellä Israelin Sderotissa 7. lokakuuta 2023.

Seurauksena verinen sota

Hyökkäyksen seurauksena Israel vannoi tuhoavansa Hamasin ja aloitti ilmaiskut ja maaoperaation Gazassa. Hamasin hallitseman Gazan terveysviranomaisten mukaan lähes 42 000 ihmistä on saanut Gazassa surmansa Israelin sotatoimien seurauksena, suuri osa naisia ja lapsia.

Israel sanoi hiljattain, että Hamas on sotilaallisesti voitettu ja kykenee enää sissisotaan. Tulitaukoa Israelin ja Hamasin välille ei kuitenkaan jatkuvista ponnisteluista huolimatta ole saatu aikaiseksi.

Sota on johtanut valtavaan humanitaariseen katastrofiin Gazassa, jossa yli kaksi miljoonaa ihmistä asuu pienellä ja saarretulla alueella. Ruuasta ja lääkkeistä on ollut laajasti pulaa, ja humanitaarisen avun saaminen Gazaan on ollut vaikeaa.

Sairaaloiden toiminta Gazassa on myös hyvin vaikeaa esimerkiksi pommituksissa tulleiden vaurioiden ja energiapulan takia.

Gazaa Israelin pommitusten jäljiltä.

Israel sai lännessä paljon sympatiaa Hamasin hyökkäyksen jälkimainingeissa, mutta kovakourainen sotiminen Gazassa on sittemmin herättänyt paljon kritiikkiä etenkin Euroopassa. Israelin ja arabimaiden suhteet ovat kiristyneet myös huomattavasti, ja esimerkiksi lähellä ollut suhteiden normalisoiminen Saudi-Arabiaan on jäissä.

Jännitteet kasvaneet

Konflikti on läikkynyt muuallekin Lähi-itään ja herättänyt pelkoja laajemmasta alueellisesta konfliktista.

Iranin tukema libanonilainen äärijärjestö Hizbollah on viime lokakuusta lähtien ampunut raketteja Israelin puolelle.

Israel iski Hizbollahia vastaan rajusti syyskuussa, kun se räjäytti kauko-ohjatusti järjestön käyttämiä hakulaitteita ja radiopuhelimia. Israel onnistui myös surmaamaan Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin ilmaiskulla. Aiemmin Israel surmasi Hamasin johtajan Ismail Haniyyan Iranin Teheranissa.

Iran on tehnyt kahteen otteeseen ohjusiskuja suoraan Israeliin kostona Israelin tekemistä salamurhista. Niiden vaikutus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

Jemenin huthikapinalliset puolestaan ovat tehneet iskuja Punaisenmeren rahtilaivoihin Gazan sodan varjolla.

YHDYSVALTAIN PRESIDENTIN VAALIT

JATKOSOTA LOPPUI 80 VUOTTA SITTEN

TOISEN MAAILMANSODAN SYTTYMISESTÄ 85 VUOTTA

Toinen maailmansota alkoi päivälleen 85 vuotta sitten, kun Saksa hyökkäsi Puolaan.

Saksan panssarivaunut ylittävät joen Puolaan.

Saksalaiset lavastivat aamuyöllä 1. syyskuuta 1939 rajaselkkauksen, josta syyttivät puolalaisia. ”Rauhanomaiselle laivastovierailulle” Danzigin satamaan muutama päivä aiemmin saapunut taistelulaiva Schleswig-Holstein ampui sodan ensimmäiset laukaukset klo 04.45 kohti pientä puolalaista varuskuntaa, käynnistäen toisen maailmansodan ensimmäisen taistelun. Joidenkin historioitsijoiden mukaan Luftwaffen pommittajien ensimmäiset pommit osuivat sairaalaan ja kirkkoon Wieluńissa viittä minuuttia aiemmin.

 

Schleswig Holstein tulittaa Gdyniaa 13.09.1939.

Pian tämän jälkeen Saksan armeija vyöryi rajan yli. Adolf Hitler puhui aamulla radiossa: ”Viime yönä puolalaiset vakinaisten maavoimien sotilaat ensimmäisen kerran tulittivat aluettamme. Kello 5.45 me aloimme vastata tuleen, ja tästä lähtien pommeihin vastataan pommeilla.” Sota oli syttynyt.

Hitler seuraa joukkojensa etenemistä Puolan alueella.

Britannia ja Ranska vaativat Saksaa vetäytymään, mutta Saksa ei vetäytynyt. Seurauksena maat julistivat sodan Saksaa vastaan. Sota laajeni suurimpaan mittaansa vuonna 1941 kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltoja vastaa Pearl Harbouriin.

Euroopan osalta sota tuli päätökseen toukokuussa 1945, kun Saksa antautui.

Sota päättyi Tyynellämerellä saman vuoden elokuussa Japanin antautumiseen, kun Yhdysvallat pudotti atomipommit kahteen japanilaiskaupunkiin.

JU-87 syöksypommittajat eli Stukat Puolan taivaalla.

INDEPENDENCE DAY OF UKRAINE

Tänään vietetään Ukrainan itsenäisyyspäivää – ja toivottavasti vielä ensi vuonnakin. Itsekin olen osallistunut Ukrainan taistelun tukemiseen joitakin kertoja pienillä summilla mm. YFF ry:n kautta. Ukrainaan on toimitettu näillä varoilla mm. ambulanssi ja lääkintätarvikkeita siviileille ja sotilaille sekä Ukrainassa oleville suomalaisille taistelijoille. Kesäkuun lopussa yksi ystäväni vei Harkovaan keräysvaroilla tarvikkeita täynnä oleva pick-upin, joka tarvikkeineen jäi sinne. Toisessa kuvassa on Harkovassa tämän vuoden raskaiden taistelujen alusta ollut Sergei uusien yökiikareiden kanssa. Ukrainalaisten tappiot ovat olleet raskaat siellä, mutta onneksi hyökkääjällä isommat!

Слава Україні!, Slava Ukrajini! Героям слава!, Herojam slava!

 

DDR

Nyt on työn alla "Työkalu-Saksan" eli DDR:n historia. Itä -Saksan "puhtaat" urheilusuoritukset ovat jääneet mieleeni, mutta erityisen lämmöllä muistelen siellä valmistettua grilliä, joka oli minulla Kuopiossa asuessani käytössä ennen 1. mikroaaltouunia! 🙂

********************************

Silmiäavaava teos Itä-Saksasta, kadonneesta maasta, jonka historian luulit tuntevasi.

Rautaesiripun murtuessa DDR lakkasi olemasta. Yli 40 vuoden ajan muurit ja piikkilangat olivat vartioineet valtiota, joka muistettaisiin menestyneistä urheilijoista ja salaisesta poliisista. Mutta minkälainen maa muurin takana todella oli?

Kiitetty historioitsija kuvaa elävästi valtiota, joka syntyi Hitlerin karkottamien marxistien unelmasta, kehittyi Stalinin valvovan silmän alla, näki 70-luvun kukoistuksen ja lopulta haudattiin 90-luvun romahduksessa. Perusteellinen teos haastaa Itä-Saksaan liitetyt kliseet ja tarkentaa katseen kansalaisiin, joiden jokapäiväinen todellisuus oli luultua vivahteikkaampi.

SBN painettu: 9789511424796

Kirjastoluokka: 94.13

Ilmestyminen: 25.8.2023

Alkuperäisteos: Beyond the Wall

Suomentaja: Janatuinen, Mari

Kansi: Karjalainen, Jussi

OPERATION VALKYRIE

 HITLERIN MURHAYRITYKSESTÄ 80 VUOTTA

Hitler näyttää Mussolinille pommin aiheuttamaa tuhoa.

Heinäkuun 20. päivän salaliitto, josta käytetään myös nimitystä operaatio Valkyyria, oli epäonnistunut yritys murhata Adolf Hitler ja kukistaa natsi-Saksan hallinto 20. heinäkuuta 1944.

Salaliiton juuret juontavat vuoteen 1938, jolloin Saksan yleisesikunnan silloinen päällikkö, kenraalieversti Ludwig Beck oli eronnut virastaan vastalauseena Hitlerin politiikalle. 

Gestapon attentaatin jälkeen suorittamissa tutkimuksissa kävi ilmi, että Saksan armeijan korkeimmassa johdossa oli jo vuonna 1938 syntynyt ryhmittymä, joka vastusti Hitlerin sotapolitiikkaa, arvosteli juutalaisten ja muiden etnisten ryhmien vainoja, Saksan kirkon vastaisia toimia sekä muita natsihallinnon laittomuuksia.

SALAMURHAN SUUNNITTELU

Eversti Claus von Stauffenberg alkoi suunnitella Hitlerin salamurhaa syyskuussa 1943. Salamurhan suunnitteluun osallistuivat Stauffenbergin ohella Henning von Tresckow ja Friedrich Olbricht. Alkuperäinen tavoite oli murhata Hitlerin ohella samanaikaisesti myös Hermann Göring ja Heinrich Himmler. Von Stauffenberg sopi tapaamisen Hitlerin kanssa 11. heinäkuuta 1944 Kotkanpesässä Hitlerin huvilalla. Von Stauffenberg oli pakannut räjähteet mukaan, mutta joutui lopulta perumaan aikeensa, koska Göring ja Himmler eivät olleet saapuneet paikalle. Seuraava mahdollisuus salamurhan toteuttamiseksi tuli 15. heinäkuuta 1944 Sudenpesässä, mutta myös tuolloin suunnitelma peruttiin, koska Himmler ei ollut paikalla. Stauffenberg katsoi vallanvaihdoksen onnistuvan vain jos Himmler olisi myös paikalla ja hän saisi murhattua sekä Hitlerin että Himmlerin samanaikaisesti. Lopullinen salamurhayrityksen päivä tuli lopulta olemaan 20. heinäkuuta 1944. Vaikka Himmler ja Göring eivät osallistuneet kokoukseen Sudenpesässä ei Stauffenberg enää halunnut perua suunnitelmaansa. Hitler oli saatava hengiltä hinnalla millä hyvänsä.

 Claus von Stauffenberg

TAPAHTUMIEN KULKU

Heinäkuun 20. päivän salaliitto oli vakavin kansallissosialistisen Saksan aikana tehty vallankaappausyritys, ja sen taustalla oli useita korkea-arvoisia upseereita ja virkamiehiä.
Salaliitto huipentui attentaattiyritykseen, jossa von Stauffenbergin tehtävä oli viedä kaksi yhden kilon painoista räjähdettä laukussaan Hitlerin pitämään kokoukseen Itä-Preussissa sijaitsevaan Sudenpesään. Kokouksen oli määrä alkaa klo 13.00, mutta sitä siirrettiin alkavaksi puoli tuntia aikaisemmin eli klo 12.30. Von Stauffenberg sai kuulla kellonajan muuttuneen vasta klo 12.20, joten hänelle tuli kiire mennä virittämään pommi valmiiksi. Von Stauffenberg meni Sudenpesään yhdessä luutnantti Werner von Haeften kanssa ja pyysi päästä jonnekin siistiytymään ennen kokouksen alkamista. Stauffenberg ja von Haeften alkoivat virittää 2 kappaletta räjähteitä, joiden paino oli yhteensä kaksi kiloa, mutta oven takana koputeltiin ja pyydettiin Stauffenbergiä jo tulemaan, koska kokous oli alkanut. Stauffenberg ehti virittää vain yhden pommin valmiiksi. Pommi asetettiin laukkuun, jonka von Stauffenberg sijoitti kokoushuoneeseen tammipöydän alle, vajaan metrin päähän Hitleristä. 

Pommissa oli varoaika, joka oli noin 10–30 minuuttia. Kuumalla säällä tosin pommi saattoi räjähtää myös ennen aikojaan. Von Stauffenberg kuiskasi vieressä olevalle upseerille, että hänen täytyi käydä soittamassa puhelu Berliiniin esikuntaan. Von Stauffenbergin poistuttua paikalta eversti Heinz Brandt potkaisi vahingossa laukun kumoon. Brandt nosti laukun ylös mutta siirsi sen Hitlerin jaloista tammipöydän paksun tukijalan taakse. Von Stauffenberg poistui ulos Sudenpesästä kello 12.40 ottaen samalla autokyydin yhdessä luutnantti von Haeftenin kanssa. Kello 12.42 pommi räjähti juuri kun von Stauffenberg ja von Haeften olivat istuneet autoon. Von Stauffenberg käski kuljettajaa ajamaan lentokentälle joka sijaitsi noin kahdeksan kilometrin päässä. Von Stauffenberg ja von Haeften lensivät suoraan Berliiniin ja olettivat Hitlerin kuolleen. 

Henkilöiden sijainti sekä kuolleet ja selviytyneet pöydän ympärillä.

20. HEINÄKUUTA BERLIINISSÄ

Berliinissä von Stauffenberg sai kuulla, että Hitler olisi edelleenkin hengissä. Hän ei uskonut sitä ollenkaan. Von Stauffenberg piti mahdottomana sitä, että räjähdyksestä olisi voinut kukaan selvitä. Von Stauffenberg määräsi, että radioasemat sekä hallintokortteli otettaisiin välittömästi haltuun. Myös Gestapo, Waffen-SS ja propagandaministeri Joseph Goebbels piti pidättää.

Adjutantti esittelee räjähdyksessä repeytyneitä Hitlerin housuja.

21. HEINÄKUUTA BERLIINISSÄ

Von Stauffenberg käski majuri Otto Ernst Remerin komentaman vartioprikaatin hoitamaan kyseiset tehtävät. Remer meni Goebbelsin huvilalle pidättämään tämän kertoen hänelle samalla, että Hitler oli kuollut. Goebbels soitti puhelun Sudenpesään ja pyysi saada Hitlerin puhelimeen. Hitler vastasi ja kertoi olevansa kunnossa. Samalla Hitler pyysi Remerin puhelimeen ja antoi tälle ohjeet pidättää salaliittoon osallistuneet välittömästi ja ottamaan haltuun hallintokorttelin. Remer teki työtä käskettyä ja vielä samana iltana teki rynnäkön Bendlerblockin hallintorakennukseen, jossa Stauffenberg piti majaansa muiden salaliittolaisupseereiden kanssa. Koko salaliittoon osallistunut joukko pidätettiin ja vietiin Bendlerblockin pihalle teloitettavaksi. Teloituksessa kuolivat von Stauffenberg, von Haeften, Olbricht ja Albrecht Mertz von Quirnheim. Hyvin tehtävänsä suorittanut Remer ylennettiin vielä samana iltana suoraan majurista everstiksi.

Hitler vierailee attentaatissa loukkaantuneen Karl-Jesco von Puttkamerin luona sairaalassa.

SALALIITON JÄLKEEN 

Epäonnistunut salaliitto johti laajoihin kostotoimiin, yli 5 000 ihmisen pidättämiseen, syytteisiin kansantuomioistuimissa ja useiden kohdalla kuolemantuomioihin. Kuolemantuomiot toteutettiin yleensä julmalla tavalla. Esimerkiksi sotamarsalkka von Witzlebenin kaulan ympäri pujotettiin koukkuun ripustetusta ohuesta vaijerista tehty silmukka ja hänet nostettiin ilmaan oman painonsa varaan, jolloin hän niskan katkeamisen sijasta kuristui hitaasti kuoliaaksi. Hänen teloituksensa filmattiin Hitlerin käskystä, ja nauha toimitettiin Hitlerin katseltavaksi.

Hitlerin vastainen attentaatti muodostui käännekohdaksi sodan kulussa Saksan osalta. Toisen maailmansodan alkamisesta, syyskuun alusta 1939 heinäkuun 20. päivään 1944 saakka sai surmansa yhteensä noin 2,8 miljoonaa saksalaista sotilasta ja siviiliä. Heinäkuun 20. päivästä 1944 Saksan antautumiseen, toukokuun alkuun 1945 saakka saksalaisia sotilaita ja siviilejä kuoli noin 4,8 miljoonaa. Ennen vallankaappausyritystä saksalaisia kuoli päivittäin keskimäärin 1 588 henkeä, vallankaappausyrityksen jälkeen vastaava luku oli yli kymmenkertainen, 16 640.