RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2022

NEUVOSTOLIITON HAJOAMISESTA 30 VUOTTA

  

THE COLLAPSE OF THE SOVIET UNION: 30 YEARS

SUURI JA MAHTAVA MENI PÄREIKS 30 VUOTTA SITTEN!

Советский Союз (Союз Советских Социалистических Республик)

 30.12.1922 - 26.12.1991

R.I.P

Mikään ei ole ikuista!

Itsekään en olisi ikinä uskonut, että tuo jättiläisvaltio hajoaisi niin nopeasti, ja samalla veisi koko Euroopan kommunistileirin mukanaan.

Neuvostoliitto: 22,4 miljoonaa neliökilometriä, 300 miljoonaa asukasta.

Hieman historiaa muistoksi!

1917 Tsaari Nikolai II luopui vallasta ns. helmikuun vallankumouksessa 11.maaliskuuta gregoriaanisen ajanlaskun mukaan.

1917 Leninin johtamat bolsevikit nousivat valtaan Venäjän pääkaupungissa Pietarissa 7.marraskuuta. Tapahtumaa kutsuttiin lokakuun vallankumoukseksi, koska Venäjällä noudatettiin juliaanista kalenteria.

1918 Tsaariperhe teloitetaan Jekaterinburgin lähellä heinäkuun 17.päivän vastaisena yönä.

Venäjän viimeinen tsaari Nikolai II perheineen

1917-1922 Venäjän sisällissota käydään ja se päättyy Puna-armeijan voittoon

1922 Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto eli NEUVOSTOLIITTO perustetaan.

1922 Lenin Johtajana (1922-1924).

Vladimir Ilyich Lenin

Владимир Ильич Ленин; 22.4.1870 – 21.1.1924

1924 Lenin kuolee ja Josif Stalin nimitetään hänen seuraajakseen puolueen johtoon (1924-1953).

Josif Vissarionovitš Džugašvili, Josif Stalin

 Иосиф Виссарионович Джугашвили, Иосиф Сталин

21.12.1879-5.3.1953

1929 Puna-armeijan perustaja Lev Trotski karkotetaan.

1934 Leningradin puoluejohtaja Sergei Kirov murhataan. Stalin kehittelee murhan verukkeella ”salaliittoja” tuhotakseen oletettuja vastustajiaan.

1936 Moskovassa järjestetään ensimmäinen suuri Stalinin vainojen näytösoikeudenkäynti.

1939 Neuvostoliitto hyökkää Puolaan 17.9. (Saksa hyökkäsi jo 1.9. – maa jaetaan)

1939 Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirijaosta: Molotov-Ribbentrop-sopimus.

1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen 30.11 . Talvisota päättyy 13.3.1940.

1940 Neuvostoliitto miehittää Baltian maat

1940 Trotski murhataan Meksikossa

1941 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon 22.6. Suuri Isänmaallinen sota Saksaa vastaan.

Saksalaiset panssarijoukot etenevät Venäjällä

1945 Neuvostoliitto lyö Saksan ja valloittaa Berliinin. Sodassa kuolee noin 30 miljoonaa neuvostokansalaista.

Neuvostotankit Berliinin kadulla 1945

1948 Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittavat yya-sopimuksen

1949 Neuvostoliitto räjäyttää ensimmäisen ydinpomminsa

1952 Neuvostoliitto osallistuu ensi kertaa olympiakisoihin – Helsinki,  kesäolympialaiset

1953 Stalin kuolee

1953 Georgi Malenkov johdossa (hetkeksi)

Georgi Maksimilianovitš Malenkov

Гео́ргий Максимилиа́нович Маленко́в

8.1.1902 - 14.1.1988

1953 Nikita Hrustsov johtoon (1953-1964)

Nikita Sergejevitš Hruštšov
Ники́та Серге́евич Хрущёв

17.4.1894 - 11.9.1971

1954 Neuvostoliitto tulee mukaan jääkiekkoon ja voittaa heti Maailman mestaruuden.

1955 Varsovan liitto perustetaan (sotilasliitto). Liittosopimuksen allekirjoittivat Albania, Bulgaria, DDR, Neuvostoliitto, Puola, Romania, Tšekkoslovakia ja Unkari. Euroopan sosialistisista maista vain Jugoslavia jää ulkopuolella

1956 Neuvostoliitto murskaa Unkarin kansannousun

1957 Laika- koira ja  Ensimmäinen satelliitti – Sputnik avaruuteen

Laika

1961 Juri Gagarin ensimmäisenä miehenä avaruudessa

Juri Aleksejevitš Gagarin

Ю́рий Алексе́евич Гага́рин

9.3.1934 - 27.3.1968

1961 Berliinin muuri rakennetaan

1962 Kuuban kriisi USA:n kanssa

1963 Valentina Tereshkova ensimmäisenä naisena avaruudessa

1964 Leonid Brezhnev johtoon (1964-1982)

Leonid Iljitš Brežnev

Леони́д Ильи́ч Бре́жнев

19.12.1906 - 10.11.1982

1967 Vladimir Komarov ensimmäinen avaruuslennolla kuollut ihminen. Sojuz aluksen laskeutuminen epäonnistuu.

1968 Neuvostoliitto ja osa Varsovan liiton maista miehittää Tshekkoslovakian

Praha 1968 - mielenosoittaja Neuvostotankin päällä

1970 Aleksandr Solzhenitsyn saa Nobelin kirjallisuuden palkinnon.

1974 Neuvostojärjestelmää kritisoinut  Solzhenitsyn karkotetaan maasta.

1975 Toisinajattelija ja ydinfyysikko Andrei Saharov saa Nobelin rauhanpalkinnon

1975 Kosmonautit ja astronautit kohtaavat avaruudessa kun Sojuz- ja Apollo-tyyppiset  alukset liitetään telakointiprojektissa toisiinsa.

1979 Neuvostoliitto hyökkää Afganistaniin.

1980 Moskovan kesäolympialaiset

Ensimmäiset sosialistisen maan järjestämät olympiakisat 19.7. -3.8.1980

1982 Juri Andropov johtoon (1982-1984)

Juri Vladimirovitš Andropov
Ю́рий Влади́мирович Андро́пов

15.6.1914 - 9.2.1984

1983 Neuvostohävittäjä ampuu alas Korean Airin matkustajakoneen joka eksyy sen ilmatilaan, ja 269 ihmistä kuolee.

1984 Konstantin Tsernenko johtoon (1984-1985)

Konstantin Ustinovitš Tšernenko
Константи́н Усти́нович Черне́нко

24.9.1911 - 10.3.1985

1985 Mihail Gorbatsov johtoon (1985-1991)

Mihail Sergejevitš Gorbatšov
Михаи́л Серге́евич Горбачёв

2.3.1931 -

1986 Tshernobylissa, Ukrainan neuvostotasavallassa tapahtuu historian pahin ydinvoimalaonnettomuus.

Tshernobylin ydinvoimala 26.4.1986

1987 Harrastajalentäjä Matias Rust harhauttaa Neuvostoliiton ilmapuolustuksen ja laskeutuu pienkoneella Moskovan punaiselle torille.

1988 Neuvostoliitto vetäytyy  Afganistanista

Viimeinen Neuvostopanssariosasto jättää Afganistanin alueen

1989 Neuvostoliiton valtaa Itä-Euroopassa symbolisoinut Berliinin muuri romahtaa.

1991 Neuvostoliitto päätetään lakkauttaa.

Varsovan liitto lakkautettiin 1.7.1991.

Kaikki jäsenet paitsi Venäjä ovat nyt Naton jäseniä. Entisistä neuvostotasavalloita Latvia, Liettua ja Viro ovat myös liittyneet Natoon.

21.12.1991 Neuvostotasavallat hyväksyvät Belovezhskin sopimuksen. Neuvostoliitto on hajonnut.

25.12.1991 Mihail Gorbatshov eroaa Neuvostoliiton presidentin tehtävästä ja antaa valtaoikeutensa Boris Jeltsinille

26.12.1991 Neuvostoliiton Korkein neuvosto lakkauttaa itsensä ilmoittamalla, että Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto on purettu.

Jäljelle jää Venäjä ja 14 itsenäistä valtiota.

Venäjä: 17 miljoonaa neliökilometriä, 147 miljoonaa asukasta

Uudet itsenäiset valtiot: Azerbaidzan, Armenia, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, latvia, Liettua, Moldova, Tadzikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Viro.

.....JA VIELÄ KERRAN!

MERRY CHRISTMAS 2021

  RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA 2021

 

RAUHAA JOULUKSI - KIITOS!

LOCKHEED MARTIN F-35A LIGHTNING II

 HX-HANKE

F-35 TULEE SUOMEN ILMAVOIMILLE

Lockheed Martin F-35A Lightning II on Suomen seuraava monitoimihävittäjä

Valtioneuvosto on 10. joulukuuta 2021 valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa Suomen seuraavasta monitoimihävittäjästä. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II.

Hankintaan kuuluu 64 F-35A Block 4 -monitoimihävittäjää, mittava ja monipuolinen olosuhteisiimme mukautettu aseistus sekä tarvittavat koulutus- ja ylläpitoratkaisut, muut liitännäiset järjestelmät sekä ylläpito- ja huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun. 

HX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa F-35 täytti huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueiden vaatimukset. Sotilaallisen suorituskyvyn vertailussa F-35-kokonaisjärjestelmä oli paras. F-35:n taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat HX-tarjouksista parhaat. 

F-35:n käyttö- ja ylläpitokustannukset mahtuvat annettuun kustannuskehykseen, ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien normaaleilla resursseilla. Hankintaprosessin aikana on kyetty sopimaan useista Suomen näkökulmasta ratkaisevista huoltovarmuuden erityisvaatimuksista ja merkittävästä teollisesta yhteistyöstä, jotka liittyvät erityisesti itsenäiseen toimintakykyyn poikkeusoloissa.

F-35-ohjelma on monikansallinen ja koneen käyttäjäyhteisö on laaja. Järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa kuten lähialueellamme Norjassa ja Tanskassa. 

Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030. 

HX-hankkeen tarjouskilpailu

Hornetin suorituskyvyn korvaava HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015 puolustusministerin päätöksellä ja sitä seuranneella tietopyynnön lähettämisellä. HX-hankkeen varsinainen tarjouskilpailu käynnistyi vuonna 2018 alustavan tarjouspyynnön lähettämisellä Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille. Tarjouskilpailun tavoitteena oli rakentaa kunkin tarjoajan kanssa vaatimukset täyttävä kokonaisratkaisu, joka tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta parhaan mahdollisen suorituskyvyn Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi 2030-luvun toimintaympäristössä sekä HX-järjestelmän elinkaaren aikana. 

HX-hankkeen tarjouskokonaisuudet rakentuivat seuraavien hävittäjäjärjestelmien ympärille: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 ja Saab Gripen.

Tarjousten arviointi

Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaanotti huhtikuun 2021 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoukset arvioitiin HX-hankkeen tarjouspyynnön, päätösmallin ja arviointikäsikirjan mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi.

Tarjouskilpailu perustui neljään päätösalueeseen: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja kustannuksiin. Kun tarjoaja läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, se eteni lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn vertailuun, jossa tarjotut ratkaisut asettuivat paremmuusjärjestykseen.

Puolustusvoimat evaluoi tarjottujen kokonaisratkaisujen suorituskyvyn kolmessa vaiheessa testitapahtumissa todennettujen suoritusarvojen pohjalta. Viimeisessä vaiheessa kunkin tarjotun HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus evaluoitiin perusteellisessa ja pitkäkestoisessa, simuloinnein tuetussa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. 

F-35-järjestelmän menestyminen tarjouskilpailussa

HX-tarjouskilpailussa F-35 läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet.  F-35-ratkaisu saavutti arvioinnissa sotilaallisen suorituskyvyn osalta suurimman operatiivisen vaikuttavuuden ja parhaan kehityspotentiaalin.

Huoltovarmuus

F-35-ratkaisu täyttää Suomen kansallisen huoltovarmuuden vaatimukset. Järjestelmän ylläpito perustuu F-35:n globaalista ylläpitojärjestelmästä muokattuun, kotimaiset huoltovarmuusvaatimukset täyttävään ratkaisuun. Kriittiset huoltovalmiudet luodaan Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden organisaatioihin. Ratkaisu sisältää Suomeen rakentuvat huoltokyvyt, yksinomaan Suomen kansallisessa hallinnassa olevat poikkeusolojen varaosat ja vaihtolaitteet sekä osallistumisen monikansalliseen huoltoverkostoon. 

Kustannukset

Annettuun rahoituskehykseen sovitettu F-35-ratkaisu oli kustannustehokkain. F-35 oli hankintahinnaltaan edullisin, kun huomioidaan kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet. Järjestelmän käyttö- sekä ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan.  F-35:n operointi ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla. 

Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi muita edullisempi käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan. 

Teollinen yhteistyö

F-35:n teollisen yhteistyön tarjous oli laadullisesti ja sisällöllisesti vaatimukset täyttävä. Tarjouksen teollisen yhteistyön pääpaino on suorassa teollisessa yhteistyössä, joka luo merkittäviä itsenäisiä huoltokykyjä. Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä. 

Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin. 

Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.

Teollisen yhteistyön sopimus solmitaan puolustusministeriön sekä Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn välillä.

Sotilaallinen suorituskyky

F-35-järjestelmän suorituskyky oli toimintaympäristössämme ja asetetuilla vaatimuksilla vaihtoehdoista paras. Kokonaisjärjestelmän ja koneen kyvyt taisteluun, tiedusteluun ja selviytymiseen ovat parhaat. F-35 oli vertailun paras tai jakoi parhaan tuloksen kaikissa tehtäväalueissa ja sai parhaan kokonaistuloksen. Esitettävällä F-35-ratkaisulla on mahdollista täyttää määritetyt tehtävät riittävällä tasolla tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan tarjouksen kone- ja asemäärä. Suorituskyky on saatavissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa.

F-35-ratkaisu tuottaa merkittävää suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle ja parantaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. F-35A kykenee toimimaan aloitteellisesti vastailmaoperaatioissa sekä muodostamaan ja jakamaan tarvittavan tilannekuvan ja maalitiedon, minkä ansiosta F-35 kykenee parhaiten tukemaan myös maa- ja merioperaatioita. F-35-hävittäjän vaikuttamiskyky ilmaan, maalle ja merelle oli vertailun paras.  Häive- ja muut ominaisuudet, kuten sensorit ja verkostotoiminta, tukevat F-35-hävittäjän selviytymiskykyä taistelussa. F-35-monitoimihävittäjässä on suurin sisäinen polttoainekapasiteetti ja kaikki sensorit kiinteästi asennettuina, jolloin erillisiä maalinosoitus- tai lisäpolttoainesäiliöitä ei tarvita.

F-35-järjestelmän teknologinen ratkaisu on kestävä ja kehityspotentiaali on tarjotuista ratkaisuista paras. Sen kehittäminen on turvattu koko suunnitellulle käyttöajalle 2060-luvulle asti. 

Hankintakokonaisuus

Hankinnan kohteena on 64 F-35A-monitoimihävittäjää uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa. Hankinta kattaa monitoimihävittäjien aseistuksen. F-35 tarjoukseen sisältyivät seuraavat asetyypit: AMRAAM, Sidewinder, SDB I ja II, JDAM-perheen aseistus, JSM ja JASSM-ER. Asepaketti tarkentuu hankintaprosessin aikana ottaen huomioon muun muassa uusimpien asetyyppien saatavuuden ja toimintaympäristön kehityksen. Asekokonaisuus hankitaan hankkeen rahoituksen käyttöoikeuden aikana vuoden 2035 loppuun mennessä. Optimoiduilla asehankinnoilla maksimoidaan järjestelmän suorituskyky Suomen toimintaympäristössä ja turvataan F-35-järjestelmän elinkaari mahdollisimman pitkälle ajalle.  

Hävittäjäjärjestelmän hankintaan ja sen käyttämiseen liittyy myös merkittävä määrä muita tuotteita ja palveluja, jotka hankitaan samassa yhteydessä. Näitä ovat ylläpitojärjestelmä sisältäen testilaitteet, työkalut, vaihtolaite- ja varaosapalvelut, sekä tietojärjestelmät, koulutusjärjestelmät ja -palvelut, tehtävätukijärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut sekä käytettävään Yhdysvaltojen hallinnon FMS-hankintamenettelyyn liittyvät hallinnointipalvelut.  Lisäksi hankintakokonaisuuteen sisältyvät kaluston ylläpitomaksut vuosille 2025-30. 

Hankinnan rahoitus

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan. Siirtomäärärahalla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 

Hankinnan valmisteluun on myönnetty 21 miljoonaa euroa vuosina 2016-2021.

Hankinnan kustannukset

Nyt tehtävä hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa. Monitoimihävittäjien osuus summasta on 4,703 miljardia euroa ja ilmataisteluohjusten AMRAAM ja Sidewinder osuus 754,6 miljoonaa euroa. Huoltovälineet, varaosat ja vaihtolaitteet, koulutusvälineet, muut hankittavat järjestelmät ja palvelut sekä vuosien 2025-2030 ylläpito maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa. 

Suomessa rakennetaan operointi-, lentokone- ja varastotiloja sekä kiitotierakenteita ja muuta infrastruktuuria hankittavalle järjestelmälle. Muutokset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuusvaatimuksiin. Kiinteistörakentamisen, johtamisjärjestelmien yhteensovittamisen, teollisen yhteistyön seurannaisvaikutusten, henkilöstön palkkamenojen ja muiden projektikustannusten kustannus on yhteensä 777 miljoonaa euroa. 

Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan kokonaissuorituskyvyn rakentamiseksi lopullisen, optimoidun asepaketin hankintaan ja sillä myös osaltaan hallitaan tulevia sopimusmuutoksia.  Osa aseistuksesta hankitaan myöhemmin lentokoneiden toimitusaikatauluun sovitettuna.

HX-hankkeen toteutus

Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluun sisältyvissä puolustusjärjestelmän kehittämisen tutkimuksissa on osoitettu, että monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli ja vastuu 2030-luvun toimintaympäristöön sovitetussa puolustusjärjestelmässä. HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset monitoimihävittäjät uusilla ja vuodesta 2015 lähtien se on työskennellyt Suomelle parhaan HX-ratkaisun löytämiseksi.

HX-hankkeen valmistelussa ja arvioinneissa on hyödynnetty parasta mahdollista kansallista ja kansainvälistä asiantuntemusta. Työhön on kohdennettu eri vaiheissa 100-200 henkilöä, joilla on laaja-alaista osaamista. 

Pääesikunta johtaa kehittämisohjelmissa olevien hankkeiden etenemistä ja laadunvalvontaa. HX-hankintaprosessin laatua on varmennettu sisäisellä ja ulkoisella laadunvarmistuksella.

Ulkopuolisena laadunvarmistajana on toiminut Deloitte Oy. Ulkoisen laadunvarmistuksen tehtävänä oli saada puolustushallinnon ulkopuolisen ja riippumattoman tahon vahvistus hankintaprosessin tasapuolisuudesta, järjestelmällisyydestä ja jäljitettävyydestä. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastanut hanketta ja antanut tarpeellisiksi katsomansa

suositukset.

Tekniset tiedot (F-35A)

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 1
• Pituus: 15,7 m
• Kärkiväli: 10,7 m
• Korkeus: 4,38 m
• Siipipinta-ala: 43 m²
• Tyhjäpaino: 13 170 kg (F-35A), 14 588 kg (F-35B), 14 547 kg (F-35C)
• Suurin lentoonlähtöpaino: 31 751 kg
• Voimalaite: 1 × Pratt & Whitney F135-PW-100 -ohivirtaussuihkumoottori; 128,1 kN kuivana, 191,3 kN jälkipolttimella

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: 1 960 km/h (Mach 1,6)
• Lentomatka: 2 800 km
• Taistelusäde: 1 239 km
• Lakikorkeus: 15 240 m
  

Aseistus

• Tykit
  • 1 × 25 mm GAU-22/A-tykki, 180 ammusta (F-35B:n ja F-35C:n säiliössä 220:n ammuksen lisävyö)
• Ohjukset:
  • 4 sisäistä (Block 4:ssä 6) ja 6 ulkoista kiinnityspistettä, yhteiskuorma 8 200 kg
  • Ilmataisteluohjukset:
    • AIM-120 AMRAAM
    • AIM-9X Sidewinder
    • ASRAAM (Yhdistynyt kuningaskunta)
    • Meteor (Yhdistynyt kuningaskunta, Block 4)
  • Ilmasta maahan -ohjukset:
    • AGM-88G AARGM-ER (Block 4)
    • AGM-158 JASSM
    • SPEAR 3 (Yhdistynyt kuningaskunta, Block 4)
    • JAGM (Block 4)
    • JSM (Block 4)
    • SOM
  • Meritorjuntaohjukset:
    • AGM.158C LRASM (F-35C Block 4)

Avioniikka

• AN/APG-81-AESA-tutka
• AN-AAQ-40-elektro-optinen maalinosoitusjärjestelmä (EOTS)
• AN/AAQ-37 DAS -ohjusvaroitusjärjestelmä
• AN/ASQ-239 Barracuda -elektronisen sodankäynnin järjestelmä
• AN/ASQ-242 CNI -laitteisto, joka sisältää:
  • Harris Corporation Multifunction Advanced Data Link (MADL) viestintäjärjestelmä
  • Link 16 -datalinkki
  • SINCGARS
  • IFF-omatunnuslaite ja transponderi
  • HAVE QUICK
  • AM, VHF, UHF-radio
  • GUARD-radio
  • tutkakorkeusmittari
  • mittarilaskeutumisjärjestelmä (ILS)
  • TACAN-järjestelmä
  • tukialuslaskeutumisjärjestelmä (F-35C)
  • JPALS-tarkkuuslähestymis- ja -laskeutumisjärjestelmä
  • TADIL-J JVMF/VMF -viestintäjärjestelmä

Versioiden väliset erot

	F-35A CTOL	F-35B STOVL	F-35C CV
Pituus	15,7 m (51,5 ft)	15,6 m (51,2 ft)	15,7 m (51,5 ft)
Kärkiväli	10,7 m (35,1 ft)	10,7 m (35,1 ft)	13,1 m (43,0 ft)
Korkeus	4,39 m (14,4 ft)	4,36 m (14,3 ft)	4,48 m (14,7 ft)
Siiven pinta-ala	42,74 m2 (460,0 sq ft)	42,74 m2 (460,0 sq ft)	62,06 m2 (668,0 sq ft)
Tyhjäpaino	13 154 kg (29 000 lb)	14 729 kg (32 472 lb)	15 686 kg (34 582 lb)
Sisäinen polttoaine	8 278 kg (18 250 lb)	6 123 kg (13 499 lb)	8 958 kg (19 749 lb)
Asekuorma	8 160 kg (17 990 lb)	6 800 kg (14 990 lb)	8 160 kg (17 990 lb)
Suurin lentoonlähtöpaino	31 800 kg (70 100 lb) luokka	27 200 kg (60 000 lb) luokka	31 800 kg (70 100 lb) luokka
Lentomatka	>2 200 km (1 200 nmi)	>1 700 km (920 nmi)	>2 200 km (1 200 nmi)
Taistelusäde	1 239 km (669 nmi)	935 km (505 nmi)	1 241 km (670,1 nmi)
Työntövoima/paino  • tankit täynnä:  • tankit puolillaan:	0,87 1,07	0,90 1,04	0,75 0,91
G-rajat	+9,0	+7,0	+7,5

PEARL HARBOR - Tasan 80 vuotta yllätyshyökkäyksestä

 

7.12.1941 JAPANIN YLLÄTYSHYÖKKÄYS PEARL HARBORIIN

Tammikuun alussa 1941 Japanin Yhdistyneen laivastonkomentaja, amiraali Yamato, antoi pienelle esikuntaupseerien tehtäväksi suunnitella Pearl Harboriin kohdistuvaa yllätyshyökkäystä, jonka suorittaisivat tukialuksilta toimivat lentokoneet.

Vara-amiraali Chuichi Nagumon komentamaan laivasto-osastoon, joka sai tehtäväkseen hyökätä Pearl Harboriin, kuului kuusi lentotukialusta (Kaga, Akagi, Hiryu, Sorju, Zuikaku ja Shokaku), joilla oli yhteensä 432 lentokonetta, kaksi raskasta taistelulaivaa (Hiei ja Kirrishima), kolme risteilijää (kaksi raskasta ja yksi kevyt), yhdeksän hävittäjää, kolme sukellusvenettä (jotka tulivat partioimaan suunnitellulla reitillä) sekä kahdeksan säiliölaivaa merellä tapahtuvaa polttoainetäydennystä varten. Ilmahyökkäyksen vaurioita täydentäisivät pienoissukellusveneet, jotka kuljetettaisiin valtamerisukellusveneillä Oahun saaren läheisyyteen.

Japanilainen tukialus - Hiryu

Marraskuun 26.päivänä vara-amiraali Nagumon komennossa olevat 31 alusta käsittävä taisteluosasto lähti liikkeelle Kuriileilta. Varsinainen hyökkäyskäsky saatiin salakielisanomana joulukuun 2. päivänä. Laivasto-osaston kurssi kulki 43.leveysasteen suuntaisesti itää kohden; Tyynellämerellä näillä seuduin vallitseva sumu teki toisten alusten kohtaamisen epätodennäköiseksi.

Joulukuun 6.päivän iltana muodostelma suuntasi pimeän tultua kurssinsa kohti kohdettaan. tiedot joiden mukaan Pearl Harborissa ei ollut ainoatakaan lentotukialusta herättivät pettymystä japanilaisissa lentäjissä.

Vara-amiraali Chuichi Nagumo

Seuraavana päivänä eli sunnuntaina joulukuun 7. päivänä  kello 6:15 Nagumo, joka oli tuolloin 230 meripeninkulman päässä Pearl Harborista lähetti matkaan ensimmäisen hyökkäysaallon. Siihen kuului kaikkiaan 214 lentokonetta, joista 50 oli tavallista pommikoneita, 51 syöksypommittajia ja 70 torpedokonetta.

Zero-hävittäjät valmiina lähtöön Shokakun kannella

Kapteeniluutnantti Nakaya, joka johti ensimmäiseen hyökkäysaaltoon kuuluvia hävittäjäkoneita, näki Pearl Harborin noin kello 7.50. Muutamia minuutteja myöhemmin lähetettiin kaksi radiosanomaa. Kello 7.53 komentajakapteeni Futshida viestitti Akagille: "Yllätys onnistunut", ja 7.58 kontra-amiraali Patrick Bellinger lähetti Fordsaarella sijaitsevasta päämajastaan selväkielisen sanoman: "Ilmahyökkäys Pearl Harboriin - tämä ei ole harjoitus."

Kontra Amiraali Husband E. Kimmelin komennoissa olleista 127 aluksesta oli satamassa 94, ja ne olivat valmistumassa liputusta varten. Japanilaiset keskittivät hyökkäyksensä kuitenkin niitä seitsemää taistelulaivaa vastaan, jotka oli ankkuroitu pareittain sataman keskellä sijaitsevan Fordinsaaren vierelle. Yksi 800 kg:n pommi sai Arizonan keulaosan ammusvaraston räjähtämään; toinen putosi aluksen savutorveen ja räjähti konehuoneessa. Laiva upposi nopeasti vieden mennessään kontra-amiraali Isaac C. Kiddin sekä 1106 upseeria, aliupseeria ja miestä. Oklahoma, johon osui kolme torpedoa, kaatui miltei välittömästi ja kansien alle jäi loukkuun 415 miestä, joista jotkut pysyivät hengissä aina jouluaattoon saakka. West Virginia ja Carolina olisivat kokeneet saman kohtalon, ellei niiden erinomaisesti mielenmalttinsa säilyttäneiden miehistöjen olisi onnistunut saada alusten kallistuman oikaistuksi.

Nevadaan osui torpedo ja kaksi pommia, mutta se ampui alas kolme sen kimppuun hyökännyttä konetta. Maryland ja Tenessee selvisivät verraten vähin vaurioin ja pystyivät joulukuun 20. päivän jälkeen lähtemää Oahulta amerikkalaiselle telakalle yhdessä Pensylvanian kanssa, joka oli ollut kuivatelakalle ja niin ollen torpedojen tavoittamattomissa. Myös kolme risteilijää ja kolme hävittäjää sai vaurioita.

USS Arizona

Kello 7.15 Nagumo lähetti matkaan toisen hyökkäysaallon, johon osallistui 54 pommikonetta, 80 syöksypommittajaa ja 36 hävittäjää. Komentajakapteeni Shimazaikin johtama osasto täydensi ensimmäisen hyökkäysaallon satamassa aikaansaamaa hävitystä ja kohdisti sen jälkeen huomionsa Fordin saarella olleisiin satamalaitteisiin, Wheelerin ja Hickhamin lentokenttiin (ilmavoimien tukikohtia) ja Kaneohen lentoveneasemaan tuhoten 65 Oahulla olleista 231 lentokoneesta. Amerikkalaisten miehistötappiot olivat tuona päivänä 2403 kaatunutta ja 1178 haavoittunutta.

USS West Virginia ja pelastusmiehistö

Tämä suunnaton menestys maksoi Nagumolle 29 lentokonetta ja 55 lentäjää. Toisen hyökkäysaallon koneiden palattua Nagumo määräsi laivasto-osastonsa liikkeelle kohti pohjoista kello 13.00. Pienoissukellusveneiden hyökkäys oli kuitenkin täysin epäonnistunut, ja niitä kuljettaneista isoista sukellusveneistä upotti tukialus Enterpriselta lähtenyt lentokone yhden joulukuun 10. päivänä. Japanilaiset eivät olleet hyökänneet Pearl Harborin suurten öljysäiliöiden kimppuun, vaikka niiden tuhoaminen olisi saattanut Yhdysvaltojen laivaston toimintakyvyttömäksi useiden kuukausien ajaksi. Amerikkalaiset sotilaat ja merimiehet olivat toimineet niin nopeasti saadakseen tilanteen hallintaansa, että Nagumo luopui kolmannesta hyökkäyksestä, koska hän arveli konetappioiden muodostuvan liian suuriksi.

Kentälle tuhottu B-17 pommikone

Neljän taistelulaivan uppoaminen ja neljän muun vaurioituminen ei riistänyt Yhdysvalloilta sen tärkeintä iskuvoimaa, sillä sen kolme lentotukialusta olivat edelleen täysin kunnossa samoin kuin 20 risteilijää ja 65 hävittäjää. Ja ennen kaikkea joulukuun 7. päivänä tapahtunut hyökkäys pani Yhdysvaltojen kaikki voimavarat liikkeelle ja nostatti valtaisan suuttumuksen aallon kaikkialla Yhdysvalloissa, jonka voimat lisääntyivät jatkuvasti ja joka tuli myöhemmin murskaamaan Japanin juuri näillä jättimäisillä voimillaan.

USS Enterprise

"Päivä, jonka häpeä ei tule unohtumaan", Roosevelt sanoi selostaessaan tapahtumia kongressille. Takaisin Pearl Harboriin matkalle olevan Enterprisen komentosillalla kontra-amiraali William F.Halsey yhtyi presidenttinsä sanoihin joulukuun 9. päivänä nähdessään Fordinsaarelle johtavan redin tukkivat hylyt, joskin Halsey käytti suorasukaisempaa kieltä; "Kun olemme selvittäneet välimme niiden kanssa, ei japanin kieltä puhuta enää muualla kuin helvetissä!"

William F.Halsey

Day of Infamy, Pearl Harbor Raid on Dec 7, 1941

(Tekstin lähde: Toinen Maailmansota, Osa2/Eddy Bauer; Kuvat:internet)

ITSENÄINEN SUOMI 104 VUOTTA

     ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2021

Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2021 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää 104 vuotta.

Pienestä Venäjän keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Olkoon kuinka vaan, mutta kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 104-vuotiaalle Suomi-neidolle!

ONNEA!

TAPAHTUMIA 104 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä.Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia

• Lavia → Poriin
• Maaninka → Kuopioon
• Tarvasjoki → Lietoon

19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia

• Hämeenkoski → Hollolaan.
•     Jalasjärvi → Kurikkaan.
•     Köyliö → Säkylään.
•     Nastola → Lahteen.

5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

1.1.2018 Kangasalasta tuli kaupunki

28.1.2018 Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros. Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkamaan tehtävässään seuraavan kuuden vuoden ajan.

1.2.2018 Presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa. Koska Niinistö oli valittu toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella, virkakauden alku oli 1. helmikuuta normaalin päivämäärän 1. maaliskuuta sijaan.

24.2.2018 Iivo Niskanen voittaa kultaa hiihdon 50 kilometrin perinteisellä matkalla Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

1.3.2018 Suomen alkoholilain anniskelua koskevat säädökset uudistuivat: muun muassa anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat ja useiden juomien tilaaminen kerralla laillistettiin.

26.3.2018 Yli 20 maata karkotti yhteensä yli 100 venäläistä diplomaattia. Taustalla oli Sergei Skripalin myrkytystapaus. Myös Suomi karkotti yhden venäläisen diplomaatin, jolla sanottiin osoitettavan Suomen kuulumista "länteen."

1.7.2018 Taksien hinnoittelu ja kilpailu vapautuivat Suomessa.

24.8.2018 Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 19 loukkaantui linja-auton syöksyttyä sillalta rautatielle Kuopiossa. Bussissa oli 20 matkustajaa, joista kaikki oli Ruotsissa asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Loukkaantuneista osa matkusti kolmessa henkilöautossa, joihin bussi törmäsi.

6.9.2018 Uuden lastensairaalan avajaisia vietettiin Helsingin Meilahdessa. Sairaala otetaan käyttöön vaihettain syyskuun aikana.

20.9.2018  Kauppakeskus REDI avattiin Helsingin Kalasatamaan.

23.9.2018 Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa. Vajaat pari viikkoa myöhemmin esitutkinta vahvisti palon tuhopoltoksi ja poliisin kiinniottama mies tunnusti teon.

23.10.2018 Suomen väkiluku on 5521553

23.11.2018 Neljä suomalaismiestä kuoli pienkoneen törmättyä vuoreen Zimbabwessa Masvingon provinssissa. Kuolleista yksi oli Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja yksi UPM:n johtaja Heikki Vappula. Myös zimbabwelainen lentäjä menehtyi turmassa.

5.12.2018 Helsingin keskustakirjasto Oodi avattiin yleisölle.

6.12.2018 Suomi juhlii 101-vuotista itsenäisyyttään.

31.3.2019 Neljä ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui henkilöauton ja pikkubussin törmätessä toisiinsa Kiteellä. Henkilöauton kuljettaja sekä pikkubussin kaksi matkustajaa kuolivat onnettomuuspaikalla, ja pikkubussin kuljettaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja ajoi ylinopeutta kovassa humalassa.

12.4.2019  Kolme saman perheen alaikäistä lasta kuoli ja yksi pelastautui hirsimökin rajussa tulipalossa Kittilän Levillä. Mökissä ei ollut palon aikaan huoltajia. Perhe oli kotoisin Pyhtäältä ja oli vuokrannut mökin lomakäyttöön. Mökki tuhoutui palossa täysin, ja palon todettiin saaneen alkunsa virheellisesti asennetusta lattialämmityskaapelista.

12.4.2019  Suomen 38. eduskuntavaalit. Eniten paikkoja saivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sekä Perussuomalaiset, tosin ensimmäistä kertaa eduskuntavaalien historiassa yksikään puolue ei saanut yli 20 prosentin osuutta kaikista äänistä. Suomen Keskusta menetti huomattavan paljon paikkoja. Naisten osuus valituista kansanedustajista oli suurempi kuin koskaan aiemmin.

26.5.2019  Suomi voitti kultaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Slovakiassa kaataen Kanadan maalein 3–1.

6.6.2019  Antti Rinteen hallitus astui toimeensa.

1.7.2019 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelle vuoden loppuun asti.

25.8.2019   Kaksi vaarallisesti aseistautunutta veljestä ampui ja haavoitti kahta poliisia Porvoossa.Ampumavälikohtausta seurasi lähes vuorokauden mittainen takaa-ajo, joka päättyi lopulta ampujien kiinnijäämiseen Hämeenkyrössä. Yhdellä miehistä oli Ruotsin kansalaisuus ja toisella Suomen sekä Ruotsin kaksoiskansalaisuus.

7.9.2019 Katri Kulmuni valittiin Suomen Keskustan uudeksi puoluejohtajaksi.

23.9.2019  Presidentti Sauli Niinistö puhui New Yorkissa YK:n ilmastokokouksessa. Hän totesi että maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraaliuteen tarkoittaa yhteiskuntien kokonaisvaltaista muutosta. Niinistö toi esille että Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia, ja että ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen.

1.10.2019  Kuopion kouluhyökkäys: yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui, kun aseistautunut nuorehko mieshenkilö hyökkäsi ammattioppilaitoksen koululuokkaan Kuopiossa.

30.10.2019 Suomen väkiluku on 5526306.

15.11.2019  Suomi pääsi historiansa ensimmäistä kertaa jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen kaataen karsintaottelussa Liechtensteinin lukemin 3-0.

3.12.2019  Rinteen hallitus jätti eronpyyntönsä.

6.12.2019 Suomi juhlii 102-vuotista itsenäisyyttään.

1.1.2020 Sipilän hallituksen käyttöönottama aktiivimalli purettiin.

1.1.2020  Valtimon kunta liitettiin Nurmeksen kaupunkiin. Se oli kolmen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen kuntaliitos Suomessa, ja samalla vuoden 2020 ainoa kuntaliitos.

1.1.2020 Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Kroatialle.

6.2.2020  6. helmikuuta–29. helmikuuta: Finnair perui kaikki tämän aikavälin lennot Manner-Kiinaan SARS-CoV-2:n aiheuttaman koronavirusepidemian takia.

12.3.2020  Suomessa Valtioneuvosto suositteli koronaviruspandemian vuoksi, että toukokuun loppuun saakka kaikki yli 500 henkilön yleisötapahtumat peruutetaan.

12.3.2020 Ulkoministeriö kehotti suomalaisia välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille koronaviruspandemian vuoksi.

13.3.2020  Jääkiekon SM-liigakausi lopetettiin ennenaikaisesti koronaviruspandemian vuoksi ja jääkiekon Suomen mestaruus vuodelta 2020 päätettiin jättää myöntämättä.

16.3.2020  Suomen hallitus teki päätöksen valmiuslain käyttöönotosta koronaviruspandemian vuoksi. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön sekä muun muassa kirjastot, museot, teatterit ja urheiluhallit suljettiin.

18.3.2020 Kaikki Suomen peruskoulut sekä oppilaitokset suljettiin koronaviruspandemian vuoksi ja opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Koulut olivat suljettuna toukokuun puoliväliin asti.

20.3.2020  Koronaviruspandemia aiheutti ensimmäisen kuolemantapauksen Suomessa.Tällöin Suomessa oli vahvistettu noin 500 tartuntaa.

28.3.2020  Uudenmaan maakunta eristettiin muusta Suomesta koronaviruspandemian seurauksena. Eristys päättyi 15. huhtikuuta.

6.4.2020  Ravintolat, kahvilat ja baarit suljettiin koko Suomessa ulosmyyntiä lukuun ottamatta valtioneuvoston päätöksellä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

20.4.2020 Suomessa vahvistettiin ensimmäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien avioparien perheisiin.

14.5.2020 Varhaiskasvatus ja peruskoulut avattiin lähiopetukselle porrastetusti Suomen hallituksen päätöksellä. Myös toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut avattiin lähiopetukselle hallitusti ja porrastetusti hallituksen päätöksellä.

1.6.2020  Koronavirusepidemian takia asetettuja rajoituksia lievennettiin Suomessa: muun muassa ravintolat, kahvilat, kirjastot, museot ja urheilutilat avattiin sekä enintään 50 hengen julkiset kokoontumiset sallittiin.

5.6.2020  Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä viestintäpalvelujen ostoista syntyneen arvostelun seurauksena. Hän kuitenkin jatkaa Keskustan puheenjohtajana. Valtiovarainministerin virkaan siirtyi Matti Vanhanen, ja Vanhasen tilalle eduskunnan puhemieheksi valittiin Anu Vehviläinen.

3.8.2020  Kymenlaaksossa Iitin ja Kouvolan (entisen Jaalan kunnan) rajalla sijaitseva, uittokanavaksi alkujaan rakennettu noin viiden ja puolen kilometrin pituinen Kimolan kanava avattiin vesiliikenteelle.

29.9.2020 Tasavallan presidentin kanslia tiedotti, että vuoden 2020 itsenäisyyspäivän vastaanotto on peruttu koronaviruspandemian vuoksi. 

21.10.2020 Psykoterapiakeskus Vastaamo tiedotti, että sen asiakasrekisteri on joutunut tietomurron ja kiristyksen kohteeksi ja mahdollisesti jopa tuhansien asiakkaiden luottamuksellisia tietoja on päätynyt vääriin käsiin.

30.10.2020 Suomen väkiluku on 5 534 578.

3.12.2020  Helsingin, Espoon ja Vantaan toisen asteen oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen.

6.12.2020 Suomi juhlii 103-vuotista itsenäisyyttään.

12.1.2021 Marko Hietala ilmoitti eroavansa Nightwish-yhtyeestä.

8.4.2021 Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa Suomen rikoshistorian laajimpiin huumevyyhteihin kuuluvassa Katiska-jutussa. Sen päätekijät Janne ”Nacci” Tranberg ja Niko Ranta-Aho tuomittiin yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin, ja lisäksi seitsemän muuta syytettyä sai yli kahdeksan vuoden tuomion.

11.5.2021 Rauman Lukko voitti jääkiekon Suomen mestaruden 58 vuoden tauon jälkeen.

18.–22.5.2021 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Alankomaiden Rotterdamissa. Tapahtumapaikkana toimi Rotterdam Ahoy. Kilpailun voitti Italian Måneskin kappaleellaan ”Zitti e buoni”. Suomen Blind Channel sijoittui 6. kappaleellaan ”Dark Side”.

2.6.2021 Oulu valittiin toiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

6.6.2021  Kanada voitti jääkiekon maailmanmestaruuden kaatamalla loppuottelussa Suomen.

12.6.2021 Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelasi kaikkien aikojen ensimmäisen arvokisaottelunsa kohtaamalla Kööpenhaminassa isäntäjoukkue Tanskan. Suomi voitti ottelun 1–0. Ottelu keskeytettiin ensimmäisen puoliajan loppuminuuteilla Tanskan Christian Eriksenin lyyhistyttyä yllättäen kentälle. Hänet vietiin elvytyksen jälkeen sairaalahoitoon ja hän selvisi kohtauksesta hengissä. Ottelu pelattiin myöhemmin loppuun vielä samana iltana.

13.6.2021 kesäkuuta Kuntavaalit järjestettiin Suomessa. Eniten ääniä keräsi Kansallinen Kokoomus, kun taas suurimman nousun sekä kannatusprosentissa että valtuustopaikoissa edellisiin vaaleihin verrattuna teki Perussuomalaiset, 5,6 prosenttiyksikköä ja 581 valtuustopaikkaa. Eniten kannatusta ja paikkoja menetti Suomen Keskusta, 2,7 prosenttiyksikköä sekä 379 valtuustopaikkaa. Uusista puolueista Hjallis Harkimon johtama Liike Nyt onnistui saamaan valtuustopaikkoja yhteensä 49 paikan edestä 1,6 prosentin kannatuksella.

16.7.2021 Lokakuussa 2012 kadonnut 18-vuotias riihimäkeläinen Jussi Peltola löytyi Äänekosken vesistöstä. Hänen kuljettama Citroën-merkkinen henkilöauto löytyi katoltaan Suojoen ylittävän sillan vierestä

1.8.2021 Oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja toisen asteen oppimateriaalit muuttuivat samalla maksuttomiksi.

9.8.2021 Tampereen raitiotie avattiin säännölliselle matkustajaliikenteelle.

14.–15.8.2021 Perussuomalaiset piti puoluekokouksensa Seinäjoella. Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra valittiin uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Jussi Halla-ahon tilalle. Varapuheenjohtajiston vaalissa kansanedustaja Leena Meri nousi Purran seuraajaksi, kun taas kansanedustaja Mauri Peltokangas syrjäytti kansanedustaja Arja Juvosen ja kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Juho Eerolan. Puoluesihteeri Simo Grönroos joutui luovuttamaan paikkansa PS:n ajatuspajan puheenjohtajalle, dosentti Arto Luukkaselle. 

1.9.2021 Kimi Räikkönen kertoi lopettavansa uransa Formula 1 -sarjassa.

2.9.2021  Tasavallan presidentin kanslia ilmoitti presidentti Martti Ahtisaaren luopuvan kaikesta julkisesta toiminnastaan. Kanslian ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n tiedotteen mukaan 84-vuotias Ahtisaari sairasti Alzheimerin tautia, jonka vuoksi hän vietti ajoittain hoitojaksoja hoivakodissa.[

5.10.2021 Kahdeksan ihmistä loukkaantui koulubussin törmättyä ratatyökoneeseen vartioimattomassa rautatien tasoristeyksessä Kaskisissa. Loukkaantuneista seitsemän oli koululaisia ja yksi linja-auton kuljettaja. Kaksi loukkaantui vakavasti ja kuusi lievemmin.

31.10.2021 Suomen väkiluku on 5 548 097 . 

6.12.2021 Suomi juhlii 104-vuotista itsenäisyyttään.

 

MAAMME-LAULU

FINLANDIA