Netistä sain vanhalta MiG-lentäjältä ja muiltakin "vanhemmilta" sediltä (ja miksei tädeiltäkin) kipinän jo 40 vuotta tauolla olleeseen harrastukseen. Tarvikkeita ja koneiden rakennussarjoja olen jo kerännyt pari vuotta. Nyt vihdoin ja viimein sain ensimmäisen koneen tulille. Kunnian eka tekeleeksi sai jo 71 vuotta täyttänyt Saab Tunnan från Sverige. Tuossa ylhäällä olevassa rakennussarjan laatikon kannessa kone on YK:n väreissä.
Rakennussarja on muovinen ja sen mittakaava on 1:72. Aloittelen helpolla vähän osia sisältävällä suihkuhävittäjällä ennen kuin siirryn vaikeampiin mäntämoottorikoneisiin eli ”propellivehkeisiin!
Alumiiniväriä on jo runko saanut, ja siivetkin sai vanhus alleen…!! Kovin pieniä ovat vain nuo osat – ei meinaa nähdä!! Ei ne joskus vuonna 1979 olleet noin pikkuriikkisiä?
Toisen maailmansodan loputtua Ruotsin ilmavoimat hankki englantilaisia De Havilland Vampire -hävittäjäkoneita. Saab käynnisti oman tutkimuksen suihkuhävittäjästä.
Ruotsi sai Sveitsin kautta saksalaisten sodan aikaista aerodynaamista taitotietoa, jonka avulla se lähti suunnittelemaan nuolisiipistä konetta. Taitotietoa toivat myös Saksasta palaavat ruotsalaiset insinöörit ja Saksasta Ruotsiin tulleet saksalaiset insinöörit. Esimerkiksi Yhdysvallat suunnitteli pääasiassa suorasiipisiä koneita, koska saksalaisen Alexander Lippischin suunnittelemaa 45° deltasiipeä pidettiin siellä vielä tuolloin liian erikoisena. Venäläiset ottivat nuolisiiven nopeasti käyttöön suihkukoneissaan.
Tunnanista tehtiin neljä prototyyppiä. Koneen ensilento tapahtui 1. syyskuuta 1948. Koneita valmistettiin 1951–1956 kaikkiaan 661 kappaletta:
224 kpl versiota J 29A (hävittäjä)
361 kpl J/A 29B -versiota (hävittäjäpommittaja)
76 kpl S 29C-versiota (tiedustelu)
30 Tunnania myytiin Itävaltaan 1960-luvun alussa. Ruotsin ilmavoimat käyttivät Tunnania vuoteen 1976 asti. Tunnania käytettiin YK:n palveluksessa Kongon kriisin aikana 1961–1963 sotatoimissa.
