Hetkellisesti työkyvyttömänä jatkan kirjoittamista ja historian tutkimista kun siihen voimat nyt juuri riittävät. Huhtikuun alussa löysin nettiantikvariaatista serkkuni kirjoittaman kirjan: ”Talvisodan kuva – Ulkomaalaisten sotakirjeenvaihtajien kuvaukset suomesta 1939-1940”. Kirja oli alun perin serkkuni väitöskirja: Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 15.
Talvisota lienee eniten julkisuutta saanut toisen maailmansodan erilliskamppailu. Sitä kohtaan osoitettu laaja mielenkiinto on voimakkaasti vaikuttanut Suomen kuvaan ulkomailla.
Millainen talvisota oli Suomessa vuosina 1939-1940 toimineiden ulkomaisten kirjeenvaihtajien näkökulmasta, mitkä Suomesta ja suomalaisista johtuneet tekijät tähän näkökulmaan vaikuttivat, mikä merkitys oli Suomesta riippumattomilla yleisillä tekijöillä?
Tässä kirjassa selvitetään ulkomaailmankäsitysten ja mielipiteiden syntyä ja kuvan muodostumista niiden alkupisteestä lähtien – talvisotaa itse seuraamassa olleiden sotakirjeenvaihtajien vaikutus koko maailman käsitysten muotoutumiseen oli ratkaiseva.
Serkullani, Martti Julkusella (1940-2015), oli tavallaan omakohtaista historiaakin koskien talvisotaa. Hänen isänsä, Eino Julkunen, jäi neuvostoliittolaisten vangiksi sodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939. Tästä tapahtumasta löytyy maininta kirjasta: ”Rukiver – suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa”.
(klikkaa taulukko suuremmaksi)
Serkultani oli tarkoitus kysyä tästä ja hänen omaan kirjaansa liittyvistä asioista, mutta se jäi suunnitelmaksi. Martti menehtyi samana vuonna 2015 kun hänen äitinsä, Toini, täytti 100 vuotta. Toini, äitini sisko, elää vieläkin ja täyttää 30.6. 103 vuotta.
Kirjan on kustantanut Weiling Göös ja siinä on 378 sivua. Mukana on myös kuvitusta. Kirjan painaja on Forssan kirjapaino Oy vuonna 1975. Kirja löytyy antikvariaattien lisäksi joistakin kirjastoista. Ainakin Iisalmen kirjastosta löysin yhden kappaleen.
