RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2014

Jouluaatto tasan 70 vuotta sitten

Tiernapojat esiintymässä jatkosodan aikana

 

24.12.1943 vietettiin jatkosodan kolmatta joulua. Sodan kulku oli kääntynyt kuluneen vuoden aikana Saksalle lopullisesti tielle kohti tappiota. Neuvostoliitto oli voittanut suurtaistelut Stalingradissa kuten myös Kurskissa. Saksan armeija oli menettänyt viimeisenkin etulyönti asemansa itärintamalla. Länsiliittoutuneet olivat voittaneet Afrikassa ja tehneet maihinnousun Sisiliaan sekä Italian mantereelle. Lisäksi englantilaiset ja amerikkalaiset jatkoivat Saksan kaupunkien moukarointia ilmasta käsin. Yhdeksän kuukauden päästä Suomi tulee olemaan pakotettu tekemään rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa.

Suomalainen parivartio valppaana jatkosodassa

 Alkuperäinen kuvateksti: Etulinjan korsuakin juhlistaa joulukuusi. Kuusi on jo koristeltu ja miehet odottelevat kotiseudun lehtiä lukien joulupukin tuloa. Valkeasaari 19.12.1943 - SA-kuva

 

24.12.1943
Suomen Aseveljien liiton yleinen kirjakeräys armeijan hyväksi tuottaa n. 80 000 kirjaa. Kirjat lähetetään rintamalle ja sotasairaaloihin.

 

24.12.1943
Venäläisosasto hyökkää Maaselän suunnalla Jolmajärven eteläpäässä olleeseen kenttävartioon. 13 suomalaista murtautuu syntyneen saartorenkaan läpi.

RAUHALLISTA JA HAUSKAA JOULUA 2013

 

RAUHAA JOULUKSI - KIITOS!

 

Mihail Kalashnikov on kuollut

Tunnetun rynnäkkökiväärin suunnitellut venäläinen Mihail Kalashnikov on kuollut 94-vuotiaana.

Hän kuoli maanantaina sairaalassa Udmurtian tasavallassa Izhevskissä, joka oli hänen kotikaupunkinsa.

Miehen luomusta rynnäkkökivääriä AK-47:ää on valmistettu arviolta 100 miljoonaa kappaletta. Ase ei ole erityisen tarkka, mutta se on yksinkertainen ja erittäin kestävä.
Kalashnikov ei koskaan rikastunut neuvostoaikana kehittämällään aseella.
– Työskentelimme sosialistisen yhteiskunnan ja kansan parhaaksi, en ole koskaan ollut siitä pahoillani, hän on sanonut.

 Mihail Timofejevitš Kalašnikov (ven. Михаи́л Тимофе́евич Кала́шников, 10. marraskuuta 1919 Kurja, Altain aluepiiri – 23. joulukuuta 2013 Iževsk, Udmurtia)

 

Hän oli neuvostoliittolainen ja venäläinen asesuunnittelija. Hän toimi maailman yleisimmän ja kuuluisimman rynnäkkökiväärin, nimeään kantavan Avtomat Kalašnikova obraztsa 1947 godan eli AK-47:n pääsuunnittelijana.

Kalašnikov työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään Ižmaš-konsernissa, Udmurtian Iževskissä pääinsinöörinä. Hän on saanut lukuisia kunnianosoituksia kuten Sosialistisen työn sankarin arvon, Stalinin kunniamerkin, Presidentti Jeltsinin kunniamerkin sekä Pyhän Andreaksen ritariuden. Presidentti Medvedev myönsi Kalašnikoville Venäjän federaation sankarin arvon hänen 90-vuotispäivänään.

AK-47 Kalašnikov (ven. Автомат Калашникова (образца 1947 года), Avtomat Kalašnikova [obraztsa 1947 goda]  

AK-47 on minullekin hiukan tuttu ase - eli nähty ja laukaistu on. Aseesta kirjoitan enemmän myöhemmin.
Aiheesta luin noin vuosi sitten kirjan, "C. J. Chivers - Aseiden ase", jossa kylläkin kerrottiin paljon muustakin sarjatuliaseiden kehityksestä: Gatling, Maxim, M-16 jne. Kuitenkin kirjan pääosissa oli Mihail Kalashnikov ja hänen "lapsensa".

VENÄJÄN ILMAVOIMAT - Läntinen Sotilaspiiri

 

 

 

Venäjän ilmavoimien rakenne on organisoitu uudelleen ja sen kalustoa päivitetään ja uusitaan. Läntisen sotilaspiirin alueella on merkittävää ilmavoimaa 14 lentotukikohdassa, meitä lähimpänä Kuolan niemimaalla, Karjalassa ja Pietarin lähellä.

Ilma-alustyypit ja kiinteäsiipisten taistelukoneiden arvioidut lukumäärät (suluissa) läntisen sotilaspiirin tukikohdissa (1.ilmavoimat ja ilmapuolustusvoimat). Koneiden tosiasiallista lentokunnosta ja käytettävyydestä ei ole mitään tietoja.

1. Montsegorsk, 3. lentoryhmä, 7000. lentotukikohta (60-konetta)

- Su-24M, Su-24MR, MiG-25RB, MiG25RU, MiG31B ja MiG31BM

3. Alakurtti

- ei pysyviä yksiköitä

4. Besovets (Petroskoi), 2.lentoryhmä, 7000. lentotukikohta (30 konetta)

- Su-27 ja Su-27UB

5. Levassova (Pietari), 549. lentotukikohta (2.luokka)

- Mi-8 ja Mi-24
6.lentoryhmä, 7000. lentotukikohta
- An-12, An-26, Il-22, Mi-8, Tu-134

6. Khotilovo, 4.lentoryhmä, 7000. lentotukikohta (50 konetta)

- MiG-31B, Su-27 ja Su-27UB

8. Vjazma (Dvoevka), 378. lentotukikohta (2.luokka)

- Mi-8, Mi-24ja Mi-28N

15. Tsikalovsk (Kalingrad), 7. lentoryhmä, 7000. lentotukikohta (30 konetta)

- Mi-8, Mi-24, Su-27 ja Su-27UB

16. Tsernjahovsk (Kalingrad), Rynnäkkökone-eskadrilli, 7000. lentotukikohta (20 konetta)

- Su-24M

11. Grabtsevo (Kaluga)

- Mi-8 ja Mi-24

12. Khalino (Itä-Kursk), 5.lentoryhmä, 7000.lentotukikohta (60 konetta)

- MiG29S, MiG-29UB, MiG-29SMT ja MiG-29UBT

13. Vorononetz (baltimor), 1. lentoryhmä, 7000. lentotukikohta (40 konetta)

- An-30, Mi-8, Su-24M, Su-24MR,MiG-25RB,MiG-25RU, Su-34

ILMAVOIMIEN ESIKUNTA

2. Olenegorsk (Vysokly), 6950. lentotukikohta(30-35 konetta)

-Tu-22M3

10. Shaykovka, 6950. lentotukikohta(30-35 konetta)

-Tu-22M3

9. Dyagilevo(Ryazan), Erillinen ilmatankkauseskadrilli, 6950. lentotukikohta

Il-78 ja Il-78M

14. Engels, 6950. lentotukikohta (40-45 konetta)

- Tu-95MS ja Tu-160

7. Moskova
 

 

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän ilmavoimia on organisoitu uudelleen ja neljä kertaa, vuosina 1991, 1998, 2003-2004 ja vuodesta 2009 lähtien asevoimien kokonais-uudelleenorganisoinnin myötä. Ilmavoimien osalta organisaatiota on madallettu ja siirrytty tukikohtaorganisaatioon lentorykmenttien sijasta.

Entisen neliportaisen Ilma – armeija- Lentodivisioona- Lentorykmentti- Laivue -komentoketjun sijasta uusi järjestelmä on kolmiportainen: Operatiivinen esikunta – Lentotukikohta – Laivue. On huomattava, että Lentotukikohta ei tässä yhteydessä tarkoita fyysistä tukikohtaa, vaan se on yksikön nimitys. Samalla juuri muun muassa tämän komentorakenteen lyhentämisen myötä ilmavoimissa on kadonnut noin 50 000 upseerin virkaa.

Venäjän ilmavoimat poistaa vanhentuneita konetyyppejä ja korvaa niitä uusilla mahdollisuuksien mukaan. Uusien koneiden saaminen palveluskäyttöön on kuitenkin ollut hitaampaa kuin olisi toivottu. Suurimpana ongelmana ei ole raha, vaan pitkään melko pienellä kapasiteetilla toimiminen lentokoneteollisuuden tuotannon nostaminen tilausten edellyttämälle tasolle.

Viimeisimmässä Venäjän aseistusohjelmassa (GPV-2020), joka ulottuu vuoteen 2020 saakka, on ilmoitettu yli 600 uuden lentokoneen ja 1000 helikopterin tarpeesta. Niiden hankkimiseen on allokoitu noin 100 miljardia euroa. Hankintasuunnitelmaa päivitetään kuitenkin koko ajan. Tukikohtien määrää on vähennetty, mutta jäljelle jääneissä on laajamittaista korjaus- ja rakennustoimintaa. Läntisen sotilaspiirin alueella Khalinon tukikohdan remontti valmistui viime syyskuussa; lisäksi Engelsin ja Kaliningradin Tsikalovski kiitoteitä on uusittu ja myös Voronezissa remontti alkoi jokin aika sitten. On huomattava että suuri osa Venäjän merivoimien hävittäjä- ja pommikonekalustosta on siirretty ilmavoimille. Näihin kuuluvat muun muassa Itämeren Laivaston Suhoi Su 27 ja SU-27Ub hävittäjät, Su-24M-rynnäkkökoneet ja Su-24MR-tiedustelukoneet sekä Pohjoisen laivaston Tupolev TU-22M3-pommittajat. Ilmavoimille nykyään kuuluvat ilmatuki- ja kuljetushelikopterit palaavat maavoimien organisaatioon vuoteen 2020 mennessä.

Läntisessä sotilaspiirissä on nykyään yhteensä nelisen sataa taistelukonetta,joita puolet on yksi- ja kaksipaikkaisia hävittäjiä. Hävittäjä -pommittajia on noin 70, raskaita pommikoneita reilut 100 ja kevyitä tiedustelukoneita parikymmentä.

Tupolev Tu-22M pommikone

 

VIISI HÄVITTÄJÄTUKIKOHTAA

Venäjän ilmavoimien hävittäjävoiman ytimen muodostavat Su-27, MiG-29 ja MiG-31-koneet. Läntisen sotilaspiirin alueella on viisi hävittäjätukikohtaa: Montsegorsk (MiG-31), Besovets (Su-27), Khotislovo (MiG-31 ja Su-27), Kalingrad (Su-27) ja Khalino (MiG-29).

Suurin osa sotilaspiirin 60:stä Su-27 hävittäjästä on päivittämättömiä 27P- ja S-versioita sekä

UB -harjoituskoneita, joita on kolmisenkymmentä. Niiden ilmasta maahan kyky rajoittuu raketteihin ja rautapommeihin. Läntisellä alueella vasta tulossa olevan Su-27SM3-päivitysversion ohjaamosta löytyvät neliväri -LCD -näytöt ja uusi GPS/GLONASS- satelliittinavigointijärjestelmä. Maalinetsintä- ja maalinseurantajärjestelmä on uusittu ilmasta – maahan -ohjuksia varten ja se on liitetty myös kypärätähtäinjärjestelmään.

Khalino on Läntisen sotilaspiirin MiG-29-keskus, johon on sijoitettu kaikki MiG29SMT-hävittäjät (28 konetta) ja UBT -harjoituskoneet (6 konetta). AESA -tutkalla,lasiohjaamolla ja HOTAS:lla (hands-on throttele and stick) varustettu SMT on paljon kykenevämpi konemalli kuin sen edeltäjä 29S.

Edeltäjistään SMT poikkeaa ulkoisesti selkeämmin vielä S-malliakin pitemmästä kyttyrästä , jossa on muuna muassa polttoainesäiliöt. Kaksipaikkainen UBT on myös täysiverinen sotakone tutkaohjattuja ohjuksia lukuun ottamatta. Sekä SMT:ssä että UBT:ssä on ilmatankkauskyky. Lisäksi Khalinossa on kolmisenkymmentä MiG-29S:ää ja UB:ta.

 

MiG-29 SMT hävittäjiä

Vanhojen MiG-31:ien päivitysohjelma on edennyt hitaasti ottaen huomioon , että se alkoi jo 15 vuotta sitten. Kun päivityksen sisällöstä päästiin yksimielisyyteen, ensimmäiset 31 BM:t luovutettiin ilmavoimille viisi vuotta sitten. Päivitysohjelma viedään loppuun vuoteen 2020 mennessä. Läntisessä sotilaspiirissä on yhteensä viitisenkymmentä MiG-31:tä, joista kymmenkunta on päivitetty BM -standardiin.

BM:n ohjaamossa on monitoiminäytöt ja satelliittinavigointijärjestelmä. Ilmasta ilmaan aseistusta on kehitetty ja PESA -tutka on päivitetty. Ulkoisesti BM -mallin erottaa perusversiosta siitä, että tyypillisen suuret siipiripustimet on vaihdettu pienempiin ja ohjaamon ylkäpuolella näkyy periskooppi.

 

MiG-31 täydessä aselastissa

 

POMMIKONEVOIMAA

Hävittäjä -pommitajien muodostamaa taktista pommitusvoimaa Läntisessä sotilaspiirissä on Montsegorskissa , Kalingradissa ja Voronetzissa, yhteensä noin 70 koneen verran. Uusinta Sukhoi Su-34-tyyppiä löytyy vain Viribetzusta, yhteensä 10 konetta. Sen tulo palveluskäyttöön on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa, minkä vuoksi on odotettavissa, että SU-24:n elinkaarta jatketaan yli vuosikymmenen lopun. Su-25 rynnäkkökoneita ei ole Läntisen sotilaspiirin laivueissa.

 

 Sukhoi Su-34 pommikone

Yhteensä noin Sukhoi SuMR ja MIGRB -tiedustelukonetta on Kuolassa ja Voronetzissa. SuMR -laivastoa ei ole päivitetty mitenkään, mutta muutama edelleen lentokuntoinen MiG-35RB kone aiotaan pitää päivityksin entokunnossa vuoteen 2020 saakka. Niihin asennetaan lasiohjaamot, satelliittinavigointijärjestelmä, uusi elektroninen tiedusteluvarustus, reaaliaikainen valokuvaus ja video järjestelmä sekä SLAR- tutka (Side-looking Airborne Radar).

Läntisen sotilaspiirin alueella sijaitseva pommikonevoima on kaikki suoraan puolustushaaran esikunnan komennossa. Koneita on kolmessa eri tukikohdassa, joista meitä lähimmässä, Kuolan niemimaan Olenegorskissa, on 30-35 Tu-22M3:a. Samaa konetyyppiä on noin saman verran myös Shaykovkassa, Moskovan kaakkoispuolella. Tu-95MS- ja Tu-160 – strategisten pommittajien tukikohta on vielä kauempana kaakossa, Engelsissä. Siellä on vajaat kolmisenkymmentä Tu-95MS- ja kaikki Tu- 160 konetta.

Koska Tu-22M3:ssa ei ole ilmatankkausmahdollisuutta, sitä ei lasketa strategiseksi pommittajaksi, vaan ainoastaan pitkän kantaman pommikoneeksi. Ilmavoimien Olenegorskissa olevat noin 30 konetta ovat peräisin merivoimilta ja niille tulee sama pommitustehtäväkuva kuin merivoimissa.

Modernisoituja versioita, Tu-22M3M, pitäisi olla yhteensä noin 30 konetta vuoteen 2020 mennessä. Ne pystyvät käyttämään aikaisempaa laajempaa asevalikoimaa ja saavat myös uuden avioniikan ja kommunikaatiojärjestelmät. Toistaiseksi vain yksi -kaksi konetta on päivitetty. Vuoden 2009 Zapad – harjoituksissa konetyypillä laukaistiin ensimmäistä kertaa uuden sukupolven täsmäaseita.

Tu-95MS-koneita on kahta versioita: MS-6 pystyy laukaisemaan enintään kuusi risteilyohjusta rungon sisältä ja M16 lisäksi 10 risteilyohjusta neljästä siipikannattimesta. Kuluvanan vuonna koneita aletaan päivittää Tu-95MSM – standardiin, joka kuljettamaan kuuden Kh-55-risteilyohjuksen sijasta kahdeksan Kh-101-risteilyohjusta. Samalla päivitetään tutka, lennonhallinta- ja navigointijärjestelmä ja koneet saavat lasiohjaamon. Koko laivasto päivitetään 10 vuoden kuluessa.

Tu -160M – standardiin on valmistunut kaksi uutta ja neljä päivitettyä konetta. Loput kymmenen konetta on tarkoitus päivittää vuosikymmenen loppuun mennessä. Standardi sisältää uusitun avioniikan, tulenhallinta- ja elso -järjestelmän sekä navigointivarustuksen. Uusittu kone voi pudottaa sekä rauta- että täsmäpommeja ja laukaista risteilyohjuksia.

Tu-95MS pommikone

HELIKOPTERIT

Vuodesta 2003 lähtien kokonaan ilmavoimien komennossa olleista helikoptereista muodostetaan vuosikymmenen loppuun mennessä 14 ilmailuprikaatia, joista neljä jä ilmavoimien sotilaspiirien komentoon ja 10 siirtyy takasisin maavoimille. Tällä hetkellä varsiniasia helikopteritukikohtia Läntisessä sotilaspiirissä ovat Levassova, Vjazma, Kalingrad ja Grabtsevo.

Vaikka GPV-2020:n perusteella uusia helikoptereita pitäisi tulla yli 1000 vuosikymmenen loppuun mennessä, on epäselvää, ehditäänkö tuohon määrään kouluttaa riittävästi miehistöjä näin lyhyessä ajassa. Tuhannesta helikopterista 400 on Mi-8:n uusia malleja, Mi-8-MTV-5 ja Mi-8MTVSh.

Rynnäkkökoptereiden pääosa muodostuu edelleen Mi-24: sta, joita on kahta versiota. Mi-24V:n tunnistaa nokan oikealle puolelle asennetusta nelipiippuisesta 12,7 millimetrin konekivääristä, kun P-variantissa se on karvattu kaksiiputkisella 30 millimetrin tykillä. Osa Mi-24P-koptereista on modernisoituja tai modernisoidaan pimeätoiminta kelpoisiksi PN- versioiksi.

 Mi-24V taisteluhelikopteri

 

UUSIA MALLEJA TULOSSA

Su-27:stä on tulossa palveluskäyttöön myös uusi Su-35-malli, jota ei pidä sekoittaa 25 vuotta sitten ensilentonsa tehneeseen saman nimiseen malliin. Toissa vuonna ensilentonsa tehneen uuden Su-35:n on tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu, kunnes tehtaan T-50 (PAK_FA) saadaan palveluskäyttöön. Nyttemmin Su-35:tä ajatellaan jo T-50:n osittaisena korvaajana, koska se on selvästi edullisempi. Koneita on valmiina nyt jo pitkälle toistakymmentä ja niitä suunnitellaan valmistettavaksi yhteensä 48.

Su-35:ssä on PESA -tutka, joka näkee parhaimmillaan 400 kilometrin päähän ja pystyy seuraamaan 30 maalia samanaikaisesti. Sen ilmasta -maahan- moodi pystyy seuraamaan samanaikaisesti neljää maalia, joista kahden kimppuun voidaan hyökätä yhtaikaisesti. Muina ominaisuuksina ovat muun muassa lasiohjaamo ja kääntyvät suihkuputket. Kotimaahan tarkoitetut koneet ovat tyyppiä 35S, kun taas riisutuista vientimalleista S-kirjain puuttuu.

SU-27:n vientimalli SU-30 on tulossa myös kotimaan käyttöön merkinnällä SU-30SM. Sopimus 30 koneen toimittamisesta ilmavoimille tehtiin viime vuonna, jolloin nähtiin myös tyypin ensimmäinen koelento. Su-30SM:ään tulee vientimallia tehokkaampi tutka ja laajempi asevalikoima. Jää nähtäväksi, sijoittaako asevoimat kumpaakaan uutta mallia Läntisen sotilaspiirin laivueisiin.

MiG: in keskikokoisen monitoimihävittäjän, MiG-35:n, täysmittainen tuotanto alkanee ensi vuonna. Muun muassa AESA-tutkalla ja ilmasta maahan kyvyllä varustettua tyyppiä ei saatu myytyä Intialle, mutta kotimaahan sitä lienee tilattu viitisenkymmentä konetta.

 

MiG-35 monitoimihävittäjä

Venäjän ensimmäinen viidennen sukupolven hävittäjästä, Suhoi T-50:stä , on käytössä neljä prototyyppiä ja viides valmistuu kuluvana vuonna. Koneen sarjatuotanto aiotaan aloittaa vuonna 2015 kahdeksalla koneella. Vuosikymmenen loppuun mennessä koneita odotetaan valmistuvan yhteensä noin 60.

Suhoi T-50 ja koelento 2010

Artikkelin lähde: Siivet, The Wings 4/2013 - Kuvat: Internet