ARMEIJA HAVITTELEE TAKTISIA OHJUKSIA
Puolustusvoimat selvittää maasta maahan ammuttavien taktisten ohjusten hankintaa.
Ohjukset kuuluvat hankkeeseen, jossa tutkitaan uusien ampumatarvikkeiden ostamista raketinheittimiin ja 155 millimetrin tykkeihin. Ohjusten laukaisualustana toimisivat raskaat raketinheittimet.
Pääesikunnasta myönnetään, että armeija on kysellyt ohjuksia, raketteja ja kranaatteja. Päätökset tehdään ”lähivuosina”.
Puolustusvoimat on jo aloittanut raskaiden raketinheittimien ammuntahallinnan järjestelmien uusimisen. Peräti 40 miljoonaa euroa maksava remontti on valmis vuonna 2014. Muutosten jälkeen raskaita raketinheittimiä voidaan käyttää ohjusten laukaisualustana.
Raketinheittimien päivitys koskee pääasiassa tietokoneohjelmia. ”Se tuo kyvyn modernien ampumatarvikkeiden käyttöön. Ammunnan hallinta on aika pitkälle tänä päivänä softaa”, sanoo everstiluutnantti Pekka Purtonen maavoimien esikunnasta.
Armeijalla ohjuksista puhuminen on kiusallista. Havitelluilla ohjuksilla on pitkä, jopa 200-300 kilometrin kantomatka. Ne ulottuisivat muun muassa Pietariin.
Atacms M74
Puolustusvoimat perustelee ohjuksia sillä, että pitkän kantomatkan ansiosta niitä ei tarvitsisi ryhmittää lähelle omia joukkoja. Tällöin ne eivät olisi niin arkoja vihollisen tulelle. Ohjusten osto ei ole mikään läpihuutojuttu. Armeijalta vaaditaan lähivuosina isoja säästöjä, ja Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen on ehtinyt varoittelemaan jopa henkilöstön irtisanomisista.
Ohjusselvityksen taustalla on vuonna 2004 valmistunut iskukykytutkimus, jossa etsittiin kokonaispuolustuksen kannalta tehokkainta aseyhdistelmää.
Parhaaksi valittiin raskaat raketinheittimet, tykistön erikoisampumatarvikkeet ja Hornetien ilmasta maahan – ohjukset.
Iskukykytutkimuksen ehdotukset eivät ole jääneet pelkiksi suosituksiksi. Ensimmäiset Horneteihin asennetut ohjukset ovat jo koelentovaiheessa. Niitä on testattu viime kesänä. Lisäksi on hankittu sekä täsmä- että liitopommeja.
F18 ja SLAM-ohjus
Suomi osti raskaita raketinheittimiä käytettyinä vuonna 2007. Hankintaa perusteltiin sillä, että raketinheittimien kuorma-ammuksilla korvattaisiin henkilömiinoista luopuminen.
Suomelle kävi raketinheittimien hankinnassa köpelösti. Kansainvälinen ilmapiiri muuttui oston aikoihin kielteiseksi raketinheitinten kuorma-ammuksille ja niitä vastaaville rypälepommeille. Suomi onkin ehtinyt ilmoittaa, että rypälepommeja ei hankita. Käsiin jäi raskas asejärjestelmä, jolle ei ole siihen alun perin haluttuja ammuksia.
RASKAAT RAKETINHEITTIMET
M270 MLRS
Suomessa olevat M270 MLRS-raketinheittimet (multiple launch rocket system) on sijoitettu tykistörykmenttiin Niinisaloon. Amerikkalaisvalmisteidet heittimet ostettiin käytettyinä Hollannista, joka luopui niistä turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua kylmän sodan jälkeen.
Suomen ostamaan kokonaisuuteen kuuluu 22 raketinheittimen lisäksi noin sata ajoneuvoa.
Yksi raketinheitin kostuu tela-ajoneuvosta, ase-osasta ja ammunnanhallintajärjestelmästä.
Aseosaan kuuluu normaalisti kaksi kuuden raketinkasettia. Rakettien kantomatka voi olla jopa sata kilometriä.
Suomen raketinheitinjärjestelmän päivityksestä vasta yhdysvaltalainen asevalmistaja Lockheed Martin. Se myös valmistaa raketinheittimiin sopivaa ATACMS-ohjusjärjestelmää (army tactical missile system)
Järjestelmä on jatkuvan kehitystyön alla. Siihen kuuluukin suorituskyvyltään erilaisia ohjuksia, jota Yhdysvallat on käyttänyt Irakissa käymissään sodissa. Tiettävästi Yhdysvallat ei myy ulkomaille kaikkein pisimmälle yltäviä ohjuksia.
MLRS in action
(Jutussa käytetty HS 27.10.2011 - artikkelia, kuvat: internet)
