Iluvon66 esittää: SUOMEN ILMAVOIMIEN KONEET, Osa 4
HAWKER HURRICANE, Taistelu Englannista sankari
HAWKER HURRICANE I JA IIA
KEHITYS
Vuonna 1930 Englannin ilmailuministeriö alkoi kiinnostua alatasoisista hävittäjäkoneista ja julkisti spesifikaation P.70/30. Hawker aikoi osallistua tähän onnistuuneesta Fury-kaksitasoisesta kehitetävällä alatasoisella koneella. Hawker-tehtaan pääsuunnittelija Sydney Camm alkoi 1933 kehittää kyseistä hävittäjä -konetta. Prototyypin ensilento oli 6.11.1935 ja se todettiin pienin muutoksin palveluskäyttöön kelpaavaksi. Koelennoilla kone savutti 506 km/h huippunopeuden,mutta moottorin oikuttelu hidasti projektin etenemistä.
Vuoden 1936 alussa Rolls Royce sai moottorinsa, jolle oli nyt annettu nimi Merlin, toimimaan ja 3.kesäkuuta 1936 Hawker sai 600 koneen tilauksen. Hävittäjälle annettiin nimi Hurricane.
Ensimmäinen sarjavalmisteinen kone, Hurricane I valmistui 12.lokuuta 1937. Toiseen maailmansotaan mennessä oli rakennettu 497 Hurricanea ja ja tilauksessa oli vielä 3000 konetta. Hurricane I koneita rakennettiin kaikkiaan 3934 kappaletta.
Sydney Camm kehitti konetta vielä edelleen. Kesäkuussa 1940 voimanlähteenä kokeiltiin uutta Merlin XX:tä, joka kehitti 1185 hv ja Huricane saavutti tällä moottorilla 560 km/h huippunopeuden. Sarjavalmistus alkoi elokuussa 1940 merkinnällä Hurricane IIA ja vähän myöhemmin merkinnällä Hurricane II B, jossa oli kuusi konekivääriä kummassakin siivessä. Tällöin Merlin XX-moottori kehitti jo 1260 hv.
Hawker Hurricane IIC, 1 Squadron RAF, Rodhill, Toukokuu 1942
Viimeisin Hurricanen tuotantomuunnos oli 1620 hv:n moottorilla varustettu Hurricane IV, jonka valmistus loppui elokuussa 1944. Kaikkiaan Hurricanen eri muunnoksia rakennettiin 14233 konetta.
Hurricaneja vietiin Jugoslaviaan, Romaniaan, Turkkiin, Puolaan, Belgiaan, Kanadaan, Etelä-Afrikkaan, Persiaan, Suomeen, Neuvostoliittoon Irlantiin, Egyptiin, Intiaan ja Portugaliin noin 3400 kappaletta. Näistä Neuvostoliittoon meni lainaus- ja vuokrauslain (lend-lease) nojalla peräti 2952 konetta.
Taistelussa Englannista syksyllä 1940 Hurricaneilla toitmittiin tehokkaasti etenkin saksalaisia pommikoneita vastaan, minkä ansioista tyypistä tuli ilmailuhistorian tunnetuimpia lentokoneita. Hurricanella tehtiin eniten pudotuksia Taistelu Englannista aikana. Hurricanen käyttö hävittäjänä loppui Euroopan rintamalla 1942. Sodan loppuvaiheissa Hurricaneja käytettiin etupäässä rynnäkkökoneina tykki- ja rakettiaseistuksella varustettuna. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa kone aseistettin kahdella 40 mm tykillä jolloin siitä tuli tehokas "tankintappaja". Panssaroimattomat, herkällä nestejäähdytysmoottorilla varustetut Hurricanet kuitenkin kärsivät raskaita tappioita rynnäkkötehtävissä.
Hawker Hurricane IId-"Tank Buster" Neuvostoliiton väreissä.
HANKINTA SUOMEEN
Talvisodan puhjettua 30.11.1939 aloitettiin kiireellisesti konehankinnat jotka englantilaisten kanssa johtivat kahdentoista Hurricane I-koneen ostoon. 2.helmikuuta 1940 koneet luovutettiin Englannin ilmavoimista ja vastaanotettiin kahdessa kuuden koneen erässä Suomeen ilmovoimille 21. ja 26.helmikuuta 1940. Suomalaiset ohjaajat hakivat koneet Englannista, missä he saivat lyhyen tyyppikoulutuksen. Koneet tuotiin lentämällä Pohjanmeren yli Skotlannista Norjaan. Siirtolennolla menetettiin kaksi konetta. Hurricanet saapuivat Suomeen 7.-10.3.1940. Niitä ei käytetty talvisodan taisteluissa.
JATKOSOTA
Jatkosodan alussa Hurricanet olivat LelV 30:ssa Hollolassa. HC-lentue siirrettiin Uttiin 1.7.1941 ja se liitettiin LeLv 32:een osasto Kalajana. Jo samassa kuussa alkoi ilmetä varaosapulaa, joka rajoitti koneiden käyttöä sodan loppuun saakka. Os. Kalaja siirtyi 19.8. Tiiksjärvelle muuttuen LeLv 10:n 1.lentueeksi. Enää kaksi konetta oli 23.9.1941 jäljellä lentueella ja ne liitettiin takaisin LeLv 32:een. Koneet luovutettiin 23.6.1942 LeLv 26:n 2.lentueelle Malmilla. Jatkosodan aikana suomalaiset saivat sotasaaliiksi kolme Hurricanea. Näistä yksi Hurricane IIA saatettiin lentokuntoon. Suomen ilmavoimilla oli kaikkiaan kolmetoista Hurricanea.
Pakkolaskun tehnyt Neuvostoliittolainen Hurricane IIA helmikuussa 1942.
Koneesta tuli sitemmin ilmavoimien HC-465.
Hurricane-koneitten merkitys Suomessa jäi vähäiseksi niiden pienen määrän ja varaosien puutteen takia. Niillä saavutettiin yhteensä vain 5 1/2 ilmavoittoa. Suomalaisten ohjaajien mielestä Hurricane oli ohjausominaisuuksiltaan helppo, mutta kankealiikkeinen.
Tyypin viimeinen lento Suomessa lennettiin 31.5.1944.
HC-452, 2/LeLv 26, 26.maaliskuuta 1943, Malmi
TEKNISET TIEDOT
Hawker Hurricane oli metallirakenteinen yksipaikkainen hävittäjä. Takarungon ja peräsinten verhous oli kangasta. Vanhemmissa sarjakoneissa myös siivet oli verhottu kankaalla, myöhemmissä oli kokometallirakenteiset siivet. Voimalaite oli Hurricane I:ssä Rolls-Royce Merlin III, teho 1030 hv. IIA:ssa Merlin XX, teho 1260 hv. Merlin oli 12-sylinterinen nestejäähdytteinen V-moottori. Aseistus: kummassakin siivessä Neljä 7,7 mm:n Browing-konekivääriä. Kärkiväli: 12,19 m, pituus 9,58 m (9,82m), korkeus 4,04 m, tyhjäpaino 2120 kg (2494kg), lentopaino 2996kg (3178kg), huippunopeus 527 km/h, nousuaika 6000 metriin 81/2min, lakikorkeus 10 400 m, lentomatka 815 km. Tiedot MK I:stä, suluissa IIA:sta.
Artikkelissa olen käyttänyt seuraavia lähteitä: Timo Heinonen/Hannu Valtonen: Albatrossista Pilatukseen, Suomen sotilaslentokoneet 1918-2010, Kalevi Keskinen/Kari Stenman:Suomen Ilmavoimien Historia 25, Hurricane&Gladiator, Atso Haapanen:Suomen Ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918-1945.
