Aselajeja

Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori

keskiviikko 22. marraskuuta 2023

KENNEDYN SALAMURHASTA 60 VUOTTA

Yhdysvaltain 35. presidentin John F. Kennedyn (1917-1963) salamurhasta tuli tänään kuluneeksi  tasan 60 vuotta. Avoautossa istunut Kennedy ammuttiin Dallasissa Texasissa 22. marraskuuta 1963.


 Kennedyn hauta Arlingtonin hautausmaalla
 
Presidentti Kennedy oli voittanut niukalla enemmistöllä presidentinvaalit vuonna 1960. Voiton hänen edukseen ratkaisi Texasin osavaltio. Kennedyn varapresidenttiehdokas Lyndon B. Johnson oli suosittu senaattori Texasista. Vuoden 1960 vaaleissa voitto oli kuitenkin ollut äärimmäisen tiukka. Vuoden 1964 presidentinvaaleja silmälläpitäen Kennedy päätti yhdessä Johnsonin kanssa lähteä laajalle Texasin kiertueelle.
 
Kuukautta aikaisemmin Dallasissa Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Adlai Stevenson oli joutunut uhkaavaan tilanteeseen väkijoukon edessä ja Salainen palvelu oli huolestunut saattueen turvallisuudesta. Sekä presidentti Kennedy itse että presidentin turvallisuudesta vastannut salainen palvelu olivat ottaneet esille salamurhayrityksen mahdollisuuden murhapäivän aamuna.

 Kennedy limousiinissa vain muutama minuutti ennen laukauksia
 
Perjantaina 22. marraskuuta Texasin kiertue saapui Dallasiin. Autosaattue lähti lentokentältä Texasin kuvernööri John Connallyn otettua presidenttiparin vastaan ja heidän asetuttua presidentin Lincoln Continental -avoautoon. Lähes tunnin kestänyt kiertomatka keskustassa oli juuri loppumassa, kun autosaattue saapui Dealey Plaza -aukiolle puolenpäivän aikaan.
Kello 12.30 kajahtivat kuolettavat kiväärinlaukaukset kohti presidenttiä. Autosaattueen kohdalla Abraham Zapruder kuvasi autosaattuetta kaitafilmikameralla, tallentaen ainoan koko tapahtuman sisältävän kuvatallenteen. Presidentin auto hiljensi vauhtiaan ensimmäisen laukauksen jälkeen ja viimeisen laukauksen jälkeen kiihdytti nopeasti pois paikalta. Ampumisen jälkeen presidentin vaimo Jacqueline Kennedy kiirehti shokissa auton takakontin päälle poimimaan sinne lennähtäneen presidentin kallonpalasen.
 
Presidentti Kennedy kiidätettiin Parklandin sairaalaan, jossa hänet todettiin kuolleeksi. Varapresidentti Johnson vannoi presidentin virkavalan presidentin lentokoneessa, Air Force Onessa, matkalla takaisin Washington DC:hen.
 
Kennedyn murhasta Keskisuomalainen lehdessä
 
Laukaustenvaihdossa haavoittui kriittisesti myös samassa autossa etupenkillä istunut Texasin kuvernööri John Connally, joka selviytyi vammoistaan. Lääkärit totesivat jälkeenpäin, että kuvernöörin vaimo oli ottanut loukkaantuneen miehen syliinsä ja samalla auttanut rinnassa olevaa haavaa sulkeutumaan (ilmaa ei päässyt enää suoraan rintaonteloon luhistuneen oikean keuhkopussin ympärille) ja näin auttanut miehensä pelastamisessa.
Autosaattuetta seurannut James Teague sai vähäisen haavan oikeaan poskeensa seisoessaan 80 metrin päässä tapahtumapaikasta. Vamma johtui luodin aiheuttamasta kimmokkeesta sen osuessa tien reunukseen.
 
Lee Harvey Oswald Dallasin poliisin pidätyskuvassa
 
Lee Harvey Oswald pidätettiin runsas tunti murhan jälkeen dallasilaisen poliisin murhasta. Myöhemmin samana iltana häntä syytettiin myös presidentti Kennedyn murhasta. Oswald itse kiisti osallisuutensa murhaan ja väitti joutuneensa syntipukiksi. Oswald ei koskaan joutunut oikeuden eteen, sillä vain kaksi päivää myöhemmin dallasilainen yökerhonomistaja Jack Ruby ampui Oswaldin Dallasin poliisiasemalla 70 poliisin edessä, suoran tv-lähetyksen aikana.
Presidentti Johnson asetti korkeimman oikeuden puheenjohtaja Earl Warrenin johdolla komission tutkimaan presidentti Kennedyn salamurhaa. Komissio totesi 10 kuukauden tutkimusten perusteella, että Lee Harvey Oswald oli yksin vastuussa salamurhasta, eikä komissio löytänyt todisteita kotimaisesta tai ulkomaisesta salaliitosta.
Komission raporttia on kritisoitu erittäin paljon ja vuonna 1976 perustettu House Select Committee on Assassinations (HSCA) päätyi tutkimuksissaan esittämään vuonna 1979, että ampujia oli suurella todennäköisyydellä kaksi ja luoteja ammuttiin neljä; Lee Harvey Oswald ampui Carcano-kiväärillään kolme kertaa osuen toisella ja kolmannella luodilla, joka oli kuolettava. Toinen, tuntematon henkilö ampui järjestyksessä kolmannen luodin, joka ei osunut. Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian vuonna 1982 julkaiseman raportin mukaan HSCA:n akustiikkaan liittyvä johtopäätös on virheellinen, eikä akustinen aineisto raportin mukaan tue oletusta toisen ampujan olemassaolosta.
 
 
John Fitzgerald ”Jack” Kennedy (tunnettiin myös lyhenteellä JFK)
 (29. toukokuuta 1917 Brookline, Massachusetts, Yhdysvallat – 22. marraskuuta 1963 Dallas, Texas, Yhdysvallat) oli Yhdysvaltain 35. presidentti (1961–1963).


lauantai 11. marraskuuta 2023

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA PÄÄTTYI 
105 VUOTTA SITTEN


Ensimmäinen maailmansota päättyi tasan 105 vuotta sitten 11.11.1918.




keskiviikko 8. marraskuuta 2023

HITLERPUTSCH VOR 100 JAHREN

 HITLERIN VALLANKAAPPAUSYRITYS 8.11.1923

Sata vuotta sitten saksalaisessa oluttuvassa kuohui.

Adolf Hitler pyrki äärioikeiston mukana kaappaamaan vallan sekasortoisessa Saksassa ja epäonnistui. Vallankaappausyritys teki hänestä kuitenkin kuuluisan.

Müchenissä 8. marraskuuta 1933 natsit juhlivat oluttupavallankaappauksen vuosipäivää.

Oluttuvasta lähtenyt kahakka marraskuussa 1923 ei olisi jäänyt niin merkittävästi historiaan, ellei siinä osallisena olisi ollut mies nimeltä Adolf Hitler.

Taiteilijauran hylännyt ensimmäisen maailmansodan veteraani halusi tuolloin vallankumousta tunnettujen virkamiehien ja upseereiden mukana.

Kului kymmenen vuotta ja Hitler nousi Saksan johtoon.

Olutvallankaappauksen katunäkymä Marieplatzilla.

Oikeudenkäynnissä syytettyinä olevia. Vasemmalta: Heinz Pernet, Friedrich Weber, Wilhelm Frick, Hermann Kriebel, Erich Ludendorff, Adolf Hitler, Wilhelm Brückner, Ernst Röhm ja Robert Wagner.


maanantai 30. lokakuuta 2023

MONITOIMIKORVETTI

Merivoimille ollaan rakentamassa neljää uutta monitoimikorvettia.


RAUMAN telakalla aloitettiin ensimmäisen Laivue 2020 -hankkeen monitoimikorvetin rakentaminen, selviää korvetteja rakentavan Rauma Marine Constructionsin (RMC) tiedotteesta.

Laivue 2020 -hanke kattaa neljän uuden Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin rakentamisen. Monitoimikorvetit valmistetaan hanketta varten rakennetussa, uudessa monitoimihallissa.

Maanantaina 30. lokakuuta Rauman telakalla vietettiin teräksen leikkaus -seremoniaa. Seremonialla juhlistettiin rakennusvaiheen alkamista.


RMC:n tiedotteen mukaan korvetit on suunniteltu Itämeren olosuhteisiin. Niillä pitäisi pärjätä niin syysmyrskyissä kuin jäätävissä ja jäisissä keleissä. Niille ei myöskään löydy verrokkeja muualta maailmasta.

Laivue 2020 -hankkeen korveteilla on kyky merimiinoittamiseen, pinta-alusten, sukellus­veneiden ja erilaisten ilmamaalien torjuntatehtäviin sekä merioperaatioiden johtamiseen. Lisäksi niissä on tarkoitus olla huomattava valvontakyky ilmaan, pintaan ja veden alle.

– Suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota shokinkestävyyteen, melutasoihin ja veden pinnan yläpuolisen häiveen hallintaan, RMC:n projektijohtaja kommodori evp. Timo Ståhlhammar sanoo tiedotteessa.

Kotimaan tehtävien lisäksi uusia aluksia voidaan käyttää kriisinhallintatehtävissä ja osana Naton pysyviä laivasto-osastoja.


Rauma on jo pitkään ollut suomalaisen meripuolustusrakentamisen pääkaupunki. Vuoden 1990 jälkeen lähes kaikki Merivoimien käyttöön ottamat taistelualukset on rakennettu kaupungissa.

Pohjanmaa-luokalla korvataan merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Laivojen hinnaksi tulee yhteensä 1,3 miljardia euroa.

Laivue 2020 -hankkeen suora työllistämisvaikutus Suomessa on tiedotteen mukaan noin 3 600 henkilötyövuotta. Hankkeen on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2029 mennessä.

maanantai 16. lokakuuta 2023

PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI ON KUOLLUT


Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.[3] Ahtisaari oli ensimmäinen, joka valittiin Suomen tasavallan presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Hänet valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) ehdokkaana, mutta edellisistä presidenteistä poiketen hän tuli päivänpolitiikan ulkopuolelta.

Ennen presidenttiyttään Ahtisaari toimi muun muassa Suomen suurlähettiläänä eri Afrikan maissa ja YK:n apulaispääsihteerinä vuosina 1977–1981 sekä alipääsihteerinä vuosina 1982–1983 ja 1987–1991. Hän toimi myös kansainvälisenä rauhanvälittäjänä sekä ennen presidenttikauttaan, sen aikana että sen jälkeen, ja sai mainetta erityisesti vaikeiden rauhanprosessien vetäjänä Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Hän hoiti Namibian itsenäistymisprosessia YK:n valtuutettuna ja alipääsihteerinä ja myöhemmin muita toimeksiantoja vuonna 2000 perustamansa Crisis Management Initiative -järjestön kautta.

Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 ensimmäisenä suomalaisena ”työstään useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi”. Aiemmin samana vuonna Ahtisaari oli vastaanottanut myös Unescon rauhanpalkinnon ja Geuzenpenning-mitalin.

lauantai 7. lokakuuta 2023

JOM KIPPURIN SOTA ALKOI 50 VUOTTA SITTEN

Jom kippur -sota alkoi 50 vuotta sitten

Tänään on kulunut 50 vuotta jom kippur -sodasta Israelin ja arabimaiden välillä. Egypti ja Syyria hyökkäsivät yllättäen Israeliin juutalaisen kalenterin pyhimpänä päivänä jom kippurina 6. lokakuuta 1973.

Sodan alkupäivinä arabimaiden joukot aiheuttivat Israelille tuntuvia tappioita. Israel sai kuitenkin torjuttua hyökkäyksen ja käännettyä sodan suunnan. Sota päättyi tulitaukoon 25. lokakuuta.

Sota aiheutti öljykriisin, kun Lähi-idän öljyntuottajamaat leikkasivat tuotantoaan vastareaktiona länsimaiden Israelille antamalle tuelle.

Sota myös loi olosuhteet Israelin ja Egyptin rauhansopimukselle, joka solmittiin vuonna 1979.




maanantai 11. syyskuuta 2023

CHILEN SOTILASVALLANKAAPPAUKSESTA 50 VUOTTA

Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappaus syrjäytti Chileä vuodesta 1970 johtaneen presidentti Salvador Allenden, joka pyrki viemään maata kohti sosialismia. Valtaan nousi Chilen sotilasjuntta. Kaappaus oli nopea ja väkivaltainen. Kenraali Augusto Pinochetin johtamat joukot valtasivat Chilen presidentin palatsin aseistettujen joukkojen tuella. Pinochetin valtakaudella surmattiin tai katosi noin 3 000 vasemmistolaista tai heiksi epäiltyä ihmistä. Chile oli harvoja Etelä-Amerikan maita, joissa oli pitkään vallinnut demokratia. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (CIA) tuki väkivaltaista kaappausta, koska se halusi estää Chilen muuttumisen sosialistiseksi.



CHILE 1973: vallankaappaus Wikipediassa