УКРАЇНА

 

Vielä on Ilkan miekka ja pistin tupessaan, mutta Ukrainassa jo taistellaan.

Talvisota on saanut uusinnan vuonna 2022. Ukraina taistelee yksin ylivoimaa ja vääryyttä vastaan! 

PUTIN JA SILKKITIE

 

Tammikuun lopussa lähdin etsimään Iisalmen Suomalaisesta kirjakaupasta toimistotarvikkeita. Ne löysin ja hyllystä keräsin myös mukaan kaksi heräteostosta. Mukaan tarttui kuvassa olevat historiaan ja nykypäivään kohdistuvat teokset: ”Putinin sisäpiirissä – kuinka KGB valtasi venäjän ja kääntyi länttä vastaan sekä Silkkitiet”.

Putinin ”toilauksista kertovan kirjan olenkin jo aloittanut, ja rinnalle aloitan myös tuon uudenlaista historian näkemystä edustavan Peter Frankopanin teoksen.

Venäjän lähihistoriasta kertova opus on jo sivulla 138 ja Silkkitien esipuheenkin sain lukaistua. Luvassa näyttää olevan mielenkiintoisia lukuhetkiä, 

Postasin loppuun kustantajan tietoja kummastakin erinomaisesta teoksesta.

***************

”Epäilemättä tärkeimpiä nykyistä Venäjää koskevista analyyseistä. Beltonin erittäin yksityiskohtainen ja analyyttinen kerronta ei jätä sijaa jossittelulle.”

Katri Pynnöniemi, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu

Kirja on selvästi Venäjää pitkään seuranneen Catherine Beltonin magnum opus: teos, johon hän on koonnut kaiken Putinista ja Venäjästä tietämänsä. Sitä onkin todella paljon.”

Hannu Himanen, tietokirjailija, suurlähettiläs emeritus

Tutkiva journalisti ja Moskovan kirjeenvaihtaja Catherine Belton kertoo, miten Vladimir Putin ja hänen lähipiirissään oleva KGB-miesten ryhmä kaappasi vallan Venäjällä.

Yhdysvaltojen vaalien häirintä. Ääriliikehdinnän tukemista Euroopassa. Sota Ukrainassa. Viime vuosina Vladimir Putinin Venäjä on kampanjoinut lisätäkseen vaikutusvaltaansa ja heikentääkseen länsimaisia instituutioita. Miten tämä kaikki tapahtui, ja kuka tämän kaiken orkestroi?

Belton paljastaa miten Putin korvasi Jeltsinin kauden suurliikemiehet uuden sukupolven uskollisilla oligarkeilla, jotka horjuttivat Venäjän taloutta ja oikeusjärjestelmää sekä ulottivat Kremlin kouran Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Tuloksena on paljastava kuvaus KGB:n paluusta - tarina, joka alkaa Neuvostoliiton romahduksesta, jolloin liikemiesverkostot pystyivät kahmimaan miljardeja dollareita valtion yrityksistä omille tileilleen länsimaihin. Putin sisäpiireineen saattoi asian päätökseen vahvistamalla Venäjän mahdin samalla kun otti talouskontrollin itselleen, tukahdutti epäsuosioon joutuneiden äänet ja käynnisti salaisen vaikutustoiminnan ulkomailla.

Putinin sisäpiirissä -teos osoittaa, miten toiveet uudesta Venäjästä valuivat tyhjiin - ja millaisia vakavia seurauksia sillä on ollut venäläisille ja ennen kaikkea koko maailmalle.

Catherine Belton on kirjoittanut kirjaan erillisen johdannon nimenomaan suomalaisia lukijoita varten.

Catherine Belton on Reutersin tutkiva journalisti. Hän työskenteli vuosina 2007-2013 Financial Timesin Moskovan kirjeenvaihtajana. Belton on aiemmin kirjoittanut Venäjästä mm. Business Week -lehteen. Hän asuu Lontoossa.

Kirjailija: Catherine Belton

Kääntäjä: Ilkka Rekiaro

Alaotsikko: Kuinka kgb valtasi venäjän ja kääntyi länttä vastaan

ISBN: 9789523820883

Kieli: Suomi

Paino: 948 grammaa

Julkaistu: 2021-01-01

Kustantaja: Docendo

Sivumäärä: 654

***************

Huippuhistorioitsijan vankka suurteos näyttää, mistä moderni maailma on syntynyt.

Turkiksia, hopeaa ja öljyä. Ideoita, uskontoja ja keksintöjä. Kauppareittien kuhina on kietonut lännen ja idän kohtalot yhteen jo parituhatta vuotta.

Peter Frankopan kulkee rohkeasti halki vuosisatojen ja sitoo silkkiteiden värikkään menneisyyden nykymaailmaan. Hän piirtää esiin häikäisevän maailmanhistorian, jossa imperiumi toisensa jälkeen nousee ja tuhoutuu, kulkutaudit ravistelevat elämää ja 1900-luvun sodat muuttavat historian suunnan jälleen kerran.

Tässä tuoreessa historiakäsityksessä Bysantin vaikutus nykymaailmaan on suurempi kuin muinaisen Rooman ja mongolihallitsijat nousevat Napoleonin rinnalle.

ISBN painettu: 9789523008311

ISBN e-kirja: 9789523008472

ISBN äänikirja: 9789523008656

Kirjastoluokka: 91

Sivumäärä: 844

Ilmestyminen: 8.10.2021

Kuvitus: Kuvitettu

Alkuperäisteos: The Silk Roads. A New History of the World

Suomentaja: Jaana Iso-Markku

Peter Frankopan

Oxfordilainen historioitsija Peter Frankopan (s. 1971) on tutkinut Bysantin historiaa ja luennoinut maailman arvostetuimmissa yliopistoissa Cambridgestä Harvardiin. Myynti- ja arvostelumenestykseksi nousseen Silkkitiet-kirjan oikeudet on myyty yli 30 maahan.

HISTORIAA MAAILMALTA JA AMERIKASTA

 

Vuodenvaihteessa ja tammikuun alussa hommasin taas uusia kirjoja. Historia-aiheisia kirjoja hommasin sitten useampia. Kauan etsimäni kirjasarjan, Otavan suuri maailmanhistoria, löysin Tori.fi–sivustolta. Yksi eläkkeellä oleva hammaslääkäri luopui tästä hyväkuntoisesta 22-osaisesta sarjasta halvalla – eli 50 euroa hän niistä pyysi.

Toisen historia pläjäyisen eli Tähtilipun maa - Yhdysvaltain alueen historia ostin prisman kirjahylystä. Kyseisen opuksen luin jo aiemmin vuonna 2021, mutta hyllyyn se oli saatava.

Kyseinen yli 900 sivuinen kirja kertoi kattavasti Yhdysvaltain historiasta kulttuurinkin näkökulmasta. Kaikkea muutakin selitettiin juurta jaksain. Tämä on todella mainio teos, joka oli lopulta itsellekin hankittava.

*********************************

MARKKU HENRIKSSON

Tähtilipun maa

Yhdysvaltain alueen historia

Yhdysvaltain historia yksissä kansissa

Kattava perusteos kertoo Yhdysvaltain alueen historian aina varhaisista intiaanikulttuureista vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti.

Mistä saapuivat Pohjois-Amerikan ensimmäiset asukkaat? Kuka järjesti Bostonin teekutsut? Miten saivat alkunsa kiitospäivä ja vappu? Entä miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti?

Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin vastaa Markku Henrikssonin Tähtilipun maa. Teoksen laajaan aihevalikoimaan kuuluvat niin ihmisten tulo nykyisen Yhdysvaltain alueelle, eurooppalaisten sinne suuntaamat rosvo- ja löytöretket, siirtokuntien perustaminen, Yhdysvaltain vallankumous ja valtiojärjestelmä, läntinen ekspansio, sisällissota ja sen laulut, Yhdysvaltain voimakas taloudellinen kasvu ja 1930-luvun lamakausi, kylmä sota, kansalaisoikeusliike kuin pilvenpiirtäjäarkkitehtuurikin. Kirjan painopiste on Yhdysvaltain poliittisessa historiassa, mutta se sisältää runsaasti myös kulttuurihistoriallista aineistoa sekä luonnonhistoriaa.

Monipuolisesti kuvitettu teos on tarkoitettu kaikille Yhdysvalloista kiinnostuneille ja soveltuu myös erinomaisesti alan oppikirjaksi.

Kustantaja:

Tammi

Julkaisu:

Maaliskuu 2021 (MP3-äänikirja),

Maaliskuu 2021 (Kovakantinen kirja),

Maaliskuu 2021 (E-kirja / ePub 2)

Sivumäärä:

944 s. (MP3-äänikirja), 944 s. (Kovakantinen kirja), 944 s. (E-kirja / ePub 2)

Äänikirjan kertoja:

Jukka Pitkänen

Kannen suunnittelija:

Markko Taina

Kategoria:

Kotimainen asiaproosa, Historia

Kirjastoluokka:

98.312

EAN:

9789520422912 (MP3-äänikirja),

9789520422899 (Kovakantinen kirja),

9789520422905 (E-kirja / ePub 2)

RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2022

NEUVOSTOLIITON HAJOAMISESTA 30 VUOTTA

  

THE COLLAPSE OF THE SOVIET UNION: 30 YEARS

SUURI JA MAHTAVA MENI PÄREIKS 30 VUOTTA SITTEN!

Советский Союз (Союз Советских Социалистических Республик)

 30.12.1922 - 26.12.1991

R.I.P

Mikään ei ole ikuista!

Itsekään en olisi ikinä uskonut, että tuo jättiläisvaltio hajoaisi niin nopeasti, ja samalla veisi koko Euroopan kommunistileirin mukanaan.

Neuvostoliitto: 22,4 miljoonaa neliökilometriä, 300 miljoonaa asukasta.

Hieman historiaa muistoksi!

1917 Tsaari Nikolai II luopui vallasta ns. helmikuun vallankumouksessa 11.maaliskuuta gregoriaanisen ajanlaskun mukaan.

1917 Leninin johtamat bolsevikit nousivat valtaan Venäjän pääkaupungissa Pietarissa 7.marraskuuta. Tapahtumaa kutsuttiin lokakuun vallankumoukseksi, koska Venäjällä noudatettiin juliaanista kalenteria.

1918 Tsaariperhe teloitetaan Jekaterinburgin lähellä heinäkuun 17.päivän vastaisena yönä.

Venäjän viimeinen tsaari Nikolai II perheineen

1917-1922 Venäjän sisällissota käydään ja se päättyy Puna-armeijan voittoon

1922 Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto eli NEUVOSTOLIITTO perustetaan.

1922 Lenin Johtajana (1922-1924).

Vladimir Ilyich Lenin

Владимир Ильич Ленин; 22.4.1870 – 21.1.1924

1924 Lenin kuolee ja Josif Stalin nimitetään hänen seuraajakseen puolueen johtoon (1924-1953).

Josif Vissarionovitš Džugašvili, Josif Stalin

 Иосиф Виссарионович Джугашвили, Иосиф Сталин

21.12.1879-5.3.1953

1929 Puna-armeijan perustaja Lev Trotski karkotetaan.

1934 Leningradin puoluejohtaja Sergei Kirov murhataan. Stalin kehittelee murhan verukkeella ”salaliittoja” tuhotakseen oletettuja vastustajiaan.

1936 Moskovassa järjestetään ensimmäinen suuri Stalinin vainojen näytösoikeudenkäynti.

1939 Neuvostoliitto hyökkää Puolaan 17.9. (Saksa hyökkäsi jo 1.9. – maa jaetaan)

1939 Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirijaosta: Molotov-Ribbentrop-sopimus.

1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen 30.11 . Talvisota päättyy 13.3.1940.

1940 Neuvostoliitto miehittää Baltian maat

1940 Trotski murhataan Meksikossa

1941 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon 22.6. Suuri Isänmaallinen sota Saksaa vastaan.

Saksalaiset panssarijoukot etenevät Venäjällä

1945 Neuvostoliitto lyö Saksan ja valloittaa Berliinin. Sodassa kuolee noin 30 miljoonaa neuvostokansalaista.

Neuvostotankit Berliinin kadulla 1945

1948 Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittavat yya-sopimuksen

1949 Neuvostoliitto räjäyttää ensimmäisen ydinpomminsa

1952 Neuvostoliitto osallistuu ensi kertaa olympiakisoihin – Helsinki,  kesäolympialaiset

1953 Stalin kuolee

1953 Georgi Malenkov johdossa (hetkeksi)

Georgi Maksimilianovitš Malenkov

Гео́ргий Максимилиа́нович Маленко́в

8.1.1902 - 14.1.1988

1953 Nikita Hrustsov johtoon (1953-1964)

Nikita Sergejevitš Hruštšov
Ники́та Серге́евич Хрущёв

17.4.1894 - 11.9.1971

1954 Neuvostoliitto tulee mukaan jääkiekkoon ja voittaa heti Maailman mestaruuden.

1955 Varsovan liitto perustetaan (sotilasliitto). Liittosopimuksen allekirjoittivat Albania, Bulgaria, DDR, Neuvostoliitto, Puola, Romania, Tšekkoslovakia ja Unkari. Euroopan sosialistisista maista vain Jugoslavia jää ulkopuolella

1956 Neuvostoliitto murskaa Unkarin kansannousun

1957 Laika- koira ja  Ensimmäinen satelliitti – Sputnik avaruuteen

Laika

1961 Juri Gagarin ensimmäisenä miehenä avaruudessa

Juri Aleksejevitš Gagarin

Ю́рий Алексе́евич Гага́рин

9.3.1934 - 27.3.1968

1961 Berliinin muuri rakennetaan

1962 Kuuban kriisi USA:n kanssa

1963 Valentina Tereshkova ensimmäisenä naisena avaruudessa

1964 Leonid Brezhnev johtoon (1964-1982)

Leonid Iljitš Brežnev

Леони́д Ильи́ч Бре́жнев

19.12.1906 - 10.11.1982

1967 Vladimir Komarov ensimmäinen avaruuslennolla kuollut ihminen. Sojuz aluksen laskeutuminen epäonnistuu.

1968 Neuvostoliitto ja osa Varsovan liiton maista miehittää Tshekkoslovakian

Praha 1968 - mielenosoittaja Neuvostotankin päällä

1970 Aleksandr Solzhenitsyn saa Nobelin kirjallisuuden palkinnon.

1974 Neuvostojärjestelmää kritisoinut  Solzhenitsyn karkotetaan maasta.

1975 Toisinajattelija ja ydinfyysikko Andrei Saharov saa Nobelin rauhanpalkinnon

1975 Kosmonautit ja astronautit kohtaavat avaruudessa kun Sojuz- ja Apollo-tyyppiset  alukset liitetään telakointiprojektissa toisiinsa.

1979 Neuvostoliitto hyökkää Afganistaniin.

1980 Moskovan kesäolympialaiset

Ensimmäiset sosialistisen maan järjestämät olympiakisat 19.7. -3.8.1980

1982 Juri Andropov johtoon (1982-1984)

Juri Vladimirovitš Andropov
Ю́рий Влади́мирович Андро́пов

15.6.1914 - 9.2.1984

1983 Neuvostohävittäjä ampuu alas Korean Airin matkustajakoneen joka eksyy sen ilmatilaan, ja 269 ihmistä kuolee.

1984 Konstantin Tsernenko johtoon (1984-1985)

Konstantin Ustinovitš Tšernenko
Константи́н Усти́нович Черне́нко

24.9.1911 - 10.3.1985

1985 Mihail Gorbatsov johtoon (1985-1991)

Mihail Sergejevitš Gorbatšov
Михаи́л Серге́евич Горбачёв

2.3.1931 -

1986 Tshernobylissa, Ukrainan neuvostotasavallassa tapahtuu historian pahin ydinvoimalaonnettomuus.

Tshernobylin ydinvoimala 26.4.1986

1987 Harrastajalentäjä Matias Rust harhauttaa Neuvostoliiton ilmapuolustuksen ja laskeutuu pienkoneella Moskovan punaiselle torille.

1988 Neuvostoliitto vetäytyy  Afganistanista

Viimeinen Neuvostopanssariosasto jättää Afganistanin alueen

1989 Neuvostoliiton valtaa Itä-Euroopassa symbolisoinut Berliinin muuri romahtaa.

1991 Neuvostoliitto päätetään lakkauttaa.

Varsovan liitto lakkautettiin 1.7.1991.

Kaikki jäsenet paitsi Venäjä ovat nyt Naton jäseniä. Entisistä neuvostotasavalloita Latvia, Liettua ja Viro ovat myös liittyneet Natoon.

21.12.1991 Neuvostotasavallat hyväksyvät Belovezhskin sopimuksen. Neuvostoliitto on hajonnut.

25.12.1991 Mihail Gorbatshov eroaa Neuvostoliiton presidentin tehtävästä ja antaa valtaoikeutensa Boris Jeltsinille

26.12.1991 Neuvostoliiton Korkein neuvosto lakkauttaa itsensä ilmoittamalla, että Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto on purettu.

Jäljelle jää Venäjä ja 14 itsenäistä valtiota.

Venäjä: 17 miljoonaa neliökilometriä, 147 miljoonaa asukasta

Uudet itsenäiset valtiot: Azerbaidzan, Armenia, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, latvia, Liettua, Moldova, Tadzikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Viro.

.....JA VIELÄ KERRAN!

MERRY CHRISTMAS 2021

  RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA 2021

 

RAUHAA JOULUKSI - KIITOS!

LOCKHEED MARTIN F-35A LIGHTNING II

 HX-HANKE

F-35 TULEE SUOMEN ILMAVOIMILLE

Lockheed Martin F-35A Lightning II on Suomen seuraava monitoimihävittäjä

Valtioneuvosto on 10. joulukuuta 2021 valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa Suomen seuraavasta monitoimihävittäjästä. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II.

Hankintaan kuuluu 64 F-35A Block 4 -monitoimihävittäjää, mittava ja monipuolinen olosuhteisiimme mukautettu aseistus sekä tarvittavat koulutus- ja ylläpitoratkaisut, muut liitännäiset järjestelmät sekä ylläpito- ja huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun. 

HX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa F-35 täytti huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueiden vaatimukset. Sotilaallisen suorituskyvyn vertailussa F-35-kokonaisjärjestelmä oli paras. F-35:n taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat HX-tarjouksista parhaat. 

F-35:n käyttö- ja ylläpitokustannukset mahtuvat annettuun kustannuskehykseen, ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien normaaleilla resursseilla. Hankintaprosessin aikana on kyetty sopimaan useista Suomen näkökulmasta ratkaisevista huoltovarmuuden erityisvaatimuksista ja merkittävästä teollisesta yhteistyöstä, jotka liittyvät erityisesti itsenäiseen toimintakykyyn poikkeusoloissa.

F-35-ohjelma on monikansallinen ja koneen käyttäjäyhteisö on laaja. Järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa kuten lähialueellamme Norjassa ja Tanskassa. 

Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030. 

HX-hankkeen tarjouskilpailu

Hornetin suorituskyvyn korvaava HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015 puolustusministerin päätöksellä ja sitä seuranneella tietopyynnön lähettämisellä. HX-hankkeen varsinainen tarjouskilpailu käynnistyi vuonna 2018 alustavan tarjouspyynnön lähettämisellä Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille. Tarjouskilpailun tavoitteena oli rakentaa kunkin tarjoajan kanssa vaatimukset täyttävä kokonaisratkaisu, joka tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta parhaan mahdollisen suorituskyvyn Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi 2030-luvun toimintaympäristössä sekä HX-järjestelmän elinkaaren aikana. 

HX-hankkeen tarjouskokonaisuudet rakentuivat seuraavien hävittäjäjärjestelmien ympärille: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 ja Saab Gripen.

Tarjousten arviointi

Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaanotti huhtikuun 2021 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoukset arvioitiin HX-hankkeen tarjouspyynnön, päätösmallin ja arviointikäsikirjan mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi.

Tarjouskilpailu perustui neljään päätösalueeseen: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja kustannuksiin. Kun tarjoaja läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, se eteni lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn vertailuun, jossa tarjotut ratkaisut asettuivat paremmuusjärjestykseen.

Puolustusvoimat evaluoi tarjottujen kokonaisratkaisujen suorituskyvyn kolmessa vaiheessa testitapahtumissa todennettujen suoritusarvojen pohjalta. Viimeisessä vaiheessa kunkin tarjotun HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus evaluoitiin perusteellisessa ja pitkäkestoisessa, simuloinnein tuetussa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. 

F-35-järjestelmän menestyminen tarjouskilpailussa

HX-tarjouskilpailussa F-35 läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet.  F-35-ratkaisu saavutti arvioinnissa sotilaallisen suorituskyvyn osalta suurimman operatiivisen vaikuttavuuden ja parhaan kehityspotentiaalin.

Huoltovarmuus

F-35-ratkaisu täyttää Suomen kansallisen huoltovarmuuden vaatimukset. Järjestelmän ylläpito perustuu F-35:n globaalista ylläpitojärjestelmästä muokattuun, kotimaiset huoltovarmuusvaatimukset täyttävään ratkaisuun. Kriittiset huoltovalmiudet luodaan Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden organisaatioihin. Ratkaisu sisältää Suomeen rakentuvat huoltokyvyt, yksinomaan Suomen kansallisessa hallinnassa olevat poikkeusolojen varaosat ja vaihtolaitteet sekä osallistumisen monikansalliseen huoltoverkostoon. 

Kustannukset

Annettuun rahoituskehykseen sovitettu F-35-ratkaisu oli kustannustehokkain. F-35 oli hankintahinnaltaan edullisin, kun huomioidaan kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet. Järjestelmän käyttö- sekä ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan.  F-35:n operointi ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla. 

Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi muita edullisempi käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan. 

Teollinen yhteistyö

F-35:n teollisen yhteistyön tarjous oli laadullisesti ja sisällöllisesti vaatimukset täyttävä. Tarjouksen teollisen yhteistyön pääpaino on suorassa teollisessa yhteistyössä, joka luo merkittäviä itsenäisiä huoltokykyjä. Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä. 

Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin. 

Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.

Teollisen yhteistyön sopimus solmitaan puolustusministeriön sekä Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn välillä.

Sotilaallinen suorituskyky

F-35-järjestelmän suorituskyky oli toimintaympäristössämme ja asetetuilla vaatimuksilla vaihtoehdoista paras. Kokonaisjärjestelmän ja koneen kyvyt taisteluun, tiedusteluun ja selviytymiseen ovat parhaat. F-35 oli vertailun paras tai jakoi parhaan tuloksen kaikissa tehtäväalueissa ja sai parhaan kokonaistuloksen. Esitettävällä F-35-ratkaisulla on mahdollista täyttää määritetyt tehtävät riittävällä tasolla tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan tarjouksen kone- ja asemäärä. Suorituskyky on saatavissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa.

F-35-ratkaisu tuottaa merkittävää suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle ja parantaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. F-35A kykenee toimimaan aloitteellisesti vastailmaoperaatioissa sekä muodostamaan ja jakamaan tarvittavan tilannekuvan ja maalitiedon, minkä ansiosta F-35 kykenee parhaiten tukemaan myös maa- ja merioperaatioita. F-35-hävittäjän vaikuttamiskyky ilmaan, maalle ja merelle oli vertailun paras.  Häive- ja muut ominaisuudet, kuten sensorit ja verkostotoiminta, tukevat F-35-hävittäjän selviytymiskykyä taistelussa. F-35-monitoimihävittäjässä on suurin sisäinen polttoainekapasiteetti ja kaikki sensorit kiinteästi asennettuina, jolloin erillisiä maalinosoitus- tai lisäpolttoainesäiliöitä ei tarvita.

F-35-järjestelmän teknologinen ratkaisu on kestävä ja kehityspotentiaali on tarjotuista ratkaisuista paras. Sen kehittäminen on turvattu koko suunnitellulle käyttöajalle 2060-luvulle asti. 

Hankintakokonaisuus

Hankinnan kohteena on 64 F-35A-monitoimihävittäjää uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa. Hankinta kattaa monitoimihävittäjien aseistuksen. F-35 tarjoukseen sisältyivät seuraavat asetyypit: AMRAAM, Sidewinder, SDB I ja II, JDAM-perheen aseistus, JSM ja JASSM-ER. Asepaketti tarkentuu hankintaprosessin aikana ottaen huomioon muun muassa uusimpien asetyyppien saatavuuden ja toimintaympäristön kehityksen. Asekokonaisuus hankitaan hankkeen rahoituksen käyttöoikeuden aikana vuoden 2035 loppuun mennessä. Optimoiduilla asehankinnoilla maksimoidaan järjestelmän suorituskyky Suomen toimintaympäristössä ja turvataan F-35-järjestelmän elinkaari mahdollisimman pitkälle ajalle.  

Hävittäjäjärjestelmän hankintaan ja sen käyttämiseen liittyy myös merkittävä määrä muita tuotteita ja palveluja, jotka hankitaan samassa yhteydessä. Näitä ovat ylläpitojärjestelmä sisältäen testilaitteet, työkalut, vaihtolaite- ja varaosapalvelut, sekä tietojärjestelmät, koulutusjärjestelmät ja -palvelut, tehtävätukijärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut sekä käytettävään Yhdysvaltojen hallinnon FMS-hankintamenettelyyn liittyvät hallinnointipalvelut.  Lisäksi hankintakokonaisuuteen sisältyvät kaluston ylläpitomaksut vuosille 2025-30. 

Hankinnan rahoitus

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan. Siirtomäärärahalla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 

Hankinnan valmisteluun on myönnetty 21 miljoonaa euroa vuosina 2016-2021.

Hankinnan kustannukset

Nyt tehtävä hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa. Monitoimihävittäjien osuus summasta on 4,703 miljardia euroa ja ilmataisteluohjusten AMRAAM ja Sidewinder osuus 754,6 miljoonaa euroa. Huoltovälineet, varaosat ja vaihtolaitteet, koulutusvälineet, muut hankittavat järjestelmät ja palvelut sekä vuosien 2025-2030 ylläpito maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa. 

Suomessa rakennetaan operointi-, lentokone- ja varastotiloja sekä kiitotierakenteita ja muuta infrastruktuuria hankittavalle järjestelmälle. Muutokset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuusvaatimuksiin. Kiinteistörakentamisen, johtamisjärjestelmien yhteensovittamisen, teollisen yhteistyön seurannaisvaikutusten, henkilöstön palkkamenojen ja muiden projektikustannusten kustannus on yhteensä 777 miljoonaa euroa. 

Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan kokonaissuorituskyvyn rakentamiseksi lopullisen, optimoidun asepaketin hankintaan ja sillä myös osaltaan hallitaan tulevia sopimusmuutoksia.  Osa aseistuksesta hankitaan myöhemmin lentokoneiden toimitusaikatauluun sovitettuna.

HX-hankkeen toteutus

Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluun sisältyvissä puolustusjärjestelmän kehittämisen tutkimuksissa on osoitettu, että monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli ja vastuu 2030-luvun toimintaympäristöön sovitetussa puolustusjärjestelmässä. HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset monitoimihävittäjät uusilla ja vuodesta 2015 lähtien se on työskennellyt Suomelle parhaan HX-ratkaisun löytämiseksi.

HX-hankkeen valmistelussa ja arvioinneissa on hyödynnetty parasta mahdollista kansallista ja kansainvälistä asiantuntemusta. Työhön on kohdennettu eri vaiheissa 100-200 henkilöä, joilla on laaja-alaista osaamista. 

Pääesikunta johtaa kehittämisohjelmissa olevien hankkeiden etenemistä ja laadunvalvontaa. HX-hankintaprosessin laatua on varmennettu sisäisellä ja ulkoisella laadunvarmistuksella.

Ulkopuolisena laadunvarmistajana on toiminut Deloitte Oy. Ulkoisen laadunvarmistuksen tehtävänä oli saada puolustushallinnon ulkopuolisen ja riippumattoman tahon vahvistus hankintaprosessin tasapuolisuudesta, järjestelmällisyydestä ja jäljitettävyydestä. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastanut hanketta ja antanut tarpeellisiksi katsomansa

suositukset.

Tekniset tiedot (F-35A)

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 1
• Pituus: 15,7 m
• Kärkiväli: 10,7 m
• Korkeus: 4,38 m
• Siipipinta-ala: 43 m²
• Tyhjäpaino: 13 170 kg (F-35A), 14 588 kg (F-35B), 14 547 kg (F-35C)
• Suurin lentoonlähtöpaino: 31 751 kg
• Voimalaite: 1 × Pratt & Whitney F135-PW-100 -ohivirtaussuihkumoottori; 128,1 kN kuivana, 191,3 kN jälkipolttimella

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: 1 960 km/h (Mach 1,6)
• Lentomatka: 2 800 km
• Taistelusäde: 1 239 km
• Lakikorkeus: 15 240 m
  

Aseistus

• Tykit
  • 1 × 25 mm GAU-22/A-tykki, 180 ammusta (F-35B:n ja F-35C:n säiliössä 220:n ammuksen lisävyö)
• Ohjukset:
  • 4 sisäistä (Block 4:ssä 6) ja 6 ulkoista kiinnityspistettä, yhteiskuorma 8 200 kg
  • Ilmataisteluohjukset:
    • AIM-120 AMRAAM
    • AIM-9X Sidewinder
    • ASRAAM (Yhdistynyt kuningaskunta)
    • Meteor (Yhdistynyt kuningaskunta, Block 4)
  • Ilmasta maahan -ohjukset:
    • AGM-88G AARGM-ER (Block 4)
    • AGM-158 JASSM
    • SPEAR 3 (Yhdistynyt kuningaskunta, Block 4)
    • JAGM (Block 4)
    • JSM (Block 4)
    • SOM
  • Meritorjuntaohjukset:
    • AGM.158C LRASM (F-35C Block 4)

Avioniikka

• AN/APG-81-AESA-tutka
• AN-AAQ-40-elektro-optinen maalinosoitusjärjestelmä (EOTS)
• AN/AAQ-37 DAS -ohjusvaroitusjärjestelmä
• AN/ASQ-239 Barracuda -elektronisen sodankäynnin järjestelmä
• AN/ASQ-242 CNI -laitteisto, joka sisältää:
  • Harris Corporation Multifunction Advanced Data Link (MADL) viestintäjärjestelmä
  • Link 16 -datalinkki
  • SINCGARS
  • IFF-omatunnuslaite ja transponderi
  • HAVE QUICK
  • AM, VHF, UHF-radio
  • GUARD-radio
  • tutkakorkeusmittari
  • mittarilaskeutumisjärjestelmä (ILS)
  • TACAN-järjestelmä
  • tukialuslaskeutumisjärjestelmä (F-35C)
  • JPALS-tarkkuuslähestymis- ja -laskeutumisjärjestelmä
  • TADIL-J JVMF/VMF -viestintäjärjestelmä

Versioiden väliset erot

	F-35A CTOL	F-35B STOVL	F-35C CV
Pituus	15,7 m (51,5 ft)	15,6 m (51,2 ft)	15,7 m (51,5 ft)
Kärkiväli	10,7 m (35,1 ft)	10,7 m (35,1 ft)	13,1 m (43,0 ft)
Korkeus	4,39 m (14,4 ft)	4,36 m (14,3 ft)	4,48 m (14,7 ft)
Siiven pinta-ala	42,74 m2 (460,0 sq ft)	42,74 m2 (460,0 sq ft)	62,06 m2 (668,0 sq ft)
Tyhjäpaino	13 154 kg (29 000 lb)	14 729 kg (32 472 lb)	15 686 kg (34 582 lb)
Sisäinen polttoaine	8 278 kg (18 250 lb)	6 123 kg (13 499 lb)	8 958 kg (19 749 lb)
Asekuorma	8 160 kg (17 990 lb)	6 800 kg (14 990 lb)	8 160 kg (17 990 lb)
Suurin lentoonlähtöpaino	31 800 kg (70 100 lb) luokka	27 200 kg (60 000 lb) luokka	31 800 kg (70 100 lb) luokka
Lentomatka	>2 200 km (1 200 nmi)	>1 700 km (920 nmi)	>2 200 km (1 200 nmi)
Taistelusäde	1 239 km (669 nmi)	935 km (505 nmi)	1 241 km (670,1 nmi)
Työntövoima/paino  • tankit täynnä:  • tankit puolillaan:	0,87 1,07	0,90 1,04	0,75 0,91
G-rajat	+9,0	+7,0	+7,5