Aselajeja

Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori

lauantai 11. marraskuuta 2023

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA PÄÄTTYI 
105 VUOTTA SITTEN


Ensimmäinen maailmansota päättyi tasan 105 vuotta sitten 11.11.1918.




keskiviikko 8. marraskuuta 2023

HITLERPUTSCH VOR 100 JAHREN

 HITLERIN VALLANKAAPPAUSYRITYS 8.11.1923

Sata vuotta sitten saksalaisessa oluttuvassa kuohui.

Adolf Hitler pyrki äärioikeiston mukana kaappaamaan vallan sekasortoisessa Saksassa ja epäonnistui. Vallankaappausyritys teki hänestä kuitenkin kuuluisan.

Müchenissä 8. marraskuuta 1933 natsit juhlivat oluttupavallankaappauksen vuosipäivää.

Oluttuvasta lähtenyt kahakka marraskuussa 1923 ei olisi jäänyt niin merkittävästi historiaan, ellei siinä osallisena olisi ollut mies nimeltä Adolf Hitler.

Taiteilijauran hylännyt ensimmäisen maailmansodan veteraani halusi tuolloin vallankumousta tunnettujen virkamiehien ja upseereiden mukana.

Kului kymmenen vuotta ja Hitler nousi Saksan johtoon.

Olutvallankaappauksen katunäkymä Marieplatzilla.

Oikeudenkäynnissä syytettyinä olevia. Vasemmalta: Heinz Pernet, Friedrich Weber, Wilhelm Frick, Hermann Kriebel, Erich Ludendorff, Adolf Hitler, Wilhelm Brückner, Ernst Röhm ja Robert Wagner.


maanantai 30. lokakuuta 2023

MONITOIMIKORVETTI

Merivoimille ollaan rakentamassa neljää uutta monitoimikorvettia.


RAUMAN telakalla aloitettiin ensimmäisen Laivue 2020 -hankkeen monitoimikorvetin rakentaminen, selviää korvetteja rakentavan Rauma Marine Constructionsin (RMC) tiedotteesta.

Laivue 2020 -hanke kattaa neljän uuden Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin rakentamisen. Monitoimikorvetit valmistetaan hanketta varten rakennetussa, uudessa monitoimihallissa.

Maanantaina 30. lokakuuta Rauman telakalla vietettiin teräksen leikkaus -seremoniaa. Seremonialla juhlistettiin rakennusvaiheen alkamista.


RMC:n tiedotteen mukaan korvetit on suunniteltu Itämeren olosuhteisiin. Niillä pitäisi pärjätä niin syysmyrskyissä kuin jäätävissä ja jäisissä keleissä. Niille ei myöskään löydy verrokkeja muualta maailmasta.

Laivue 2020 -hankkeen korveteilla on kyky merimiinoittamiseen, pinta-alusten, sukellus­veneiden ja erilaisten ilmamaalien torjuntatehtäviin sekä merioperaatioiden johtamiseen. Lisäksi niissä on tarkoitus olla huomattava valvontakyky ilmaan, pintaan ja veden alle.

– Suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota shokinkestävyyteen, melutasoihin ja veden pinnan yläpuolisen häiveen hallintaan, RMC:n projektijohtaja kommodori evp. Timo Ståhlhammar sanoo tiedotteessa.

Kotimaan tehtävien lisäksi uusia aluksia voidaan käyttää kriisinhallintatehtävissä ja osana Naton pysyviä laivasto-osastoja.


Rauma on jo pitkään ollut suomalaisen meripuolustusrakentamisen pääkaupunki. Vuoden 1990 jälkeen lähes kaikki Merivoimien käyttöön ottamat taistelualukset on rakennettu kaupungissa.

Pohjanmaa-luokalla korvataan merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Laivojen hinnaksi tulee yhteensä 1,3 miljardia euroa.

Laivue 2020 -hankkeen suora työllistämisvaikutus Suomessa on tiedotteen mukaan noin 3 600 henkilötyövuotta. Hankkeen on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2029 mennessä.

maanantai 16. lokakuuta 2023

PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI ON KUOLLUT


Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.[3] Ahtisaari oli ensimmäinen, joka valittiin Suomen tasavallan presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Hänet valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) ehdokkaana, mutta edellisistä presidenteistä poiketen hän tuli päivänpolitiikan ulkopuolelta.

Ennen presidenttiyttään Ahtisaari toimi muun muassa Suomen suurlähettiläänä eri Afrikan maissa ja YK:n apulaispääsihteerinä vuosina 1977–1981 sekä alipääsihteerinä vuosina 1982–1983 ja 1987–1991. Hän toimi myös kansainvälisenä rauhanvälittäjänä sekä ennen presidenttikauttaan, sen aikana että sen jälkeen, ja sai mainetta erityisesti vaikeiden rauhanprosessien vetäjänä Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Hän hoiti Namibian itsenäistymisprosessia YK:n valtuutettuna ja alipääsihteerinä ja myöhemmin muita toimeksiantoja vuonna 2000 perustamansa Crisis Management Initiative -järjestön kautta.

Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 ensimmäisenä suomalaisena ”työstään useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi”. Aiemmin samana vuonna Ahtisaari oli vastaanottanut myös Unescon rauhanpalkinnon ja Geuzenpenning-mitalin.

lauantai 7. lokakuuta 2023

JOM KIPPURIN SOTA ALKOI 50 VUOTTA SITTEN

Jom kippur -sota alkoi 50 vuotta sitten

Tänään on kulunut 50 vuotta jom kippur -sodasta Israelin ja arabimaiden välillä. Egypti ja Syyria hyökkäsivät yllättäen Israeliin juutalaisen kalenterin pyhimpänä päivänä jom kippurina 6. lokakuuta 1973.

Sodan alkupäivinä arabimaiden joukot aiheuttivat Israelille tuntuvia tappioita. Israel sai kuitenkin torjuttua hyökkäyksen ja käännettyä sodan suunnan. Sota päättyi tulitaukoon 25. lokakuuta.

Sota aiheutti öljykriisin, kun Lähi-idän öljyntuottajamaat leikkasivat tuotantoaan vastareaktiona länsimaiden Israelille antamalle tuelle.

Sota myös loi olosuhteet Israelin ja Egyptin rauhansopimukselle, joka solmittiin vuonna 1979.




maanantai 11. syyskuuta 2023

CHILEN SOTILASVALLANKAAPPAUKSESTA 50 VUOTTA

Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappaus syrjäytti Chileä vuodesta 1970 johtaneen presidentti Salvador Allenden, joka pyrki viemään maata kohti sosialismia. Valtaan nousi Chilen sotilasjuntta. Kaappaus oli nopea ja väkivaltainen. Kenraali Augusto Pinochetin johtamat joukot valtasivat Chilen presidentin palatsin aseistettujen joukkojen tuella. Pinochetin valtakaudella surmattiin tai katosi noin 3 000 vasemmistolaista tai heiksi epäiltyä ihmistä. Chile oli harvoja Etelä-Amerikan maita, joissa oli pitkään vallinnut demokratia. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (CIA) tuki väkivaltaista kaappausta, koska se halusi estää Chilen muuttumisen sosialistiseksi.



CHILE 1973: vallankaappaus Wikipediassa

lauantai 12. elokuuta 2023

PÄHKINÄSAAREN RAUHA 1323

Pähkinäsaaren rauhan muistokivi Pähkinäsaaressa, Pähkinälinnassa

Eilen tuli täyteen tasan 700 vuotta siitä, kun Suomen itäraja määriteltiin ensimmäisen kerran.

Ruotsin ja Venäjän edeltäjävaltio Novgorodin edustajat kokoontuivat tekemään rauhaa vuonna 1323 Pähkinäsaareen Nevajoen Laatokan vastaiselle suulle elokuun 12. päivä.

Rauhanteon takapiruina ja kirittäjinä toimivat Itämeren kauppaa tuolloin hallinneen Hansaliiton gotlantilaiset kauppiaat.

Rauha solmittiin erityisesti turvaamaan vakaata kauppaa itäisellä Suomenlahdella ja Nevalla.

Ennen rauhaa kauppa oli sujunut huonosti, koska Ruotsin ja Novgorodin valtapyrkimykset tärmäsivät alueella. Sotaretkiä tehtiin puolin ja toisin ja molemmat osapuolet olivat myös linnoittaneet asemiaan alueella. Ruotsi oli aloittanut Viipurin linnan rakentamisen 1200-luvun lopulla ja Novgorodilla puolestaan oli linnoitus Pähkinäsaaressa.

Jälkipolville säilyneiden tietojen mukaan ”ikuinen rauha” solmittiin ristiä suutelemalla. Alkuperäisiä asiakirjoja rauhansopimuksesta ei ole säilynyt. 

Vallitsevan käsityksen mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajalla oli kaksi haaraa. Punaisella kiistaton rajan kulku, katkoviivalla rajan molemmat haarat ja harmaalla 1500-luvulla käytössä ollut aluejako Jarl Gallénin ja John Lindin mukaan.

Lisää tietoa Pähkinäsaaren rauhasta Wikipediasta