Aselajeja

Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori

tiistai 26. huhtikuuta 2022

KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ 27.4.2022

Ukrainassa taistellaan – osaksi Suomenkin puolesta! Suomalaiset naiset ja miehet taistelivat samankaltaisessa sodassa 30- ja 40-luvulla. Joillakin se matka kesti  useita vuosia. Noin 97 000 siviiliuhrit mukaan lukien jäi sille tielle. Pysyvän vamman sai yli 100 000 – henkisistä vammoista puhumattakaan! 

Se on tänään taas kynttilän paikka isäukon haudalle! "Unski" oli rintamalla vuosina 1941- 1944.





tiistai 19. huhtikuuta 2022

RUSSIAN LOSSES IN UKRAINE

 VENÄJÄN MENETYKSET UKRAINASSA


These loss figures are estimates and data provided by Ukraine. It is likely that they are somewhat overstated.

Nämä tappioluvut ovat Ukrainan arvioita ja heidän antamiaan tietoja. Todennäköisesti nämä on ilmoitettu jonkin verran yläkanttiin.

torstai 14. huhtikuuta 2022

MOSKVA - MISSILE CRUISER

 

VENÄLÄINEN sotalaiva Moskva on Venäjän mukaan uponnut. Venäjän puolustusministeriö kertoi aiemmin, että aluksella syttyi tulipalo, joka räjäytti osan laivan ammuksista. Ukrainan viranomaiset puolestaan kertoivat, että maan joukot ampuivat Moskvaa ohjuksilla.

Venäjän puolustusministeriö kertoi myöhään torstaina venäläisen uutistoimisto Rian mukaan, että alus on uponnut. Venäjän mukaan Moskva upposi myrskyssä, kun sitä oltiin hinaamassa satamaan aluksen vaurioitumisen vuoksi.

MUSTANMEREN laivaston lippulaiva Moskvan uppoaminen on kova isku Venäjän laivaston vahvuudelle Mustallamerellä, kommentoi Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja John Kirby uutiskanava CNN:n mukaan.

Yhdysvaltain ei ole onnistunut varmentaa uppoamisen tarkkaa syytä. Kirbyn mukaan on kuitenkin mahdollista, että ukrainalaiset olisivat osuneet alukseen Neptune-merimaaliohjuksella.

VENÄJÄN puolustusministeriö kertoi aiemmin torstaina iltapäivällä, että merimiehet olivat saaneet aluksella riehuneen tulipalon hallintaan ja että järjestelyt aluksen hinaamiseksi takaisin satamaan oli aloitettu.

Yhdysvaltojen puolustusministeriön korkea-arvoinen viranomainen arvioi aiemmin uutistoimisto Reutersin mukaan, että sekä tulipalo että laivan kärsimät vauriot vaikuttivat huomattavan suurilta.

Yhdysvaltojen mukaan ”noin puolen tusinan” verran venäläisiä sotalaivoja siirtyi Moskvan vaurioitumisen jälkeen kauemmas rannikosta pohjoisella Mustallamerellä. Syitä voi vain arvella, mutta ainakin se vahvistaa ukrainalaisten väitteitä ohjusiskusta.

MOSKVAN vaurioitumisen vahvisti alun perin venäläinen uutistoimisto Tass. Se kertoi Venäjän puolustusministeriön sanoneen, että vaurioitumisen syynä on tulipalo ja sen aiheuttama ammusten räjähtäminen.

”Alus on vakavasti vaurioitunut. Koko miehistö on evakuoitu. Tulipalon syytä tutkitaan”, virallisessa lausunnossa todettiin.

Muutamia tunteja ennen Tassin julkaisemaa tietoa Odessan kuvernööri Maksym Martšenko oli ilmoittanut Telegram-viestipalvelussa Ukrainan joukkojen iskeneen ohjuksilla Moskvaan.

Venäjän valtion omistama Tass-uutistoimisto ei viitannut Moskvan tulipalossa ukrainalaisten ohjusiskuun. Kumpaakaan väitettä ei ole pystytty vahvistamaan itsenäisesti. Kuvia vaurioituneesta sotalaivasta ei ole torstaina julkaistu.

VENÄJÄN Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva tuli tunnetuksi sodan alkupäivinä, kun laivan miehistö uhkasi ukrainalaisia joukkoja Mustanmeren Käärmesaarella ja käski näitä antautumaan. Ukrainalaiset vastasivat vaatimuksiin haistattelemalla venäläis­sotilaille. Käärmesaaren tapauksesta tuli sodan alkuvaiheessa lukuisien nettivitsien aihe.

”Moskva lähetettiin tänään juuri sinne, minne rajavartijamme toivottivat sen Käärmesaarella”, Maksym Martšenko kirjoitti Telegramissa.

Ukrainalaistietojen mukaan Käärmesaaren ukrainalaisjoukot joutuivat venäläisten sotavangiksi. Maaliskuun loppupuolella Ukrainan parlamentti ilmoitti sosiaalisessa mediassa, että Käärmesaarta puolustaneet sotilaat vapautettiin, kun Ukraina ja Venäjä vaihtoivat vankeja keskenään.

Martšenkon mukaan ukrainalaiset iskivät Moskvaan Neptunus-meritorjuntaohjuksilla. Neptunus on ukrainalaisvalmisteinen meritorjuntaohjus, jonka Ukrainan merivoimat otti käyttöön vuonna 2021.

Ukrainan presidentin neuvonantaja Oleksi Arestovytš puolestaan sanoi, että venäläiset pelastusjoukot eivät olisi päässeet alukselle. Laivassa saattoi olla jopa yli 500 miehistön jäsentä.

JOS Ukrainan väitteet Moskvan tuhoamisesta pitävät paikkansa, sitä voi pitää huomattavana onnistumisena ukrainalaisjoukoille eli suurimpana toisen maailmansodan jälkeen sodassa upotettuna sotalaivana.

Moskva oli 1980-luvun alussa valmistunut merkittävä venäläinen sotalaiva, joka oli vuodesta 2000 lähtien Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva. Sillä oli huomattava määrä erilaista aseistusta. Laiva rakennettiin aikoinaan Ukrainassa Mykolajivin kaupungissa, joka kuului tuolloin vielä Neuvostoliittoon.

186-metrisen aluksen alkuperäinen nimi oli Slava, mutta nimeksi muutettiin 1990-luvulla Moskva.

Moskva (ohjusristeilijä)

Moskva (ven. Москва) oli Slava-luokan risteilijä ja Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva. Alus otettiin palvelukseen Neuvostoliiton laivaston Mustanmeren laivastossa vuonna 1983 ja myöhemmin se kuului Venäjän laivastoon. Alus upposi 14. huhtikuuta 2022 Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan yhteydessä.




torstai 17. maaliskuuta 2022

FGM-148 JAVELIN -PANSSARINTORJUNTAOHJUS

JAVELIN MENESTYY UKRAINASSA

Javelin-ohjus on olalta laukaistava.

Ukrainalaisten oman ilmoituksen mukaan 300 laukaistulla ohjuksella olisi  tuhottu 280 venäläistankkia ja panssariajoneuvoa Ukrainassa. Kyseessä on tehokas niin kutsuttu ”ammu ja unohda” -panssarintorjuntaohjus. Tuohon ”kill ratioon”, joka on peräti 93% kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella.

Javelin-ohjus on joka tapauksessa yksi keskeinen ase, jolla Ukraina on pystynyt pistämään hanttiin määrällisesti ja materiaalisesti ylivoimaiselle viholliselle. Javelinin teho perustuu paitsi siihen, että se osuu lähes aina, myös siihen, että ohjus iskee tankkiin ylhäältä. Tankkien suojaus on vahva sivulta, mutta käytännössä kaikissa tankeissa heikompi päältä. Javelin voidaan ampua myös niin, että se lentää ja iskee suoraan. Kyseessä on niin sanottu ”ammu ja unohda” -ohjus.

Ensimmäiset Javelinit toimitettiin Ukrainaan Yhdysvalloista jo vuonna 2018. Pakettiin kuului myös koulutus niiden käyttöön. Nyt Javelineja on tuotu Ukrainaan lisää muun muassa Virosta.

Venäläinen rynnäkköpanssari palaa Ukrainassa.



Yhden Javelin-yksikön paino on noin 28 kilogrammaa, ja kantomatkaa ohjuksella riittää 2–2,5 kilometriä. 110 senttimetrin mittaisen ja kaliiperiltaan 127-millisen ohjuksen kärjestä löytyy räjähdysainetta 8,4 kilogrammaa.

 

lauantai 12. maaliskuuta 2022

RUSSIA

Entisen suomalaisen tiedustelu-upseerin luento Venäjän hallinnosta ja heidän ajatusmaailmastaan - sekä  muustakin venäläisistä erikoisuuksista.

Luento on pidetty joulukuussa 2018. Asiat eivät ole vanhentuneet ja ovat juuri tämänhetkiseen tilanteeseen sopivaa tietoa.


torstai 24. helmikuuta 2022

УКРАЇНА

 

Vielä on Ilkan miekka ja pistin tupessaan, mutta Ukrainassa jo taistellaan.

Talvisota on saanut uusinnan vuonna 2022. Ukraina taistelee yksin ylivoimaa ja vääryyttä vastaan! 




torstai 10. helmikuuta 2022

PUTIN JA SILKKITIE

 


Tammikuun lopussa lähdin etsimään Iisalmen Suomalaisesta kirjakaupasta toimistotarvikkeita. Ne löysin ja hyllystä keräsin myös mukaan kaksi heräteostosta. Mukaan tarttui kuvassa olevat historiaan ja nykypäivään kohdistuvat teokset: ”Putinin sisäpiirissä – kuinka KGB valtasi venäjän ja kääntyi länttä vastaan sekä Silkkitiet”.

Putinin ”toilauksista kertovan kirjan olenkin jo aloittanut, ja rinnalle aloitan myös tuon uudenlaista historian näkemystä edustavan Peter Frankopanin teoksen.

Venäjän lähihistoriasta kertova opus on jo sivulla 138 ja Silkkitien esipuheenkin sain lukaistua. Luvassa näyttää olevan mielenkiintoisia lukuhetkiä, 

Postasin loppuun kustantajan tietoja kummastakin erinomaisesta teoksesta.



***************



”Epäilemättä tärkeimpiä nykyistä Venäjää koskevista analyyseistä. Beltonin erittäin yksityiskohtainen ja analyyttinen kerronta ei jätä sijaa jossittelulle.”
Katri Pynnöniemi, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu

Kirja on selvästi Venäjää pitkään seuranneen Catherine Beltonin magnum opus: teos, johon hän on koonnut kaiken Putinista ja Venäjästä tietämänsä. Sitä onkin todella paljon.”
Hannu Himanen, tietokirjailija, suurlähettiläs emeritus

Tutkiva journalisti ja Moskovan kirjeenvaihtaja Catherine Belton kertoo, miten Vladimir Putin ja hänen lähipiirissään oleva KGB-miesten ryhmä kaappasi vallan Venäjällä.

Yhdysvaltojen vaalien häirintä. Ääriliikehdinnän tukemista Euroopassa. Sota Ukrainassa. Viime vuosina Vladimir Putinin Venäjä on kampanjoinut lisätäkseen vaikutusvaltaansa ja heikentääkseen länsimaisia instituutioita. Miten tämä kaikki tapahtui, ja kuka tämän kaiken orkestroi?

Belton paljastaa miten Putin korvasi Jeltsinin kauden suurliikemiehet uuden sukupolven uskollisilla oligarkeilla, jotka horjuttivat Venäjän taloutta ja oikeusjärjestelmää sekä ulottivat Kremlin kouran Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.
Tuloksena on paljastava kuvaus KGB:n paluusta - tarina, joka alkaa Neuvostoliiton romahduksesta, jolloin liikemiesverkostot pystyivät kahmimaan miljardeja dollareita valtion yrityksistä omille tileilleen länsimaihin. Putin sisäpiireineen saattoi asian päätökseen vahvistamalla Venäjän mahdin samalla kun otti talouskontrollin itselleen, tukahdutti epäsuosioon joutuneiden äänet ja käynnisti salaisen vaikutustoiminnan ulkomailla.

Putinin sisäpiirissä -teos osoittaa, miten toiveet uudesta Venäjästä valuivat tyhjiin - ja millaisia vakavia seurauksia sillä on ollut venäläisille ja ennen kaikkea koko maailmalle.

Catherine Belton on kirjoittanut kirjaan erillisen johdannon nimenomaan suomalaisia lukijoita varten.

Catherine Belton on Reutersin tutkiva journalisti. Hän työskenteli vuosina 2007-2013 Financial Timesin Moskovan kirjeenvaihtajana. Belton on aiemmin kirjoittanut Venäjästä mm. Business Week -lehteen. Hän asuu Lontoossa.

Kirjailija: Catherine Belton
Kääntäjä: Ilkka Rekiaro
Alaotsikko: Kuinka kgb valtasi venäjän ja kääntyi länttä vastaan
ISBN: 9789523820883
Kieli: Suomi
Paino: 948 grammaa
Julkaistu: 2021-01-01
Kustantaja: Docendo
Sivumäärä: 654


***************


Huippuhistorioitsijan vankka suurteos näyttää, mistä moderni maailma on syntynyt.

Turkiksia, hopeaa ja öljyä. Ideoita, uskontoja ja keksintöjä. Kauppareittien kuhina on kietonut lännen ja idän kohtalot yhteen jo parituhatta vuotta.

Peter Frankopan kulkee rohkeasti halki vuosisatojen ja sitoo silkkiteiden värikkään menneisyyden nykymaailmaan. Hän piirtää esiin häikäisevän maailmanhistorian, jossa imperiumi toisensa jälkeen nousee ja tuhoutuu, kulkutaudit ravistelevat elämää ja 1900-luvun sodat muuttavat historian suunnan jälleen kerran.

Tässä tuoreessa historiakäsityksessä Bysantin vaikutus nykymaailmaan on suurempi kuin muinaisen Rooman ja mongolihallitsijat nousevat Napoleonin rinnalle.

ISBN painettu: 9789523008311
ISBN e-kirja: 9789523008472
ISBN äänikirja: 9789523008656
Kirjastoluokka: 91
Sivumäärä: 844
Ilmestyminen: 8.10.2021
Kuvitus: Kuvitettu
Alkuperäisteos: The Silk Roads. A New History of the World
Suomentaja: Jaana Iso-Markku



Peter Frankopan

Oxfordilainen historioitsija Peter Frankopan (s. 1971) on tutkinut Bysantin historiaa ja luennoinut maailman arvostetuimmissa yliopistoissa Cambridgestä Harvardiin. Myynti- ja arvostelumenestykseksi nousseen Silkkitiet-kirjan oikeudet on myyty yli 30 maahan.