SUOMEN karhu elämöi Rovajärvellä maavoimien vaikuttamisharjoituksessa, joka päättyy 27. marraskuuta. Puolustusvoimat ampui siellä ensimmäistä kertaa raskaiden raketinheitinten täsmäohjuksin. Tätä Yhdysvalloista hankittua järjestelmää kuvataan erittäin tarkaksi, ja se kantaa noin 80 kilometrin päähän. Ilmavoimien Hornetit pudottivat Jdam-täsmäpommeja ja maajoukot ampuivat K9-panssarihaupitsein ja Spike-ohjuksin.
Kovien ammusten rytinä ja räiske kuvattiin näyttävälle Etsi ja lamauta! -videolle.
Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt on kuollut.
Viime viikolla Vi...us – ei kun keljutus alkoi laimentua, kun asiat alkoivat taas selviytyä ilman isompaa ”väkivaltaa" - eli pieni palaveri sai kaikkien mielestä toivotun tuloksen! Tämän kunniaksi ostin uuden kirjan. Kirjassa selvennetään miten Isä Aurinkoinen eli J.Stalin hoiti asiansa toisinajattelijoiden kanssa. Luvassa on siis romanttisia ja hauskoja lukuhetkiä – tai ainakin opettavaisia?
Tosiasiassa tästä kirjasta on hauskuus kaukana! Aloittelin kirjan tänään kahden muun lukuprojektin rinnalla. Alku onkin lupaava – ja ainakin opettava!
Niin nuo kaksi muuta lukuprojektia ovat: Bismarck – taistelu Atlantin herruudesta ja Toisen maailmansodan historia.
Lopuksi laitoin vielä kustantajan esittely tästä uusimmasta hankinnasta: Stalinin lavastukset – näytösoikeudenkäynnit 1936-1938.
********************
"Luulen etteivät nämä brutaalit dokumentit ole menettäneet ajankohtaisuuttaan. Vaikka kommunistinen ideologia on nyt aallonpohjassa, ei suinkaan ole varmaa, että itse totalitarismin idea olisi jo peruuttamattomasti haudattu." - Timo Vihavainen, professori
Kokonaisesitystä Moskovan näytösoikeudenkäyntien dokumenteista ei ole aikaisemmin julkaistu. Stalinin lavastukset on ainutlaatuinen teos historian ystäville.
Stalin teloitutti salaisen poliisin NKVD:n avulla puolueen johtoon kuuluneita kilpailijoitaan kolmessa suuressa näytösoikeudenkäynnissä sekä salaisessa upseeripuhdistuksessa 1936-1938. Ne järkyttivät Neuvostoliiton lisäksi muutakin maailmaa. Kun kaikkiaan noin 60 johtoasemassa ollutta miestä sai kuolemantuomion, voitiin todeta, että Neuvostoliiton poliittinen ja sotilaallinen johto oli mullistettu äärimmäisen brutaalilla tavalla.
Sadistiset NKVD-päälliköt Jagoda ja Jezov auttoivat Stalinia käynnistämään väkivaltakoneiston vuoden 1934 lopulla. Maan talous oli rappiolla, ja kansalaisissa näkyi tyytymättömyyttä. Stalin valmistutti 1936 uuden ”vapaan” perustuslain, mutta hän oli jo varautunut opposition nujertamiseen.
NKVD hankki vangituilta ”trotskisteilta” tunnustukset etukäteen. ”Pääsyyllinen” Trotski oli karkotettu 1929 ulkomaille. Stalinin käsikassaroina toimivat yltiötehokkaat syyttäjä Vysinski ja ylituomari Ulrich, joita kuvasi lause ”anna minulle ihminen, niin löydän hänestä rikollisen”. Uhrit todettiin syyllisiksi maanpetokseen ja heidät teloitettiin. Salaisessa oikeudessa 1937 ammuttiin marsalkka Tuhatsevski sekä seitsemän kenraalia.
Näytösoikeudenkäynneistä kirjoitettiin paljon ulkomailla ja pöytäkirjat julkaistiin venäjäksi, saksaksi ja englanniksi. Suomeksi julkaistiin vain lyhennetyt versiot Petroskoissa Punainen Karjala -lehdessä ja Tukholmassa Arbetarkulturin kirjoissa vuosina 1936-1938.
Antero Uitto (s. 1944) on insinööri, tietokirjailija ja bibliofiili. Hän on toimittanut useita historiateoksia.
Ossi Kamppinen on historianharrastaja, jonka teos Palkkana pelko ja kuolema - Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat (2019) sai suurta arvostusta.
Jokin aika sitten selasin loppuun Suomen sodan 1808-1809 historian. Tämän kunniaksi pysähdyimme syyskuun puolessavälissä Koljonvirran kohdalla moikkaamaan ruhtinas Dolgorukia.
Ostin Lapinlahden kirjakaupasta vaihteeksi vähän erilaisen opuksen. Paltamon sukutarinan lisäksi mukana on Lapinlahden ja Suomen historiaa. Sisältää paljon kuvia!
Omasta isäukko vainaastakin on mukana pari riviä. Niissä kuitenkin on pieni asiavirhe.
Toinen maailmansota päättyi 75 vuotta sitten Japanin antautumiseen – takana oli kuusi sodan vuotta ja kymmeniä miljoonia kuolleita
Kaivattu rauha vaihtui pian kylmään sotaan ja maailman jakautumiseen suurvaltojen välillä.
Japani antautumisseremonia yhdysvaltalaisen taistelulaiva USS Missourin kannella 2.9.1945.
Japanin keisari Hirohito ilmoitti ensimmäisessä radiopuheessaan elokuun 1945 puolivälissä, että toinen maailmansota on päättynyt.
Japanin pakotti antautumaan ennennäkemätön hävitys, jonka Yhdysvaltain Hiroshimaan ja Nagasakiin pudottamat atomipommit olivat aiheuttaneet.
Vaikka taistelut Euroopassa olivat päättyneet toukokuussa, oli sota Japanin ja Yhdysvaltain välillä jatkunut. Atomipommien aiheuttama tuho pakotti lopulta Japanin antautumaan ehdoitta.
Samalla ydinaseet muodostuivat kansainvälisiä suhteita määrittäväksi pelotteeksi.
Sotatoimien päättyminen sinetöitiin allekirjoituksin syyskuun toinen päivä 1945. Toinen maailmansota oli päättynyt.
Osapuolet kohtasivat Tokion lahdelle ankkuroidun yhdysvaltalaisen taistelulaiva USS Missourin kannella. Voittajaa edusti korkean profiilin amerikkalaiskenraali Douglas McArthur.
Hän julisti allekirjoitusseremonian jälkeen: "Tänään aseet ovat vaienneet. Valtava tragedia on ohi. Suuri voitto on saavutettu."
Militarisoitunut Japani oli aloittanut sodan Yhdysvaltoja vastaan joulukuussa 1941 Pearl Harborin laivastotukikohtaan kohdistuneella yllätyshyökkäyksellä.
Tyynenmeren saarilla käydyssä julmassa sodassa hyökkääjä oli jo jäänyt tappiolle, kun Yhdysvallat sinetöi sodan päätöksen ydinasein elokuun 1945 alkupäivinä.
Neuvostoliittokin julisti sodan
Myös Neuvostoliitto oli julistanut sodan Japanille ja valloitti Japanin miehittämän Mantšurian. Tämä jäi suursodan ison kuvan varjoon, mutta Yhdysvaltain käyttämän ydinaseen tavoin ennakoi jo tulevaa. Sodan voittajat paaluttivat tulevia asemiaan.
Euroopassa sota päättyi ensin
Euroopassa sota oli päättynyt jo toukokuussa. Maailmansodan päättymistä juhlittiin kaikkialla.
Kymmenien miljoonien kuolleiden ja laajan tuhon myötä kamppailun hinta oli noussut käsittämättömiin mittasuhteisiin. Kuusi vuotta kestäneen sodassa arvioidaan menehtyneen 60–80 miljoonaa ihmistä, maailman väestöstä 3–4 prosenttia.
Kuolleista valtaosa oli siviilejä. Holokaustissa murhattiin kuusi miljoonaa juutalaista. Kaikkiaan natsien vainoissa menehtyi ainakin 11 miljoonaa ihmistä.(siirryt toiseen palveluun)
Maailma jakautui kahtia
Kaivatusta rauhasta huolimatta toinen maailmansota jätti kahtia jakautuneen maailman perinnön.
Kukistuneen Saksan jakaminen sektoreihin miehittäjävaltojen kesken ennakoi maan jakoa Länsi- ja Itä-Saksaan. Berliinin muurin sinetöimä jako tulisi kestämään yli neljä vuosikymmentä – samoin kuin Moskovan vaikutus Itä-Euroopassa.
Neuvostoliittoon sodan myötä liitetyt kansakunnat saivat odottaa itsenäistymistään vuoteen 1991 asti.
Ydinasepelotteen perintö
Sodanaikaiset liittolaiset ajautuivat kylmään sotaan ja sovittamattomaan vastakkainasetteluun.
Hiroshiman ja Nagasakin muisto jäi pysyväksi. Päätyminen ydinaseiden käyttöön pohjusti asevarustelua ja ohjuskilpaa, johon sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat varautuivat ydinasekokeita tehden.
